Admiral Hipper

Admiral Hipper oli Saksan laivaston Admiral Hipper -luokan raskas risteilijä.

Admiral Hipper
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Blohm & Voss, Hampuri
Kölinlasku	6. heinäkuuta 1935
Laskettu vesille	6. helmikuuta 1937
Palveluskäyttöön	29. huhtikuuta 1939
Poistui palveluskäytöstä	10. huhtikuuta 1945
Tekniset tiedot
Uppouma	14 247 t (standardi) 18 208 t (kuormattu)
Pituus	tilauksen mukaan: 194,2 m (vesiraja) 202,8 m (kokonaispituus) muutostöiden jälkeen: 194,6 m (vesiraja) 205,9 m (kokonaispituus)
Leveys	21,3 m
Syväys	5,83 m (suunniteltu) 7,74 m (sotavarustuksessa)
Koneteho	133 631 hv (98 MW)
Nopeus	32,5 kn (60 km/h)
Miehistöä	1 600
Aseistus
Aseistus	8 × 20,3 cm SK/L50 C34 -tykkiä asennettuna kaksiputkisina LC34 asennuksina 12 × 10,5 cm Flak L/65 C33 -ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina asennuksina 12 × 3,7 cm Flak L/83 C30 -ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina C30 asennuksina 8 × 2 cm Flak L/65 C30 -ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina C30 asennuksina 12 × 53,3 cm torpedoputkea neliputkisina ryhminä
Infobox OK

Valmistus

Pääartikkeli: Admiral Hipper -luokka

Alus tilattiin 30. lokakuuta 1934 Deutsche Werkeltä Kielistä, jossa se valmistettiin telakkanumerolla 501. Sen nimenä oli tilattaessa risteilijä H ja sen piti korvata palvelukseen otettaessa SMS Hamburgin. Aluksen hintana oli tilausta tehtäessä 85 860 000 valtakunnan markkaa ilman valmistuksen aikana tehtäviä muutostöitä.

Alus laskettiin vesille 6. helmikuuta 1937 kumminaan rouva Raeder. Laivastonkomentaja kenraaliamiraali Raeder, joka oli palvellut amiraali Franz Hipperin esikunnassa ensimmäisessä maailmansodassa, piti puheen. Alus oli valmistajan koeajoissa 18.–22. maaliskuuta 1939, ja 17. huhtikuuta tehdyn onnistuneen vastaanottopurjehduksen jälkeen alus otettiin palvelukseen 29. huhtikuuta.

Palvelus

Admiral Hipper lähti 6. kesäkuuta telakalta Itämerelle koulutukseen. Alus vieraili 3.–24. heinäkuuta Tallinnassa ja Hernösandissa ja se oli Kielin edustalla Kielin viikolla.

Alus oli telakalla muutettavana heinäkuusta syyskuuhun 1939. Aluksen keulan muotoa muutettiin, navigointi ja amiraalisiltaa paranneltiin sekä savupiippu varustettiin suojalla. Alukselle asennettiin tammikuussa FuMO 22 -tutka etäisyysmittarin yläpuolelle.

Aluksen ensimmäisenä tehtävänä oli 18.–21. helmikuuta 1940 iskeä liittoutuneiden Skandinavian alueen saattueisiin yhdessä taisteluristeilijöiden Gneisenaun ja Scharnhorstin kanssa (operaatio Nordmark). Osaston suojana olivat hävittäjät Z1 Leberecht Maass, Z5 Paul Jacobi, Z20 Karl Galster ja Z21 Wilhelm Heidkamp.

Taistelu Norjasta

Admiral Hipper otti huhtikuussa osaa Norjan taisteluihin. Aluksen kuljettaessa Trondheimiin joukkoja se kohtasi 8. huhtikuuta Britannian kuninkaallisen laivaston hävittäjän HMS Glowwormiin, joka upposi törmättyään Admiral Hipperiin vaurioittaen sitä lievästi. Trondheimin osasto suoritti maihinnousun 9. huhtikuuta, minkä jälkeen Admiral Hipperin ja kolme hävittäjää käskettiin palaamaan Saksaan 10. huhtikuuta. Polttoainepulan vuoksi ainoastaan Admiral Hipper ja Z16 Friedrich Eckholdt lähtivät merelle ja hävittäjäkin joutui palaamaan kovan merenkäynnin vuoksi satamaan. Alus siirrettiin Wilhelmshaveniin korjattavaksi. Korjaukset valmistuivat toukokuussa, minkä jälkeen alus osallistui hyökkäykseen Harstaadista vetäytyviä liittoutuneiden joukkoja kuljettavia saattueita vastaan.

Admiral Hipper lähti yhdessä neljän hävittäjän kanssa kohti tapaamispaikkaa, jossa sen piti kohdata taisteluristeilijät Scharnhorst ja Gneisenau. Purjehduksen tuloksena upotettiin 8. kesäkuuta joukkojenkuljetusalus Orama (19 840 grt), British Oil Shipping Company Limitedin öljytankkeri Oil Pioneer (5 666 grt) sekä sukellusveneentorjuntatroolari HMS Juniper.

Atlantin risteilyt

Alus teki seuraavan purjehduksensa 27. marraskuuta palaten satamaan 27. joulukuuta Atlantilla, minkä aikana se upotti James Nourse Limitedin Jumnan (6 078 grt) ennen paluuta Brestiin. Risteilyn aikana Admiral Hipper kohtasi WS5A saattueen, minkä suojana oli Kuninkaallisen laivaston raskas risteilijä HMS Berwick ja kevyt risteilijä HMS Bonaventure. Admiral Hipper osui HMS Berwickiin neljästi ja vaurioitti lisäksi P&O:n Empire Trooperia (13 994 grt).

Admiral Hipperin seuraava purjehdus oli 1.–14. helmikuuta 1941 Brestistä oli menestyksekkäämpi. Alus upotti seitsemän alusta saattueesta SLS64, minkä jälkeen se purjehti huoltoon saapuen 28. maaliskuuta Kieliin. Alukset olivat Warlaby (4 876 grt), Oswestry Grange (4 684 grt), Shrewsbury (4 542 grt), Westbury (4 712 grt), Derryname (4 896 grt), Iceland (1 236 grt) sekä yksi ei-brittiläinen alus yhteensä 32 806 tonnia. Telakalta palattuaan alus purjehti 21. maaliskuuta 1942 Norjaan osallistuakseen hyökkäykseen saattuetta PQ17 vastaan. Alus laski syyskuussa miinakentän Novaja Zemljan edustalle, mikä oli samalla ainoa saksalaisen raskaan risteilijän tekemä miinakenttä.

Admiral Hipper ja Lützow hyökkäsivät joulukuussa saattue JW51B:n kimppuun, mutta seuranneessa taistelussa Kuninkaallisen laivaston risteilijöiden HMS Sheffield ja HMS Jamaica kanssa Admiral Hipper vaurioitui niin pahoin, että se ei koskaan enää ollut entisensä. Aluksen etummainen kattilahuone tuhoutui ja runsaiden muiden vaurioiden vuoksi alus purjehti Kaafjordiin. Tämän operaation seurauksena Hitler antoi määräyksensä romuttaa laivaston raskaat yksiköt.

Poissa käytöstä

Admiral Hipperin tilapäiskorjaukset valmistuivat 24. tammikuuta 1943 ja se purjehti Saksaan telakalle saapuen 7. helmikuuta Kieliin. Alus määrättiin Wilhelmshaveniin telakalle, missä se poistettiin palveluksesta 28. helmikuuta. Aluksen korjaukset peruutettiin Hitlerin käskystä ja alus hinattiin Pillauhun, jonne se saapui 17. huhtikuuta. Vuoden 1943 lopulla annettiin kuitenkin määräys jatkaa korjausta ja korjausryhmä koottiin 18. lokakuuta.

Toiminta Itämerellä

Admiral Hipper palasi palvelukseen 30. huhtikuuta 1944 ja se ei sittenkään ollut täysin kunnossa kolmannen kattilahuoneen ollessa käyttökelvoton. Alus liitettiin koulutusyksikköön eikä palannut operatiiviseen toimintaan avomerelle. Alus siirrettiin korjattavaksi 1. tammikuuta 1945 Gotenhafeniin, josta se siirrettiin puna-armeijan etenemisen vuoksi Kieliin. Alus vaurioitui 3. toukokuuta pahoin ilmapommituksessa, minkä seurauksena se upotettiin Heinkendorferbuchtiin. Alus romutettiin sodan päätyttyä.

Lähteet

• Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
• Cajus, Bekker: Saksan laivaston taistelu ja tuho. Porvoo: WSOY, 1955.
• Cajus, Bekker: Kirottu meri. Jyväskylä: Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0239-6.

Viitteet

Admiral Hipper -luokan risteilijät