Tämä artikkeli käsittelee palatsia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Achílleio (kreik. Αχίλλειο) eli Achílleion (kath.kreik. Αχίλλειον; myös transl. Akhilleion, Achillion) on palatsi Gastoúrin kylässä Korfun saarella Kreikassa. Sen rakennutti Itävallan keisarinna Elisabet eli Sisi vuonna 1888, ja se omistettiin sankari Akhilleukselle. Nykyisin palatsi toimii museona.[1][2][3]

Achílleio
Αχίλλειο
Achílleion palatsi.
Achílleion palatsi.
Sijainti Gastoúri, Keski-Korfu ja Diapontiset saaret, Korfu, Jooniansaaret, Kreikka
Koordinaatit 39°33′45″N, 19°54′15″E
Rakennustyyppi palatsihuvila
Valmistumisvuosi 1891
Suunnittelija Raffaele Caritto
Rakennuttaja Elisabet
Tyylisuunta uusklassinen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia muokkaa

 
Achílleion pihaa.
 
Palatsin sisätiloja sekä maalaus Akhilleuksen riemuvoitto, Franz von Matsch, 1892.

Korfu oli Elisabetin mieluisin lomailukohde. Hän vieraili saarella ensimmäisen kerran vuonna 1861. Toisella vierailullaan vuonna 1885 hän tutustui Gastoúrin kylässä olleeseen filosofi Pétros Vráilas Arméniksen vanhaan huvilaan Víl(l)a Vráilaan. Elisabet osti huvilan vuonna 1887, koska halusi rakennuttaa paikalle antiikkistyylisen palatsin huvilakseen sekä osoittaa samalla ihailuaan Kreikkaa ja sen kulttuuria ja kieltä kohtaan. Vanha huvila purettiin, ja uuden palatsin suunnitteli italialainen arkkitehti Raffaele Caritto.[3][4][5]

Achílleio valmistui vuonna 1891. Elisabet nimesi sen Akhilleuksen mukaan, sillä hän ihaili tätä ja oli kiinnostunut Homeroksen Iliaasta ja Troijan sodasta. Elisabetin murhan vuonna 1898 jälkeen palatsi oli käyttämättä yhdeksän vuotta. Tuon ajan se oli Kreikan kuninkaallisten omistuksessa.[4][6]

Palatsin toinen käyttäjä oli Saksan keisari Vilhelm II. Vilhelm vieraili paikalla ensimmäisen kerran vuonna 1905 käydessään Kreikassa kuningas Yrjön luona. Vilhelm osti palatsin vuonna 1907 ja vietti paikassa viisi pääsiäistä vuosina 1908–1914. Hän teki paljon muutoksia sekä palatsiin että sen puutarhaan. Oleskellessaan Korfulla Vilhelm myös muun muassa tuki arkeologisia kaivauksia sekä rakennutti näköalapaikan Pélekakseen.[4][7]

Sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikaan Achílleio toimi sotasairaalana. Tämän jälkeen rakennuksen yläkerta toimi kasinona vuodesta 1962 vuoteen 1992, alakerran toimiessa museona. Kasinona rakennus esiintyy muun muassa James Bond -elokuvassa Erittäin salainen (1981). Nykyisin palatsi toimii pelkästään museona, vaikkakaan kaikki sen tilat eivät ole yleisön nähtävillä. Palatsi on Korfun suosituimpia nähtävyyksiä.[4][8]

Palatsia on käytetty Euroopan unionin huippukokouksen pitopaikkana vuonna 1994. Vuonna 2003 siellä kokoontuivat unionin maatalousministerit.[8]

Rakennus muokkaa

 
Muusat.
 
Kuoleva Akhilleus, Ernst Herter, 1884.

Achílleion palatsi sijaitsee Gastoúrin kylän itälaidalla noin 10 kilometriä etelään Korfun kaupungista ja lähellä Korfun itärannikkoa. Palatsi on rakennettu kukkulalle, josta on näköala Korfun kaupunkiin sekä Pantokrátoras-vuorelle. Palatsi edustaa uusklassista arkkitehtuuria ja yhdistelee aineksia muun muassa pompejilaisista taloista ja joonialaisesta tyylistä. Palatsia ympäröi suuri puutarha.[4][8]

Palatsi on koristeltu sekä sisä- että ulkotiloiltaan Kreikan historiaan ja kreikkalaiseen mytologiaan liittyvällä taiteella.[6] Maalauksista kuuluisin on Franz von Matschin maalaama koko seinän täyttävä Akhilleuksen riemuvoitto, joka esittää Akhilleusta raahaamassa Hektorin ruumista Troijan porteilla. Myös lukuisat kattomaalaukset ja veistokset esittävät mytologisia aiheita. Tunnetuin kattomaalaus, Neljä vuodenaikaa, esittää tanssivia horia. Suurta portaikkoa reunustavat Zeusta ja Heraa esittävät patsaat. Palatsissa on pieni kappeli, joka on koristeltu kirkkotaiteella. Palatsin sisätiloissa on myös Vilhelm II:n jäämistöä sekä Elisabet-aiheinen näyttely.[4][8][2]

Puutarhassa on Ernst Herterin Elisabetille veistämä kuolevaa Akhilleusta esittävä veistos, sekä Vilhelm II:n tilaama, tälle mieluisampi voittoisaa Akhilleusta esittävä kymmenmetrinen pronssiveistos. Terassin peristyyli on reunustettu yhdeksää muusaa esittävillä veistoksilla sekä jumalia ja filosofeja esittävillä patsailla ja rintakuvilla.[4][2]

Lähteet muokkaa

  1. History In Corfu - The Achillion Palace In Corfu. Viitattu 30.5.2016.
  2. a b c Achilleion Sidari. Viitattu 30.5.2016.
  3. a b Achillion Palace Greeka.com. Viitattu 30.5.2016.
  4. a b c d e f g Fürst, Florian: Corfu, s. 37–38. Explore the world. Hunter Publishing, Inc, 2001. ISBN 3886188590. Teoksen verkkoversio.
  5. Murad, Anatol: Franz Joseph I of Austria and His Empire, s. 116. New York: Twayne Publishers, 1968. Teoksen verkkoversio.
  6. a b History: Empress Elisabeth Achilleion Museum. Arkistoitu 29.5.2016. Viitattu 30.5.2016.
  7. History: Kaiser of Germany Achilleion Museum. Arkistoitu 29.5.2016. Viitattu 30.5.2016.
  8. a b c d Achillion Palace (Gastouri) Real Corfu. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 30.5.2016.

Aiheesta muualla muokkaa