Wikipedia

Abhasia

itsenäiseksi julistautunut alue Georgiassa

Abhasia (abhaasiksi Аҧсны, Aphsny, georg. აფხაზეთი, Apkhazeti, ven. Абха́зия, Abhazija) on kansainvälisesti kiistelty vuonna 1992 itsenäiseksi julistautunut alue Kaukasiassa. Abhasian pääkaupunki on Suhumi.

Abhasia
Аҧсны/აფხაზეთი/Абхазия
Aphsny/Apkhazeti/Abhazija
lippu lippu
lippu vaakuna

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Aslan Bzhania
Pääministeri Alexander Ankvab
Pääkaupunki Suhumi
Pinta-ala
– yhteensä 8 600 km² (sijalla –)
– josta sisävesiä ei merkittävästi
Väkiluku (2011) 240 705 [1] (sijalla –)
– väestötiheys 28 as. / km²
Viralliset kielet abhaasi¹, georgia²
Valuutta apsar, rupla (RUB)
Aikavyöhyke UTC +4
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
– Julistautunut
23. heinäkuuta 1992 (ei laajasti tunnustettu)
Lyhenne
Kansallislaulu ”Aiaaira”

¹ Venäjän tunnustama hallinto.
² Georgian perustuslain mukaan.

Venäjän ja Georgian välisen sodan, jossa Venäjä tuki separatistialueita, jälkeen Venäjä tunnusti alueen itsenäisyyden. Itsenäisyyden ovat tunnustaneet myös Nicaragua, Venezuela, Nauru ja Syyria[2][3][4]. Suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä katsoo alueen olevan osa Georgian valtiota.

Historia muokkaa

Pääartikkeli: Abhasian historia

Politiikka muokkaa

Abhasian ensimmäisenä presidenttinä toimi Vladislav Ardzinba. Sergei Bagapš valittiin virkaan 12. tammikuuta 2005. Hän sai vaaleissa 91,54 % äänistä, ja hänen vastaehdokkaansa Jakob Lakoba vain 4,5 %. Bagapšin aikana käytiin Georgian sota, ja Venäjä tunnusti maan itsenäiseksi. Bagapš kuoli 2011 syöpäleikkauksen komplikaatioihin. Hänen seuraajakseen valittiin vuosina 2005–2010 pääministerinä toiminut Alyksandr Ankvab. Ankvab jätti eronpyyntönsä 1. kesäkuuta 2014 opposition protestiliikkeen vuoksi. Elokuun vaaleissa presidentiksi nousi liikkeen johtaja Raul Khadzimba niukalla enemmistöllä.[5]

Abhasian parlamentti oli 2002, 2003 ja uudelleen 2004 turhaan vedonnut Venäjään Abhasian tunnustamiseksi, Abhasian liittämiseksi Venäjän rahajärjestelmään ja puolustusavun antamiseksi. Venäjä tunnusti kuitenkin itsenäisyyden vuoden 2008 sodan seurauksena.

YK perusti Abhasiaan ihmisoikeuksia edistävän ja tarkkailevan toimiston vuonna 1997. Toimiston tehtävänä oli edistää laillisuutta ja tukea sisäiseen maanpakolaisuuteen joutuneiden asukkaiden rauhanomaista paluuta kotiseuduilleen.[6] Toimisto toimi yhdessä ETYKin mission kanssa vuoteen 2006 asti, jolloin ETYK lakkautti oman missionsa.[7] Vuonna 2009 YK päätti edelleen jatkaa operaatiotaan Georgiassa, mutta kesällä 2009 se lakkautettiin Venäjän vastustuksen takia.[8] Vuonna 2004 monilta Abhasian vähemmistökansallisuuksilta poistettiin oikeus käydä koulua omalla kielellään. Myös georgian kielen käyttö kouluissa on kielletty.[9]

Pakolaishallitus Georgiassa muokkaa

Georgian hallitus tunnusti ainoastaan tukemansa Abhasian autonomisen tasavallan hallituksen, joka piti elokuuhun 2008 asti asemapaikkanaan Tškhaltan kylää Kodorin solan yläpuolella. Tämä hallitus hallitsi nimellisesti Abhasian Georgian hallussaan pitämää aluetta, johon kuului noin 17 % Abhasian pinta-alasta ja 1–1,5 % väestöstä. Sen johdossa oli Malkhaz Akishbaia.[10]

Kodorin kriisi 2006 aiheutui, kun Georgian sisäasiainministeriö lähetti erikoisjoukkoja riisumaan aseista Abhasian puolisotilaallisten joukkojen johtajan Emzar Kvitsianin. Saatuaan kyseisen alueen valtaansa määräsi Georgian presidentti Abhasian itsenäisyysmielisiä vastustavan Abhasian pakolaishallituksen Tbilisistä ottamaan alueen hallintaansa. Georgian hallitus suunnitteli myös georgialaisten paluumuuttoa alueelle.selvennä

2007 Georgian helikopterikriisi aiheutui siitä, kun 11. maaliskuuta 2007 kolme Mi-24-helikopteria pommitti Tškhaltan kylää, jossa oli Abhasian autonomisen tasavallan hallituksen hallintopaikka. Venäjä kiisti hyökkäysepäilyt, jotka Georgian hallitus kohdisti siihen.

Kansainvälinen asema muokkaa

 
Abhasian presidentti Sergei Bagapš ja Etelä-Ossetian presidentti Eduard Kokoity Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin luona Kremlissä 14. elokuuta 2008 juuri 11. elokuuta 2008 tulitaukoon päättyneiden Etelä-Ossetien sodan taisteluiden jälkeen.

Abhasian kansainvälinen asema on kiistanalainen. Georgia pitää sitä autonomisena tasavaltanaan. Venäjän federaation liittokokouksen molemmat kamarit kehottivat yksimielisesti 25. elokuuta 2008 presidentti Dmitri Medvedeviä tunnustamaan Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden. Dmitri Medvedev ilmoitti jo seuraavana päivänä, 26. elokuuta 2008, Venäjän tunnustavan Abhasian ja Etelä-Ossetian "ihmishenkien säästämiseksi". Suurin osa kansainvälistä yhteisöä pitää Abhasiaa edelleen osana Georgiaa.

Kaksi muuta kansainvälisesti kiisteltyä itsenäiseksi julistautunutta aluetta, Transnistria ja Etelä-Ossetia, ovat myös tunnustaneet alueen itsenäisyyden.[11]

Etelä-Ossetian tasavalta allekirjoitti 17. syyskuuta 2008 ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen Venäjän federaation kanssa. Sopimuksen neljäs artikla sisältää myös sotilaallisen avunannon mahdollisuuden Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan mukaisesti. [12]. Samansisältöinen sopimus allekirjoitettiin samanaikaisesti myös Venäjän federaation ja Abhasian tasavallan kesken.

Tunnustaneet maat muokkaa

YK:n jäsenvaltiot muokkaa
Valtio Tunnustuspäiväys Diplomaattisten suhteiden solmiminen Viitteet
  Venäjä 26. elokuuta 2008 9. syyskuuta 2008 [13][14][15] [16][17][18][19][20]
  Nicaragua 5. syyskuuta 2008 10. syyskuuta 2009 [21][22][23][24][25] [26].[27][28][29]
  Nauru 15. joulukuuta 2009 15. joulukuuta 2009 [30][31][32][33]
  Venezuela 10. syyskuuta 2010 12. heinäkuuta 2010 [34][35][36] [37][38][39]
  Syyria 29. toukokuuta 2018 22. heinäkuuta 2018 [40][41]
Muut valtiot muokkaa
Valtio Tunnustuspäiväys Diplomaattisten suhteiden solmiminen
2   Transnistria 12. lokakuuta 1994[42]
1   Etelä-Ossetia 19. syyskuuta 2005[42] [43] 26. syyskuuta 2007[44]
3   Artsakhin tasavalta 17. marraskuuta 2006[45]

Tunnustuksen peruuttaneet valtiot muokkaa

YK:n jäsenmaat muokkaa
Valtio Tunnustuspäiväys Diplomaattisten suhteiden solmiminen Diplomaattiset suhteet katkaistu
  Vanuatu 23. toukokuuta 2011[46] 23. toukokuuta 2011[47] 2015[48][49] [50]
  Tuvalu 18. syyskuuta 2011[51][52][53] 18. syyskuuta 2011[54] huhtikuu 2014[54][55]

Maantiede muokkaa

Abhasian noin 8 600 km² suuruinen alue sijaitsee Georgian luoteisosassa Mustanmeren rannalla. Kaukasus-vuoret pohjoisessa erotavat Abhasian Venäjästä (Karatšai-Tšerkessiasta), ja etelässä maa rajautuu Georgian Samegrelon alueeseen.

Maa on erittäin vuoristoinen, ja lähes 75 % sen pinta-alasta on vuoria tai kukkuloita. Kaukasuksen korkein kohta Abhasian alueella on 4 046 m. Abhasia jakaantuu luonnon olosuhteiden mukaan kahteen hyvin erilaiseen osaan; Mustanmeren rannikkoseutuun ja sen pohjoispuolella olevaan Kaukasusvuoristoon. Asutus keskittyy suurimmaksi osaksi rantakaistaleelle ja muutamiin syviin, jokien kovertamiin laaksoihin.

Ilmasto on erittäin leuto, minkä vuoksi neuvostoaikana Abhasiaa sanottiin usein Georgian rivieraksi.[56] Alue tunnetaan myös maataloustuotteistaan, kuten teestä, tupakasta, viinistä ja hedelmistä. Mustanmeren rannikkoseudulla vallitsee subtrooppinen ilmasto. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 1 400–1 500 mm. Tätä rannikkokaistaletta lukuun ottamatta Abhasia sijaitsee Ison-Kaukasuksen etelärinteillä. Ilmasto muuttuu sitä viileämmäksi mitä korkeammalle vuoristossa noustaan. Vuoristokin on varsin runsassateista seutua, vuoden keskimääräinen sademäärä on 700–1 000 mm.

Yli puolet Abhasian pinta-alasta on metsien peitossa. Mustanmeren rannikko kuuluu Välimerenilmaston nahkealehtisten kasvien vyöhykkeeseen (metsää ja pensastoa). Vuoristoalueella metsät ovat pääasiassa havumetsää. Korkeimmilla vuoristoseuduilla on vuoristoniittyä.

 
Abhasian hallinnollinen jako.

Osat muokkaa

Abhasia jaetaan epävirallisen lähteen mukaan yhteen Abhasian hallinnon alaiseen kaupunkiin (Suhumi) ja seitsemään piiriin.[57] Kunkin piirien alaisuudessa olisi enimmillään kaksi kaupunkia:

Katso myös: Luettelo Georgian kaupungeista

Talous muokkaa

Mustanmeren rannikon suotuisan ilmaston ja hedelmällisen maaperän ansiosta siellä viljellään teetä, tupakkaa, sitrus- ym. hedelmiä, viinirypäleitä ja maissia. Maan teollisuus on lähinnä maataloustuotteita jalostavaa teollisuutta. Lisäksi louhitaan kivihiiltä. Kivihiilialueen keskuksena on Tkvartšeli. Mustallamerellä harjoitetaan kalastusta.

Matkailu on aikaisemmin ollut merkittävä elinkeino, sillä alueella on useita suosittuja loma- ja virkistyskeskuksia, kuten Suhumi, Pitsunda, Gagra ja Ritsajärvi. Georgian kanssa käyty sota on kuitenkin karkottanut turistit. Maa toivoi turismin elpyvän viimeistään, kun Sotšin talviolympialaiset toivat turisteja lähialueelle vuonna 2014.[56]

Maan tärkeimmät liikenneväylät ovat tiheästi asutun rannikon halki kulkevat rauta- ja valtatie. Tärkein lentokenttä on Suhumissa. Alueen pohjoiset vuoristoseudut ovat vaikeakulkuisia.

Väestö muokkaa

Abhasian väestö on kokenut 1990-luvulta lähtien rajuja muutoksia. Viimeisessä Neuvostoliiton aikana suoritetussa väestönlaskennassa 1989 Abhasian ASNT:n asukasluku oli 525 061, josta 45,7 % oli georgialaisia, 17,8 % abhaaseja, 14,6 % venäläisiä, 14,4 % armenialaisia ja 7,5 % muita.lähde? Vuosina 1992–1993 käyty sota johti Abhasian eroamiseen Georgiasta ja noin 80 % georgialaisesta väestöstä, noin 200 000 henkeä, pakeni tai ajettiin maasta.lähde? Abhasian separatistit tekivät sotarikoksia: vähintään 5 000 georgialaista siviiliä (muun muassa naisia ja lapsia) murhattiin.[58]

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan maan väkiluku oli 240 705 henkeä. 50,7 % väestöstä on abhaaseja, 17.93 % georgialaisia, 17.4 % armenialaisia, 0,2 % venäläisiä, 1,3 % mingreelejä ja 0,6 % kreikkalaisia. Hieman yli puolet väestöstä asuu kaupungeissa ja toinen puolisko maaseudulla. 53,6 % väestöstä on naisia.[1]

Abhasian asutus on keskittynyt Mustanmeren rannikolle.

Kulttuuri muokkaa

Kirjoitettuja teoksia alkoi ilmestyä abhaasin kielellä verrattain myöhään 1900-luvun alussa. Abhaasin kielen aakkoset luotiin 1800-luvulla. Kuuluisin abhaasikirjailija on Fazil Iskander, joka tosin kirjoitti vain venäjäksi.

Abhasian suosituin urheilulaji on jalkapallo. Maan merkittävin jalkapalloseura on Dinamo Suhumi. Abhasian irtauduttua Georgiasta maahan luotiin oma jalkapalloliiga 1994. Abhasialaiset ovat saavuttaneet ansioita myös muun muassa nyrkkeilyssä (EM David Arshba 2005).

Juhlapäivät muokkaa

Pvm Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
1. tammikuuta uusivuosi  
7. tammikuuta joulu joulun ajankohta johtuu ortodoksien juliaanisesta kalenterista
14. tammikuuta maailman luomispäivä azhirnihua  
8. maaliskuuta kansainvälinen naistenpäivä  
ortodoksinen pääsiäinen pääsiäisen ajankohta johtuu ortodoksien juliaanisesta kalenterista
9. toukokuuta voitonpäivä Natsi-Saksan antautuminen 1945 Neuvostoliitolle
30. syyskuuta Abhasian itsenäisyyspäivä Abhasian itsenäistyminen Georgiasta
islamilainen syyspäivä kurbannihua

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Новости \ Численность населения Абхазии составляет 240 705 человек apsnypress.info. 28.12.2011. Arkistoitu 9.2.2012. Viitattu 21.12.2014.
  2. ↑ "Nauru tunnusti Abhasian itsenäisyyden" Yle. Viitattu 15.12.2009.
  3. ↑ Abkhazia Says Nauru Recognizes Its Independence ABC News.
  4. ↑ Yes, No, Yes. Vanuatu Clarifies Position on Abkhazia The New York Times. 9.6.2011. Viitattu 23.8.2011. (englanniksi)
  5. ↑ http://www.rferl.org/content/caucasus-report-abkhazia-khajimba/26550800.html
  6. ↑ Human Rights Office in Abkhazia, Georgia (HROAG) (Arkistoitu – Internet Archive) United Nations Mission in Georgia
  7. ↑ OSCE Mission to Georgia (Closed) ETYK
  8. ↑ United Nations Observer Mission in Georgia UN
  9. ↑ Teachers in the southern Gali district of Abkhazia under pressure to give up Georgian language Eurasia.net
  10. ↑ Profile: Malkhaz Akishbaia Guardian
  11. ↑ "Moldovan kapinallisalue tunnusti Etelä-Ossetian ja Abhasian" Yle. Viitattu 1.9.2008.
  12. ↑ Mobiili Helsingin Sanomat[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Указ «О признании Республики Южная Осетия»
  14. ↑ Указ «О признании Республики Абхазия»
  15. ↑ Trend News: Russia Officially Established Diplomatic Relations with Abkhazia and South Ossetia News.trendaz.com. Arkistoitu 17.9.2008. Viitattu 3.10.2008.
  16. ↑ Russia appoints ambassadors to Abkhazia and South Ossetia (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Ambassadors to Abkhazia and South Ossetia present their credentials «ITAR-TASS» 16.12.2008, 18:43 (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Georgia sets conditions for restoring diplomatic ties with Russia GeorgiaTimes.info. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 5.4.2016.
  19. ↑ Посольство России в Абхазии начало работу на постоянной основе. «Интерфакс» 01 мая 2009 года 23:26
  20. ↑ Embassy of Abkhazia to Russia opened in Moscow
  21. ↑ El Presidente de la República Nicaragua Decreto No. 47-2008 by WebCite.
  22. ↑ El Presidente de la República Nicaragua Decreto No. 46-2008 by WebCite.
  23. ↑ Новости NEWSru.com: Южную Осетию и Абхазию в Никарагуа признали официально: подписаны все документы newsru.com. Viitattu 5.4.2016.
  24. ↑ Nicaragua, Abkhazia establish diplomatic relations "Itar-Tass", 11 September 2009, 07.37
  25. ↑ Nicaragua signs deal on relations with ex-Georgian republic, "RIA Novosti", 08:27 11 September 2009
  26. ↑ Южная Осетия установила дипотношения с Никарагуа. — Lenta.ru, 14 апреля 2010 года.
  27. ↑ http://www.mfaabkhazia.net/en/embassies/#EmbNicaragua (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Sputnik: Abkhazia, S. Ossetia may soon open embassies in Nicaragua en.rian.ru. 3.6.2010. Viitattu 5.4.2016.
  29. ↑ South Ossetia opens a home office embassy pik.tv. Arkistoitu 21.1.2012. Viitattu 19.9.2011.
  30. ↑ Pacific island recognises Georgian rebel region Reuters. 15.12.2009. Arkistoitu 13.7.2019. Viitattu 15.12.2009.
  31. ↑ Республика Науру признала независимость Южной Осетии Lenta.ru. 16.12.2009. (venäjäksi)
  32. ↑ Науру признало Южную Осетию Грани.ру. 16.12.2009. (venäjäksi)
  33. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. ↑ Венесуэла признает Южную Осетию и Абхазию – Чавес РИА Новости. Viitattu 5.4.2016.
  35. ↑ MPRR [2] (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
  36. ↑ MPRR: Embajador de Abjasia presentó copia de estilo ante autoridades venezolanas [3] (Arkistoitu – Internet Archive)
  37. ↑ https://www.google.com/hostednews/canadianpress/article/ALeqM5j5CVqkmbzjjuDV76Yvmoijq3p2WA
  38. ↑ Archived copy abkhaziagov.org. Arkistoitu 11.2.2012. Viitattu 4.8.2010.
  39. ↑ Abjasia.org.ve – Sitio oficial de la Embajada de la República de Abjasia en Venezuela abjasia.org.ve. Arkistoitu 20.4.2018. Viitattu 5.4.2016.
  40. ↑ Agenda.ge: Syria recognises independence of Georgia’s breakaway Abkhazia and South Ossetia agenda.ge. 29.5.2018. Viitattu 29.5.2018.
  41. ↑ SANA: Syria, Abkhazia, Ossetia agree to exchange recognition, set up Embassy-level diplomatic relations sana.sy. 29.5.2018. Viitattu 29.5.2018.
  42. ↑ a b Treaty on Friendship and Cooperation
  43. ↑ Treaty on Friendship and Cooperation on 12 October 1994 and Abkhazia and South Ossetia a Treaty on Friendship and Cooperation on 19 September 2005.
  44. ↑ Страница не найдена nr2.ru. Arkistoitu 27.4.2015. Viitattu 5.4.2016.
  45. ↑ Cтраны, признавшие независимость Республики Абхазия abjasia.org. Arkistoitu 18.2.2013. Viitattu 5.4.2016.
  46. ↑ "Vanuatu recognizes Abkhazia independence – Abkhaz ministry", RIA Novosti, 31 May 2011. Luettu 8 August 2013. 
  47. ↑ "On the establishment of diplomatic relations between Republic of Abkhazia and Republic of Vanuatu", Ministry of Foreign Affairs of Abkhazia, 27 May 2011. Luettu 8 August 2013. Archived from the original on 9 December 2012. 
  48. ↑ Natuman explains reasons for termination of Kilman dailypost.vu. 10 June 2015. Viitattu 10 June 2015.
  49. ↑ "Vanuatu PM lays out concerns with Kilman", Radio New Zealand International, 10 June 2015. Luettu 11 June 2015. 
  50. ↑ "Joe Natuman removed as Vanuatu's prime minister in no-confidence vote; Sato Kilman reclaims top job", ABC News (Australia), 12 June 2015. Luettu 2 July 2015. 
  51. ↑ Острова Тувалу признали Южную Осетию. – Lenta.ru, 23 September 2011
  52. ↑ Абхазию признало государство Тувалу. – Lenta.ru, 23 September 2011
  53. ↑ Archived copy mfaabkhazia.net. Arkistoitu 11 November 2011. Viitattu 24.9.2011.
  54. ↑ a b Oliver Bullough: This Tiny Pacific Island Nation Just Gave Russia a Big Bruise newrepublic.com. 2 April 2014.
  55. ↑ Tuvalu takes back recognition of independence of Abkhazia and so-called South Ossetia interpressnews.ge. 31 March 2014. Viitattu 31 March 2014.
  56. ↑ a b Abkhazian Riviera attracts tourists from Europe RT 2007
  57. ↑ Naselenije Abhazije Selite= epävirallinen, venäläissivusto ethno-kavkaz.narod.ru Abhasian väestöstä virallisten väestönlaskentojen ja muiden kartoitusten tuloksista. Sivuston ylläpitäjä tai tietojen alkuerä ei käy lähteestä ilmi, tiedot tulee varmentaa luottavammasta lähteistä (vaikka enwiki ja ruwiki tähän toistaiseksi viittaavatkin). Viitattu 7.2.2015 (venäjäksi)
  58. ↑ https://dspace.nplg.gov.ge/bitstream/1234/117908/1/Genocidi.pdf

Aiheesta muualla muokkaa

 
Georgian hallinnolliset alueet
Tasavallat: Abhasia | Adžaria
Alueet: Guria | Imereti | Kakheti | Kvemo Kartli | Mtskheta-Mtianeti | Ratša-Letškhumi ja Kvemo Svaneti | Samegrelo ja Zemo Svaneti | Samtskhe-Džavakheti | Šida Kartli
Kaupunki: Tbilisi
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Abhasia&oldid=22139332”