Abd ar-Rahman I
Abd ar-Rahman I oli Umaijadi-dynastiaan kuulunut Cordoban kalifaatin emiiri vuosina 756–788.[1]
Tarinat kertovat, että Abd ar-Rahmanin onnistui vuonna 750 paeta abbasidien vainoa.[2] Viimeiset umaijadit houkuteltiin esiin piiloistaan katteettomilla lupauksilla 754, jonka jälkeen heidät otettiin kiinni ja piestiin hengiltä.[3] Kerrotaan, että Abd ar-Rahman pelastautui kuitenkin uimalla Eufratin yli ja pakenemalla Pohjois-Afrikkaan,[4] mistä hän siirtyi Espanjaan. Tarinat paosta ovat kuitenkin myöhemmin kirjattua legendaa, jolla osaltaan tuettiin umaijadivaltaa Espanjassa. Koko pitkä tarina voi olla myös fiktiota.[5]
Espanjassa Abd ar-Rahman käytti taitavasti hyväkseen pienten muslimivaltioiden välisiä jännitteitä, vaati itsensä tunnustamista Cordoban hallitsijaksi isoisänsä kalifi Hishamin perijänä sekä tarjosi muhkeita korvauksia vastineeksi avusta.[6] Lopulta hän hyökkäsi al-Andalusin kuvernöörin Yusufin kimppuun ja tämän voitettuaan vuonna 755 teki Còrdobasta pääkaupunkinsa.[7] Yusuf tunnusti hänet Cordoban emiiriksi,[8] mutta Abd ar-Rahman sai taistella lähes jatkuvasti eri kapinallisryhmiä vastaan.[9] Vuonna 777 Kaarle Suuri marssi auttamaan Barcelonan kapinoivaa käskynhaltijaa Suleiman al Arabia, mutta sotaretki päättyi tuloksettomana.[10] Keskiaikainen balladi Rolandin laulu kuvaa frankkien paluuta.
Hallitsijana Abd ar-Rahman oli energinen, julma ja toisinajattelijoita häikäilemättömästi vainonnut tyranni,[11] joka kuoli lopulta omankin perheensä hylkäämänä ja pettämänä.[12] Nuoruudessaan, ennen salaliittoja ja kapinoita, häntä kuvattiin hyväsydämiseksi ja hurskaaksi.[13] Vuonna 785 Abd ar-Rahman aloitti Cordoban suuren moskeijan rakentamisen, missä aineksina käytettiin roomalaistemppeleiden ja kirkkojen jäänteitä.[14]
Abd ar-Rahmania seurasi emiirinä hänen poikansa Hisham I (788–796).
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Lane-Poole, S: The Story of the Moors in Spain. Ed. Gilman, A. first edition 1886. New York: Cosimo Inc, 2010. ISBN 978-1-61640-430-7 Kieli =(englanniksi).
- Bury, J.B: Cambridge Medieva History. Volume III. New York: The Macmillan Company, 1922. (englanniksi)
- Lalaguna, J: Matkaopas historiaan. Espanja. Kuopio: Kustannusosakeyhtiö Puijo, 1992. ISBN 9515790018.
- Petersen, K: Ihmiskunnan ajantieto. Suomeksi toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.
- The New Encycopaedia Britannica. Volume 1, Micropaedia. Chicago: Encycopaedia Britannica Inc., 1986. ISBN 0-85229-434-4. (englanniksi)
- The New Encycopaedia Britannica. Volume 28, Macropaedia. Chicago: Encycopaedia Britannica Inc., 1986. ISBN 0-85229-434-4. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Lalaguna, s. 216
- ↑ Petersen, s. 223
- ↑ Petersen, s. 224
- ↑ Bury, s. 410. Pohjois-Afrikan kuverööri Ibn Habib oli Abbasidien vastustaja, mutta vainosi myös Umaijadeja. Hän oli vastuussa kahden kalifi Walid II:n pojan teloituksesta.
- ↑ Collins, R.: The Arab Conquest of Spain 710-734, s. 116–117. Blackwell, 1989.
- ↑ Bury, s. 411
- ↑ Encyclopaedia Britannica 1, s. 17. Pääkaupunkiin alkoi virrata Umaijadien vainottuja kannattajia ympäri arabimaailmaa.
- ↑ Bury, s. 412
- ↑ Bury, s. 413. Toledo nousi kapinaan vuonna 764 ja hieman myöhemmin berberit.
- ↑ Petersen, s. 227
- ↑ Encyclopaedia Britannica 28, s. 30
- ↑ Bury, s. 414
- ↑ Lane-Poole, s. 68
- ↑ Lalaguna, s. 21
| Edeltäjä: – |
Córdoban umaijadiemiirit 756–788 |
Seuraaja: Hisham I |