Aavikkoplaneetta
Aavikkoplaneetta on planeetta, jolla aavikko peittää koko planeetan pinnan ja sade on vähäistä tai olematonta. Määritelmän mukaan esimerkiksi Mars on aavikkoplaneetta. Sellaisia on kuvattu tieteiskirjallisuudessa.[1]
Kasvillisuus ja vesi puuttuvat tai niitä on vain harvoissa paikoissa. Se on mahdollisesti kuivaa aroa, puoliaavikkoa ja keitaiden kasvillisuutta. Navoilla saattaa olla napalakit, jos vettä on tarpeeksi ja aavikkoplaneetta tarpeeksi viileä. Yön ja päivän lämpötilaerot ovat aavikkoplaneetoilla Maan vastaavia suurempia, mahdolliset vuodenaikavaihtelut myös. Pienet pölypyörteet, ja esiintyy isoja pölymyrskyjä. Aavikkoplaneetan sään vaihtelut lienevät Maan sään vaihteluja paremmin ennustettavia.
Aavikkoplaneetta on Maata kuivempi, ja saattaisi olla joko Maata kuumempi tai kylmempi. Yhtään varsinaista Maan kokoluokkaa olevaa paksun ilmakehän omaavaa aavikkoplaneetta ei tunneta. Aavikkoplaneetta saattaisi syntyä, jos planeetan muodostuessa sinne tulee vain vähän vettä. Alhainen pintalämpötila voi edistää melko vetisenkin planeetan aavikoitumista, silloin planeetalla on ehkä laajoja jäätiköitä[2]. Maa muuttuu ehkä kuumaksi aavikkoplaneetaksi, kun Aurinko kirkastuu noin 1,5-5 miljardin vuoden kuluttua[3], tai Venuksen tyyppiseksi kuumaksi kasvihuonemaailmaksi.
Vuoden 2006 artikkelissaan K. J. Zahnle kanssakirjoittajineen spekuloi, että aavikkoplaneetalla voisi olla elämää ja vettä huomattavasti lähempänä Aurinkoa kuin Maassa. Aavikkoplaneetta voisi olla heidän mukaansa elinkelpoisella etäisyydellä, jolla Auringon säteily olisi 170% Maahan saapuvaan säteilyyn verrattuna[4], eli suunnilleen etäisyydellä 0,77 AU, mikä olisi vain hieman Venuksen radan ulkopuolella.
Aurinkokuntamme planeetoista Mars luonnehditaan yleensä aavikkoplaneetaksi, mutta osittain se muistuttaa kaasukehätöntä Kuuta.
Tieteiskirjallisuuden aavikkoplaneetat muokkaa
Tyypillinen aavikkoplaneetta Arrakis on kuvattu Frank Herbertin tieteiskirjasarjassa Dyyni. Myös Tähtien sodan Tatooine on aavikkoplaneetta.[1]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Forget watery worlds, look for life on 'Dune' planets NBC News. Viitattu 9.3.2013.
- ↑ Orion´s Arm Non-luminary World Classifications. (englanniksi)
- ↑ Onewest.net (Arkistoitu – Internet Archive) PostGaian Type. (englanniksi)
- ↑ Lunar and Planetary Institute Lunar and Planetary Science XXXVII (2006) Dune: How much sunlight is too much? K. J. Zahnle, Y. Abe, A. Abe-Ouchi, N. H. Sleep (PDF) (englanniksi)