Aarre Aaltonen
Aarre Alku Aatami Aaltonen (8. joulukuuta 1889 Pöytyä – 28. syyskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1] Hänen teokset edustivat koristeellista klassismia, johon varsinkin muotokuvissa liittyi pyrkimys realistiseen henkilökuvaukseen. Aarre Aaltonen on veistänyt useita sankarimuistomerkkejä. Hänen tunnetuin teoksensa on Helsingin Sibeliuksen puistossa sijaitseva Ilmatar ja sotka. Hän on veistänyt myös Oulussa sijaitsevan Leevi Madetojan patsaan (1960).
| Aarre Aaltonen | |
|---|---|
 Aarre Aaltonen vuonna 1954. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. joulukuuta 1889 Pöytyä |
| Kuollut | 28. syyskuuta 1980 (90 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Taiteilija | |
| Ala | Kuvanveistäjä |
| Kuuluisimpia töitä |
Ilmatar ja sotka Leevi Madetojan patsas |
Aaltosen töiden kipsimalleja ynnä muuta on nähtävänä Pöytyän Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämässä Museopappilassa.[2]
Elämänvaiheita muokkaa
Aarre Aaltosen isä oli nahkurimestari Robert Aaltonen ja äiti Olga o.s. Nopola. Aarre oli esikoinen, sisarussarjaa oli yhteensä 14, joista kaksi isän aikaisemmasta avioliitosta. Hän pääsi 16-vuotiaana Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja Victor Westerholmin oppilaaksi. Emil Wikström huomasi koulun näyttelystä pojan lahjakkuuden ja otti hänet oppipojakseen. Aaltonen sai olla kaksi vuotta Visavuoressa Wikströmin opissa.[3] Siellä hän tutustui muun muassa pronssivalutekniikkaan, jota tuohon aikaan vain harvat taiteilijat hallitsivat.[1] Aaltonen harjoitti jatko-opintoja Firenzessä vuosina 1912–1913 ja Accademia di belle arti di Firenzessä vuonna 1920.
Vuonna 1912 Aarre Aaltonen sai arvostetun Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinnon[4] ja hänet hyväksyttiin Suomen Kuvanveistäjäliiton jäseneksi. Vuonna 1917 hän oli perustamassa Taiteilijaliitto Auraa, johon kuului eturivin turkulaisia taiteilijoita, kuten Ilmari Kaijala, Edwin Lydén, Emil Rauhala, Jalmari Syvänne ja Wäinö Aaltonen.[1] Vuonna 1918 Aarre Aaltonen vuokrasi Helsingin Siltasaaresta taiteilija-ateljeen yhdessä kuvanveistäjä Joseph Alasen ja säveltäjä J. A. A. Pohjanmiehen kanssa.[5] Hän avioitui vuonna 1921 taidemaalari Margit Aarnion kanssa. Margit Aarnio-Aaltonen jatkoi avioiduttuaankin taidemaalarina. Vuonna 1922 heille syntynyt tytär Liina Kristiina Aaltonen opiskeli arkkitehdiksi.[1]
Aarre Aaltonen oli Lallukan taiteilijakodin ensimmäisiä asukkaita. Hän muutti perheineen taloon heti sen valmistuttua vuonna 1933. Hän asui Lallukassa elämänsä loppuun asti.[1]
Julkisia teoksia muokkaa
Veistoksia muokkaa
- Pyhiinvaeltajat-reliefi, Piispantalon julkisivu, Tampere, 1938[6]
- Ilmatar ja sotka, Sibeliuksen puisto, Helsinki, 1939
- Sodassa 1918 teloitettujen muistomerkki, Helsinki, 1940-luku[7]
- Iittalan junaturman uhrien muistomerkki, Helsinki, 1944[7]
- Raivaajapatsas, Pöytyä, 1948
- Leevi Madetoja, pronssi, Oulu, 1960[8]
- Väinö Kolkkalan muotokuva, Loimaan mlk (nyk. Loimaa), 1963[9]
- Äitipatsas, pronssi, Jämsä, 1966[10]
Sankaripatsaita muokkaa
- Marttilan sankaripatsas, punainen graniitti, 1946
- Pöytyän sankaripatsas, punainen graniitti, 1948
- Mynämäen sankarihaudat, punainen graniitti, 1948
- Sauvon sankaripatsas, pronssi, 1950[11]
- Sankaripatsas Rukoileva sotilas, pronssi, 1946 ja Johannekselaisten sankarivainajien ja muiden sodan uhrien muistomerkki, musta graniitti, 1951, molemmat Paimion kirkon hautausmaalla[12]
Kuvia julkisista teoksista muokkaa
-
Ässärykmentin muistomerkki, 1940, Kallio, Helsinki. -
Iittalan junaturman uhrien muistomerkki, 1944, Helsinki. -
Iittalan junaturman uhrien muistomerkki, reliefi, 1944, Helsinki. -
Ilmatar ja sotka, 1946, Helsinki. -
Marttilan sankaripatsas, 1946, Marttila. -
Sankaripatsas, 1948, Pöytyä. -
Sodassa 1918 teloitettujen muistomerkki, 1940-luku, Malmi, Helsinki. -
Leevi Madetojan patsas, 1962, Oulu. -
Väinö Kolkkalan muotokuva, 1963, Loimaa. -
Raivaaja, 1966, Pöytyä -
![Robert ja Olga Aaltosen hautamedaljonki, Pöytyä.[13]](//upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/2/21/Robert_ja_Olga_Aaltosen_hautamedaljonki_by_Aarre_Aaltonen.JPG/300px-Robert_ja_Olga_Aaltosen_hautamedaljonki_by_Aarre_Aaltonen.JPG)
Robert ja Olga Aaltosen hautamedaljonki, Pöytyä.[13]
![Robert ja Olga Aaltosen hautamedaljonki, Pöytyä.[13]](/wiki/Tiedosto:Robert_ja_Olga_Aaltosen_hautamedaljonki_by_Aarre_Aaltonen.JPG)
Lähteet muokkaa
- Aarre Aaltonen taiteilijamatrikkelissa
- Havu, Ilmari – Poijärvi L. Arvi – Wecksell, J. A.: Pieni Tietosanakirja 1. Otava, 1959.
- Paimion seurakunta. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tammenlehvän perinneliitto: Sotamuistomerkit 1939–1945. (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e Aarre Aaltonen Pöytyän kunnan sivuilla.
- ↑ Pöytyän nähtävyydet ja museot. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Aaltonen, Aarre hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Suomen Taideyhdistyksen jakamat Dukaattipalkinnot 1858–2006. (Internet Archivessa, tallennettu 21.12.2014.) Suomen Taideyhdistys. Arkistoitu 21.12.2014. Viitattu 21.12.2014.
- ↑ Tampereen Suomalainen Klubi: Joseph Alanen – kalevalaisen kuvan tamperelainen taiteilija (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 4.1.2015.
- ↑ Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 113. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3.
- ↑ a b Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla (PDF) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 31.12.2017.
- ↑ Leevi Madetojan patsas, 1960 Oulun taidemuseo. Viitattu 2.4.2015.
- ↑ Julkisia veistoksia Loimaan taidemuseo. Viitattu 31.7.2017.
- ↑ Olkkonen, Vuokko & Tapiainen, Tommi (toim.): Muut muistomerkit Jämsän kaupunki (ohjaus). Viitattu 2.4.2015.
- ↑ Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit. Sotilasperinteen seuran julkaisu, 1. Espoo: Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4
- ↑ Hautausmaiden historiaa: Sankarihaudat Paimion seurakunta. Arkistoitu 3.4.2015. Viitattu 2.4.2015.
- ↑ Heinonen, Marjaana: Luento 28.9.2009: Memento mori, memento vivere – Aarre Aaltonen (PDF) (sivu 7) Pöytyän kunta. Viitattu 31.1.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
- Aaltonen, Aarre hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)