Aage (Tanskan prinssi)
Tanskan prinssi Aage (koko nimeltään Aage Christian Alexander Robert, 10. kesäkuuta 1887 Kööpenhamina – 19. helmikuuta 1940 Taza, Marokko), Tanskan ja Islannin prinssi, oli Tanskan kuninkaan Kristian IX:n pojanpoika. Hänen serkkujaan olivat Tanskan kuningas Kristian X, Norjan kuningas Haakon VII, Kreikan kuningas Konstantin I, Ison-Britannian kuningas Yrjö V ja Venäjän keisari Nikolai II.[1]
| Aage | |
|---|---|
| Rosenborgin kreivi | |
 Prinssi Aage, Rosenborgin kreivi. | |
| Syntynyt |
10. kesäkuuta 1887 Kööpenhamina, Tanska |
| Kuollut |
19. helmikuuta 1940 (52 vuotta) Taza, Marokko |
| Puoliso | Mathilde Calvi dei conti di Bergolo |
| Lapset | Valdemar |
| Koko nimi | Aage Christian Alexander Robert |
| Suku | Glücksburg |
| Isä | prinssi Valdemar |
| Äiti | prinsessa Marie |
Elämä muokkaa
Prinssi Aage liittyi Tanskan armeijaan vuonna 1909 ja saavutti vuonna 1913 luutnantin arvon. Ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin Tanska oli puolueeton, hän palveli vuoden ajan sotilasasiamiehenä Italiassa. Palattuaan Tanskaan hänet ylennettiin kapteeniksi.
Prinssi Aage avioitui helmikuussa 1914 Torinossa italialaisen di Bergolon kreivin tyttären Mathilde Calvin kanssa. Koska avioliitolle ei ollut Tanskan kuninkaan lupaa eikä aviopuoliso kuulunut sallitun avioliiton mahdollistavaan ylhäisaatelistoon, prinssi Aage luopui kruununperimysoikeudestaan Tanskan kruunuun. Tämän jälkeen hän sai käyttää prinssin titteliä henkilökohtaisesti ja hänen arvonimensä oli prinssi Aage, Rosenborgin kreivi. Heille syntyi tammikuussa 1915 poika Valdemar, Rosenborgin kreivi (1915–1995). Aagen ja Mathilden avioliitto päättyi eroon vuonna 1939.[2]
Prinssi Aagen nimi kytkeytyy Suomen vuoden 1918 kuningaskuntahankkeeseen: Hän kertoi 1920-luvun alussa Suomen Kööpenhaminan-lähettiläälle Gustaf Idmanille, että kenraali Mannerheim oli syyskuussa 1918 Kööpenhaminassa käydessään kysynyt, olisiko prinssi halukas Suomen kuninkaaksi, jos hänelle tarjottaisiin kruunua. Idmanin mukaan Aage olisi antanut suostumuksensa.[3]
Vuonna 1922 prinssi Aage sai Tanskan kuninkaalta luvan luopua Tanskan armeijasta siirtyäkseen Ranskan muukalaislegioonaan. Hän siirtyi legioonaan kapteenin arvoisena asemapaikkana Marokko, jossa Espanja ja paikallinen berberien Rifin tasavalta kävivät niin sanottua Rifin sotaa. Myös Ranska osallistui tähän sotaan vuodesta 1924. Prinssi Aage haavoittui sodassa jalkaan, ja hänelle myönnettiin ansioistaan ranskalainen kunniamerkki Croix de Guerre.[4]
Prinssi Aage palveli muukalaislegioonassa 17 vuoden ajan yleten everstiluutnantiksi. Hän saavutti palvelustaan muukalaislegioonassa korkean ranskalaisen Kunnialegioonan kunniamerkin. Vuonna 1927 hän julkaisi toiminnastaan muukalaislegioonassa englanninkielisen kirjan A Royal Adventurer.[4]
Prinssi Aage kuoli keuhkopussitulehdukseen Marokossa 52-vuotiaana. Hänet haudattiin nykyisen Algerian länsiosaan Sidi Bel Abbèsiin. Ranskalaisten vetäytyessä Algerian sodan päättymisen myötä 1962 Pohjois-Afrikasta he päättivät symbolisesti tuoda kolmen sotilaan jäännökset Ranskaan. Yksi valituista oli prinssi Aage, jonka maalliset jäännökset siirrettiin Puyloubieriin eteläiseen Ranskaan muukalaislegioonan uuden päämajan läheisyyteen.[4]
Lähteet muokkaa
- Bramsen, Bo: Huset Glücksborg. Europas svigerfader og hans efterslægt. 2. painos. København: Forum, 1993. (tanskaksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ The peerage: A genealogical survey of the peerage of Britain as well as the royal families of Europe
- ↑ Almanach de Gotha, s. 43, 529. Gotha: Justus Perthes, 1944.
- ↑ Anders Huldén: Kuningasseikkailu Suomessa 1918, s. 57. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-2980-1.
- ↑ a b c Jan René Westh: Prins Aage til Danmark, bataillonschef i Fremmedlegionen Frankrig i Danmark: Den Franske Ambassade i København. 16.9.2012. Viitattu 30.3.2016 (tanskaksi).