ASMP (ransk. Air-Sol Moyenne Portée) on ranskalainen lentokoneesta laukaistava ydinohjus. Ohjus on niin kutsuttu stand-off -tyypin ase, jolloin hyökkävän pommituskoneen ei ole tarpeen läpäistä vihollisen ilmapuolustusta. Sen kantama on niin kutsuttu keskikantama (engl. intermediate, medium-range), joka on eri variaatiosta riippuen noin 300 - 500 kilometriä. Ydinohjus kykenee 2 - 3 Machin nopeuteen. Ydinkärkenä on lämpöydinpommi, jonka voimakkuutta voidaan säädellä. Sen teho vaihtelee 100 - 300 kilotonniin.[1]

Ranskalais-valmisteinen ASMP-A, lentokoneesta laukaistava stand off-tyypin ydinohjus.

Tätä ohjusasetyyppiä edelsivät AN-22 (70 kt, käyttöön 1967-1968, käytössä vielä 1980-luvulla) ja AN-52 -tyypin (6-8/25 kt, käytössä 1972-1992) lentokoneissa kuljettavat ydinpommit. Niiden enimmäisteho oli 70 kt. AN-22:ta on kuvailtu lämpöydinpommina, matalahkosta tehotasostaan huolimatta.[2]

Asetyyppi otettiin käyttöön noin 10 vuotta ennen kiinteitten laukaisutukikohtien poistumisen aikaa. Se tapahtui vuonna 1986. Näitä ohjustukikohtia oli Luoteis-Ranskassa kaksi kappaletta, ja ne sijaitsivat Plateau d'Albionin ylängöllä. Ranska liittyi vuonna 1993 ydinsulkusopimukseen, joka kielsi keskikantaman strategiset ydinohjukset: mutta silti salli ASMP:n tyyppiset, kuljetettavat raskaan luokan ydinohjukset. Ohjussiilojen käyttö loppui vuonna 1996.

Yksi Mirage 2000N -tyyppinen taikka Dassault Rafale -taistelulentokone kykenee kantamaan yhden ASMP-tyypin lämpöydinohjuksen keskiripustimessaan. Myös Dassault Etendard IV ja Mirage IV kykenivät tätä aseistusta käyttämään. 860 kg:n omamassan omaavia ohjuksia on varastoitu arviolta 84 kappaletta. Näistä osa (ASMP-A) lienee jo poistettu käytöstä, jolloin käytössä olisi arviolta 60 ydinkärkeä. Valmistaja on Aérospatiale. ASMP-tyypin eräänlaisena suorana edeltäjänä, voitaneen luonnehtia Britannian Blue Steel-ohjusta. TNA (Tête Nucléaire Aéroportée) on tuorein ja päivitetty ydinkärjen tyyppi.

ASN4G-ohjuksen (Air-Sol Nucléaire de 4e Génération) on määrä astua palvelukseen vuonna 2021. Sen kantama ylittää 1 000 kilometriä. Ohjuksen on arveltu ylittävän supersoonisen (Mach 4 - 5) taikka hypersoonisen (Mach 7 - 8+) rajan. Se tulee kuitenkin olemaan edeltäjiään huomattavasti nopeampi ja kantavampi.[3]


Teknisiä tietoja muokkaa

 
1/91. Gascogne -ydinpommitusrykmentin Dassault Rafale B.
  • palveluskäyttöön: toukokuu 1986 (ASMP-A; 2009 - osin aktiivikäytössä 2010-luvun lopulla)
  • käyttäjät: Ranskan ilmavoimat sekä Ranskan laivasto
  • arvioitu lukumäärä: 84 kpl, joista sittemmin käyttöön jäänyt n. 60 kpl
  • minimi kantama: 80 km
  • maksimi kantama: 300 - 500 km
  • voimanlähde: nesteraketti, ramjet
  • ydinkärki: (tyyppi TN80, TN81 tai TNA) lämpöydinpommi, teho säädeltävä välillä 100 - 300 kt[4]
  • omamassa 860 kg
  • pituus 5,38 m
  • läpimitta 380 mm
  • valmistaja: Aérospatiale
 
ASMP-ohjuksen niin kutsuttu mock-up malli eli maketti.

Lähteet muokkaa

  • Valitut Palat/Readers Digest: 11/1983. Fitchett, Joseph: Ydinasekilvan kolmas mahti. s. 35-40.

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.