A. R. Cederberg
Arno Rafael Cederberg, kirjailijanimi A. R. Saarenseppä, (2. heinäkuuta 1885 Tuusula – 19. lokakuuta 1948 Helsinki)[1] oli suomalainen historiantutkija ja arkistomies, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Hän loi tutkijanuran kahdessa maassa toimimalla historian professorina ensin Tarton yliopistossa vuosina 1919–1928 ja sitten Helsingin yliopistossa vuosina 1935–1948.
| A. R. Cederberg | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. heinäkuuta 1885 Tuusula |
| Kuollut | 19. lokakuuta 1948 Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Instituutti |
Tarton yliopisto Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | historia |
| Tunnetut työt | Suomen historia vapaudenajalla I–II (1942–1947) |
Helsingin yliopistosta tohtoriksi väitellyt Cederberg siirtyi 1919 vuonna Viroon, missä hänestä tuli Tarton yliopiston kotimaisen ja pohjoismaisen historian professori. Hän oli merkittävässä asemassa kun vastaitsenäistyneen Viron historiantutkimusta ja -opetusta sekä arkistolaitosta organisoitiin: Tallinnan ja Tarton valtionarkistot perustettiin pitkälti hänen suunnitelmiensa mukaan, ja hänen aloitteestaan syntyivät myös Viron historiallinen yhdistys Akadeemiline Ajaloo Selts sekä historiallinen aikakauskirja Ajalooline Ajakiri.[2] Lisäksi hän oppi viron nopeasti ja luennoi viroksi.[3] Työskenneltyään vuosikymmenen Virossa Cederberg palasi Suomeen, mistsä hänet valittiin vuonna 1935 Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian professoriksi.lähde?
1700-luvun historiaan keskittynyt Cederberg oli tutkijana antikvaarityyppi, joka keskittyi pikkutarkkoihin arkistotutkimuksiin ja uusien lähdelöytöjen tekemiseen. Hänen tuotannostaan valtaosa koostuukin artikkeleista ja lyhyistä yksittäistutkimuksista. Cederberg suhtautui myös hyvin kriittisesti 1920–1930-lukujen kulttuurihistorialliseen suuntaukseen, joka pyrki laajojen kokonaisuuksien tutkimiseen ja suuriin synteeseihin. Cederbergin pääteos on kaksiosainen Suomen historia vapaudenajalla (1942–1947), johon hän huipensi elämänmittaisen tutkimustyönsä 1700-luvun parissa.lähde?
Julkaisut muokkaa
Julkaissut runsaasti artikkelita ja kirjallisuutta nimellä A. R. Cederberg; nimellä A. R. Saarenseppä artikkeleita sekä teokset
- Piirteitä Tohmajärven seurakunnan kirkollisista oloista vuosina 1721-1809. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1911
- Kuvauksia Pohjois-Karjalan maataloudellisista oloista. 1, Vuoden 1800:n vaiheille, Pohjois-Karjalan maanviljelysseura, 1912. Sarja:Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisuja; [5]
Lähteet muokkaa
- Yrjö Blomstedt: ”A. R. Cederberg”, Suomalaisia historiantutkijoita, s. 215-227. Toim. Päiviö Tommila, Eino Jutikkala, Eino E. Suolahti, Yrjö Blomstedt, Pentti Papunen. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1965.
Viitteet muokkaa
- ↑ Blomstedt s.226-227
- ↑ Arno Rafael Cederberg Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 4.5.2018. (viroksi) (suomeksi)
- ↑ Oliko Suomessa ja Virossa esihistorian mittaan useaan otteeseen sama kansa? Muinaisen DNA:n tutkimus avaa uusia tulkintoja menneisyydestä Yle Uutiset. 11.12.2022. Viitattu 16.12.2022.