9K111-1Konkurs” (ven. 9К111-1 «Конкурс», suom. kilpailu, Nato-raportointinimi AT-5 Spandrel) on Neuvostoliitossa 1960-luvulla kehitetty panssarintorjuntaohjusjärjestelmä. Se tuli käyttöön 1974, ja sitä käytetään ainakin 25 maassa. 9K111-1-järjestelmään kuuluvan ohjuksen taisteluvälineindeksinumero on 9M113.

9K111-1 Konkurs

9K111-1 Konkurs kehitettiin Tulan koneensuunnittelulaitoksella (Tula KBP) rinnan 9K111 Fagotin kanssa. Kehitystyö alkoi 1962.

Konkurs on suunniteltu laukaistavaksi ajoneuvoista, mutta sen voi ampua myös 9P135M-mallisilla ja sitä uudemmilla maa-ampumalaitteilla. Samalla ampumalaitteella voi ampua myös 9M111 ”Fagot”-ohjuksia. Ohjus on oleellinen osa BMP-2:n, BMD-2:n ja BRDM-2:n aseistusta. 9M113-ohjus on sijoitettu lasikuituputkeen, josta se laukaistaan rekyylittömästi 80 m/s, ja rakettimoottori kiihdyttää sen matkanopeuteen 200 m/s. Ampumalaite seuraa ohjuksen infrapunajälkeä ja välittää ampujan antamat ohjauskomennot ohjukselle sen perästä purkautuvaa lankaa pitkin. Ampuja pitää tähtäimen maalissa. Ohjuksessa on häirinnänilmaisin, ja tarvittaessa ampuja voi siirtyä komento-ohjaukseen, jolloin tähtäimen pitäminen maalipisteessä ei enää riitä, vaan ohjus tulee ohjata lennokkimaisesti maaliin. Ohjuksen kantama on noin 4 000 metriä, kaksi kertaa Fagotin.

9M111-1 Konkurs-järjestelmä on ollut Suomen puolustusvoimien käytössä nimellä Panssarintorjuntaohjus 82M (PSTOHJ 82M).[1]

Iran alkoi valmistaa ohjuksesta kopiota vuoden 2000 tienoilla nimellä Towsan-1/M113.[2]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Veikko Luomi: Santahamina, sinivalkoinen saari (Kirjaesittely, issuu .com) Helsingin Reservin Sanomat 6/2012. 14.8.2012. Viitattu 23.7.2017. [vanhentunut linkki]
  2. Foss, Christopher F.: Another ATGW for Iran janes.com. 26.5.2000. Janes Information Group. Arkistoitu 5.12.2004. Viitattu 29.7.2015. (englanniksi) (archive.org)

Aiheesta muualla muokkaa