2. tammikuuta – Norjan puolustusministeriö ilmoitti Oslossa, että Norjan ilmavalvonta oli havainnut "risteilyohjuksen" lentäneen Barentsinmeren suunnasta Neuvostoliiton puolelta Norjan ilmatilan kautta kohti Suomea viisi päivää aiemmin.
4. tammikuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Vladimir Sobolev esitti ulkoministeri Paavo Väyryselle Nl:n hallituksen pahoittelun joulukuun lopulla sattuneesta ohjusvälikohtauksesta. Neuvostoliitto esitti asiasta pahoittelun myös Norjan hallitukselle, koska ohjus oli kulkenut Norjan ilmatilan kautta. Pääministeri Kåre Willoch piti tapausta vakavana, mutta ilmoitti, ettei se vaikuta Norjan ja Neuvostoliiton suhteisiin.
15. tammikuuta – Brasilian parlamentin jäsenistä koottu valitsijamiehistö valitsi oppositiopoliitikko Tancredo Nevesin maan uudeksi presidentiksi. Neves oli Brasilian ensimmäinen siviilipresidentti yli 20 vuoteen. Hänen oli määrä aloittaa virkakautensa maaliskuun puolivälissä.
15. tammikuuta − Hankkija ilmoitti ostaneensa turkulaisen Puolimatka-konsernin. Tätä Suomen kaikkien aikojen suurinta, yli 700 miljoonan markan arvoista yrityskauppaa edelsivät noin vuoden kestäneet erittäin salaiset neuvottelut.
21. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja hänen tyttärensä Assi Koivisto matkustivat yksityisluonteiselle vierailulle Japaniin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Vieraillessaan Japanissa he tapasivat keisari Hirohiton.
4. helmikuuta – Inarinjärveen pudonneen neuvostoliittolaisen ohjuksen osien etsinnät lopetettiin. Neuvostoliitto lupasi korvata 560 000 markan etsintäkulut.
5. helmikuuta − Suomenruotsalainen kirjallisuusseura Svenska Litteratursällskapet vietti 100-vuotisjuhliaan Helsingissä. Juhlan kunniaksi seura myönsi 30 000 markan palkinnon Johannes Salmiselle esseekokoelmasta Gränsland (Rajamaa).
9. helmikuuta – Etiopian johtaja Mengistu Haile Mariam esitti talousohjelman maata vaivaavan nälänhädän lievittämiseksi. Useat kuivuuden uhreja avustaneet valtiot olivat arvostelleet Mengistua siitä, ettei hänen hallintonsa ollut itse tehnyt riittävästi nälänhädän helpottamiseksi.
11. helmikuuta − Keskusrikospoliisin ilmoitettiin takavarikoineen kymmeniä neuvostoliittolaisen taidemaalarin Ilja Glazunovin nimellä signeerattuja maalauksia. Poliisi epäili taideväärennöstä tai salakuljetusta.
22. helmikuuta – Arkkitehti Matti K. Mäkinen valittiin rakennushallituksen uudeksi pääjohtajaksi. Hänen edeltäjänsä Kalevi Sassi oli erotettu virasta Noppa-jutun vuoksi.
24. helmikuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Konstantin Tšernenko näyttäytyi julkisuudessa ensimmäisen kerran lähes kahteen kuukauteen käydessään äänestämässä. Tämä jäikin hänen viimeiseksi julkiseksi esiintymisekseen, sillä hän kuoli 10. maaliskuuta.
25. helmikuuta − Oslossa alkoi oikeudenkäynti Norjan ulkoministeriön entistä lehdistöpäällikköä, vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi syytettyä Arne Treholtia vastaan. Treholt oli pidätetty tammikuussa 1984.
27. helmikuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi Kokoomuksen entisen kansanedustajan Eero Lattulan jatketusta törkeästä veropetoksesta yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen. Päätöksen mukaan verottajalta oli pimitetty 800 000 markan tulot.
28. helmikuuta – Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden vietto alkoi.
28. helmikuuta − Lehtikustantaja A-lehdet osti Makasiini-sisustuslehden julkaisuoikeudet Yhtyneiltä Kuvalehdiltä, joka puolestaan sai lopetettavan Jaana-lehden tilaajarekisterin.
4. maaliskuuta – Hämeen lääninoikeus kumosi Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksen, jonka nojalla kaupunginjohtaja Pekka Paavola oli pidätetty virastaan marraskuussa 1984.
8. maaliskuuta – Voimakas autopommi surmasi ainakin 80 ihmistä ja haavoitti yli 170:ää Libanonin pääkaupungissa Beirutissa.
13. maaliskuuta – Helsingin raastuvanoikeus vapautti entisen metrojohtajan Unto Valtasen kaikista syytteistä ns. metron hallintojutussa. Oikeuden mielestä Valtanen oli työsuhteessa kaupunkiin eikä virkamies. Sen sijaan 17 muuta syytettyinä ollutta henkilöä tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Syyttäjä valitti Valtasen vapauttamisesta hovioikeuteen.
20. huhtikuuta – VirolaisetRaivo Roosna ja Aleks Lepajõe pidätettiin epäiltyinä kahdesta Helsingissä tehdystä ryöstöstä. Tillanderin kultasepänliike oli ryöstetty 17. huhtikuuta ja Helsingin OsakepankinKäpylän konttori seuraavana päivänä. Ryöstösaaliiksi oli kertynyt koruja ja kultakelloja yli miljoonan markan arvosta sekä vajaat 100 000 markkaa rahaa. Poliisi otti kiinni eräitä muitakin henkilöitä, joita epäiltiin avunannosta ryöstöihin. Roosna ja Lepajõe olivat loikanneet Virosta Suomen kautta Ruotsiin keväällä 1984.
22. huhtikuuta – Brasilian presidentiksi valittu Tancredo Neves kuoli ehtimättä hoitaa virkaansa päivääkään. Parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi varapresidentti José Sarneyn.
22. huhtikuuta – Suomessa vietettiin partiotoiminnan 75-vuotisjuhlaa. Suomessa oli noin 850 partiolippukuntaa, joissa oli noin 73 000 jäsentä.[2]
26. huhtikuuta – Varsovan liiton seitsemän jäsenmaan johtajat allekirjoittivat Varsovassa sopimuksen sotilasliiton toimikauden pidentämisestä 20 vuodella. Samalla sovittiin, että sopimus jatkuisi vuoden 2005 jälkeen vielä kymmenen vuotta, ellei jokin jäsenmaa sanoutuisi siitä irti vähintään vuotta aiemmin.
27. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen kaupallinen paikallisradio Radio Lakeus aloitti varsinaisen lähetystoimintansa Nivalassa.
5. toukokuuta − Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan teki Länsi-Saksaan suuntautuneen virallisen vierailun yhteydessä kunniakäynnin sotilashautausmaalle Bitburgissa. Käynti herätti kovaa arvostelua Yhdysvalloissa ja Israelissa, koska hautausmaalle oli haudattu saksalaisia SS-miehiä. Reagan kävi myös Bergen-Belsenin keskitysleirissä.
8. toukokuuta – Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa tuli kuluneeksi 40 vuotta.
17. toukokuuta – Uudenkaupungin autotehtaalla julkistettiin suomalaisen sähköauton prototyyppi, jonka rakentamiseen olivat osallistuneet Neste, Imatran Voima, Kymi-Strömberg ja Saab-Valmet. Koeauto oli Talbot Horizon.
17. toukokuuta − Tampereen yliopisto vietti 60-vuotisjuhliaan. Presidentti Mauno Koivisto vihittiin juhlassa yhteiskuntatieteiden ja ministeri Esko Rekola hallintotieteiden kunniatohtoriksi.
23. toukokuuta – Thomas Patrick Cavanagh tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen yrityksestä myydä häiveteknologiaa Neuvostoliittoon.
6. kesäkuuta – Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA määräsi brittiläiset jalkapallojoukkueet toistaiseksi pelikieltoon kaikkialla maailmassa brittiläisen jalkapalloyleisön väkivaltaisuuden vuoksi. Kielto kumottiin Euroopan ulkopuolisten pelikenttien osalta 11. heinäkuuta.
11. kesäkuuta – Julmuuksistaan tunnetun Auschwitzin keskitysleirin lääkärin Josef Mengelen etsinnät päättyivät, kun Mengelen poika vahvisti Brasiliassa haudasta kaivetun ruumiin jäännösten kuuluvan hänen isälleen.
20. kesäkuuta – Norjan ulkoministeriön entinen lehdistöpäällikkö Arne Treholt tuomittiin vakoilusta 20 vuodeksi vankeuteen sekä menettämään Norjan valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 1,1 miljoonaa kruunua. Treholt oli itse epäillyt oikeudenkäyntiä puolueelliseksi.
Ranskan tiedustelupalvelun agentit räjäyttivät Greenpeacen Rainbow Warrior -laivan.
1. heinäkuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Raivo Roosnan seitsemän vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen sekä lähes 800 000 markan korvauksiin kahdesta ryöstöstä. Aleks Lepajõe määrättiin mielentilatutkimukseen.
2. heinäkuuta − Neuvostoliiton ulkoministerinä yhtäjaksoisesti vuodesta 1957 toiminut Andrei Gromyko nimitettiin Neuvostoliiton presidentiksi. Uudeksi ulkoministeriksi tuli kommunistisen puolueen politbyroon jäsen Eduard Ševardnadze. Ševardnadzen roolin arveltiin maailmalla jäävän melko vähäiseksi Gromykon ja puoluejohtaja Mihail Gorbatšovin rinnalla.
6. heinäkuuta – Zimbabwen presidentti Robert Mugabe sai murskavoiton presidentinvaaleissa. Voittonsa jälkeen Mugabe ilmoitti pyrkivänsä mahdollisimman pian kieltämään valkoihoisten toiminnan maan parlamentissa.
8. heinäkuuta – Adolf Hitlerinpäiväkirjaväärennöksiä koskeneen oikeusjutun käsittely päättyi Länsi-Saksassa. Väärennökseen syyllistynyt antiikkikauppias ja Stern-aikakauslehden toimittaja tuomittiin kumpikin yli neljäksi vuodeksi vankeuteen. Väärennettyjä päiväkirjoja oli julkaistu Stern-lehdessä vuonna 1983.
26. heinäkuuta − Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoi työministeriön rikkoneen perustuslakia ottamalla itselleen eduskunnalle kuuluvaa budjettivaltaa. Työministeriö oli ylittänyt sille vuoden 1984 budjetissa varatun kiinteän määrärahan kuudella miljoonalla markalla ns. Rinteen työllistämismallin kokeilussa.
30. heinäkuuta – Helsingin Finlandia-talossa alkoi kolmipäiväinen ETYKin 10-vuotisjuhlakokous, johon osallistuivat kaikkien vuoden 1975 kokouksessa mukana olleiden maiden ulkoministerit. Juhlassa aiheutti jännitettä Yhdysvaltain ulkoministerin George Shultzin puhe, jossa hän arvosteli yksittäisiä tapauksia luetellen Neuvostoliittoa ihmisoikeuksien loukkaamisesta.
Japan Airlinesin lento 123 menetti paineistuksensa ja ohjauskykynsä, minkä seurauksena se syöksyi maahan ja 520 ihmistä kuoli. Kyseessä on historian pahin yhden lentokoneen onnettomuus.
2. elokuuta – Delta Air Linesin lento 191: 130 ihmistä kuoli Dallasin lentokentällä Texasissa Yhdysvalloissa, kun laskeutumassa ollut matkustajakone paiskautui tuulenpuuskan voimasta kiitotiehen. Koneessa oli kaikkiaan 161 henkilöä ja onnettomuushetkellä vallitsi raju ukkosmyrsky.
6. elokuuta – Eteläisen Tyynenmeren alue julistettiin ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. Sopimuksen allekirjoittivat Australia ja Uusi-Seelanti sekä 11 alueen pikkuvaltiota.
12. elokuuta – Japan Airlinesin lento 123: TokiostaOsakaan matkalla ollut Japan Airlinesin matkustajakone menetti matkustamonsa paineistuksen ja samalla ohjauskykynsä. Kone syöksyi maahan, ja lennolla olleista 524 henkilöstä vain neljä selviytyi hengissä.[3][4] Onnettomuus on kaikkien aikojen pahin yhden lentokoneen onnettomuus, ja se johti lentoyhtiön pääjohtajan eroon.
22. elokuuta – 54 matkustajaa kuoli Ison-Britannian Manchesterin lentokentällä, kun lähtökiidossa olleen matkustajakoneen toinen moottori räjähti. Kone katkesi hätäjarrutuksessa, jolloin takaosaan jääneet matkustajat saivat surmansa. Etuosassa olleet 83 ihmistä pelastuivat.[3] Tämä oli jo kolmas vakava lento-onnettomuus yhden kuukauden aikana.
Titanicin hylky löytyi 73 vuotta laivan uppoamisen jälkeen.
1. syyskuuta – Yhdysvaltalais-ranskalainen retkikunta löysi RMS Titanicin hylyn noin 600 kilometrin päästä Newfoundlandin rannikolta.
1. syyskuuta − SDP:n kansanedustaja ja entinen ministeri, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Pirkko Työläjärvi siirtyi Turun ja Porin läänin maaherraksi. Hänen tilalleen ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin Matti Louekoski ja uudeksi kansanedustajaksi tuli aiemminkin eduskunnassa ollut merkonomi Pirkko Valtonen.
2. syyskuuta – Kambodžan punakhmerit ilmoittivat johtajansa Pol Potin siirtyneen eläkkeelle ja entisen puolustusministerin Son Senin tulleen hänen seuraajakseen.
5. syyskuuta − Lievestuoreen sellutehdasLaukaassa lopetti toimintansa tehtaan omistaneen Keski-Suomen Selluloosa Oy:n ajauduttua konkurssiin. Tehdasta oli pidetty sekä tuotanto- että ympäristöteknisesti pahoin vanhentuneena. Noin 200 henkilöä jäi työttömiksi. Vuonna 1927 perustetun tehtaan toiminta oli ollut keskeytyksissä jo aiemmin vuosina 1967−1971. Tehdas siirtyi Rauma-Repolan ja Metsä-Botnian omistukseen.
18. syyskuuta − Suomen YK-suurlähettiläs Keijo Korhonen valittiin puheenjohtajaksi YK:n erityispoliittiseen komiteaan, jonka käsiteltäviksi määrättiin YK:n rauhanturvatoiminta ja avaruuden rauhanomainen käyttö.
20. syyskuuta – Ranskan puolustusministeri Charles Hernu otti poliittisen vastuun ympäristöjärjestö Greenpeacen Rainbow Warrior -aluksen upottamisesta ja pyysi eroa tehtävistään. Presidentti François Mitterrand oli vaatinut jupakan pikaista selvittämistä pitäen tapausta vahingollisena Ranskan kansainväliselle maineelle.
1. lokakuuta − Ryhmä israelilaisia lentokoneita hyökkäsi Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) päämajaan Tunisian pääkaupungissa Tunisissa. Hyökkäyksessä sai Tunisian viranomaisten mukaan surmansa 50 palestiinalaista ja 22 tunisialaista ja sitä pidettiin kostona Kyproksella syyskuun lopussa tehdystä iskusta.
2. lokakuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov aloitti nelipäiväisen virallisen vierailun Ranskassa. Kyseessä oli ensimmäinen Gorbatšovin puoluejohtajana länteen tekemä vierailu.
10. lokakuuta – Yhdysvaltain laivaston F-14-hävittäjät pakottivat Achille Lauron kaappajia kuljettaneen egyptiläisen matkustajakoneen laskeutumaan Naton tukikohtaan SisilianSigonellaan.
13. lokakuuta – Puolassa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit vuoden 1980 jälkeen. Solidaarisuus-ammattiliitto oli kehottanut äänestäjiä boikotoimaan vaaleja. Viranomaiset ilmoittivat vaalien jälkeen äänestysprosentin olleen 79, Solidaarisuuden johtaja Lech Wałęsa puolestaan sanoi sen olleen 66. Wałęsa asetettiin syytteeseen vaalivirkailijoiden halventamisesta.
18. lokakuuta – Pohjoismaiden ulkoministerit sopivat Oslossa yhteisistä Etelä-Afrikan vastaisista pakotteista, mm. tieteellisen ja teknologisen yhteistyön katkaisemisesta. Toimet eivät kuitenkaan olleet sitovia, vaan lähinnä suosituksia.
19. lokakuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov siirsi ulkomaankauppaministeri Nikolai Patolitševin eläkkeelle ja nimitti hänen tilalleen varaulkoministeri Boris Aristovin. Vuodesta 1958 virassaan olleen, 77-vuotiaan Patolitševin aikana Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa oli kasvanut noin 25-kertaiseksi.
28. lokakuuta − Yhdyspankki osti vajaat 20 prosenttia Helsingin Osakepankin osakkeista, jolloin siitä tuli HOP:n suurin omistaja. Myöhemmin SYP nosti omistusosuuttaan HOP:ssa yli 50 prosenttiin, minkä jälkeen SYP:n pääjohtaja Mika Tiivola ilmoitti, että HOP fuusioidaan Yhdyspankkiin.
Nevado del Ruiz -tulivuori purkautui Kolumbiassa tuhoisin seurauksin.Kauppakeskus Forum avattiin Helsingin keskustassa.
4. marraskuuta − Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) neuvosto hyväksyi Suomen järjestön täysjäseneksi vuoden 1986 alusta lukien. Lopullinen päätös asiassa jäi Suomen eduskunnalle. Suomi oli ollut EFTAn liitännäisjäsen vuodesta 1961.
15. marraskuuta – Eduskunta siirsi loppiaisen ja helatorstain (ns. arkipyhät) viikonlopusta takaisin omille paikoilleen. Muutoksen oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 1987 alussa. Työmarkkinajärjestöt olivat vastustaneet muutosta niille koituneiden lisäkustannusten vuoksi.
21. marraskuuta – Yhdysvaltain laivaston analyytikko Jonathan Jay Pollard pidättiin vakoilusta Israelin hyväksi ja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
22. marraskuuta – Kaksi Ranskan tiedustelupalvelun agenttia tuomittiin Uudessa-Seelannissa kymmeneksi vuodeksi vankeuteen Rainbow Warrior -aluksen upottamisesta.
22. marraskuuta – Keskusrikospoliisi vangitsi Tampereen entisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan. Toimenpide liittyi tutkimuksiin SDP:n osuudesta Noppa-jutussa.
29. marraskuuta – Äärivasemmistolaisen Chūkaku-ha-järjestön jäsenet vandalisoivat Japanin valtionrautateiden merkinantolaitteita ja asemia heittelemällä palopommeja ja katkaisemalla viestiyhteyksiä. Iskut tehtiin vastalauseena suunnitellulle rautateiden yksityistämiselle, ja ne vaikuttivat noin 6,5–12 miljoonan matkustajan matkaan.[5][6]
30. marraskuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat mäkihyppääjä Matti Nykäsen vuoden parhaaksi urheilijaksi.
5. joulukuuta – Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtajana vuodesta 1971 toiminut Thorbjörn Fälldin ilmoitti eroavansa 15. syyskuuta pidetyissä valtiopäivävaaleissa puolueelle koituneen huonon tuloksen vuoksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Karin Söder, josta tuli Ruotsin ensimmäinen naispuoluejohtaja. Karin Söder oli toiminut Ruotsin ensimmäisenä naisulkoministerinä vuosina 1976−1978.
13. joulukuuta – Tanskan kansankäräjät päätti, että Tanska lopettaa kaiken kaupankäyntinsä Etelä-Afrikan kanssa vuoden 1987 alkuun mennessä. Tanska oli maailman ensimmäinen valtio, joka teki tällaisen päätöksen.
17. joulukuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 148−30 Suomen täysjäsenyyden Euroopan vapaakauppajärjestössä. Vastaan äänestivät SKDL:n ja Vihreiden eduskuntaryhmät sekä oman yhden hengen eduskuntaryhmänsä muodostanut Liisa Kulhia.
25. joulukuuta – Pitkään jatkunut kahakointi Burkina Fason ja Malin välillä puhkesi avoimeksi sodaksi. Maat olivat kiistelleet alueesta, jolla arveltiin olevan runsaasti malmivaroja.
30. joulukuuta – Pakistanin presidentti Muhammad Zia-ul-Haq lakkautti maassa kahdeksan vuotta voimassa olleen sotatilan. Päätöksellä ei ollut käytännössä suurtakaan merkitystä.
30. joulukuuta – Burkina Faso ja Mali solmivat naapurimaiden välityksellä syntyneen tulitauon.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1985 Wikimedia Commonsissa