1975

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1975 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta. Vuosi oli ympäri läntisen maailman äärimmäisen levoton terrori-iskujen takia.^[1]

Tapahtumia muokkaa

tammikuu muokkaa

1. tammikuuta – Watergate-skandaali: entinen USA:n oikeusministeri John N. Mitchell sekä Valkoisen talon avustajat H. R. Haldeman ja John Ehrlichman havaittiin syyllisiksi ja tuomittiin 21. helmikuuta 30 kuukaudeksi – 8 vuodeksi vankilaan.
1. tammikuuta – YK:n julistama kansainvälinen naisten vuosi alkoi.^[2]
1. tammikuuta – Anjalan kunta liitettiin Sippolan kuntaan, jonka nimi muutettiin samalla Anjalankosken kauppalaksi. Kyseessä oli Suomen viimeinen uusi kauppala. Jepuan ja Munsalan kunnat sekä Uudenkaarlepyyn maalaiskunta liitettiin Uudenkaarlepyyn kaupunkiin.
1. tammikuuta – Kuritushuonerangaistus poistettiin lainmuutoksella Suomen rangaistusjärjestelmästä.
1. tammikuuta – Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) aloitti toimintansa.
5. tammikuuta – Rahtilaiva Lake Illawarra törmäsi Tasman Bridge -siltaan Tasmaniassa, 12 ihmistä sai surmansa.
7. tammikuuta – OPEC päätti nostaa raaka-öljyn hintaa 10 %.
10. tammikuuta – Japanilainen sotilas Teruo Nakamura palasi kotimaahansa oleskeltuaan Indonesiassa Morotain saarella toisesta maailmansodasta saakka ja tietämättä, että sota oli päättynyt Japanin antautumiseen jo vuosikymmeniä aikaisemmin.^[2]
18. tammikuuta – Kyproksella aloitettiin kyproksenturkkilaisten pakolaisten kuljettaminen Turkkiin.
19. tammikuuta – Ensi- ja turvakotien liitto vietti 30-vuotisjuhliaan. Suomessa oli toiminnassa kahdeksan ensikotia.
20. tammikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Pentti Pekkarinen kuoli auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Hänen seuraajakseen nimitettiin kansanedustaja Reino Karpola ja uudeksi kansanedustajaksi tuli Toivo Yläjärvi.
20. tammikuuta – Hannu Salama sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Siinä näkijä missä tekijä.
25. tammikuuta – Bangladeshin parlamentti hyväksyi maalle uuden perustuslain, jonka nojalla maa siirtyi yksipuoluejärjestelmään. Pääministeri, šeikki Mujibur Rahman ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä ja kielsi poliittiset puolueet.
30. tammikuuta – Ruotsin Keskustapuolueen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin ehdotti Nobelin rauhanpalkinnon myöntämistä presidentti Urho Kekkoselle.

helmikuu muokkaa

1. helmikuuta – SDP:n puoluetoimistoon Helsingin Hakaniemessä murtauduttiin. Tekoa epäiltiin aluksi poliittiseksi, mutta se osoittautui myöhemmin ”tavalliseksi” murroksi.
3. helmikuuta – Etiopian sotilashallitus Derg otti maan suurimmat teollisuuslaitokset ”kansan omistukseen”.
3. helmikuuta – Marokko vaati Espanjalta Ceutan ja Melillan alueita.
7. helmikuuta – Helsingin uusi messukeskus vihittiin käyttöön Pasilassa. Samalla avattiin Vene 75 -näyttely, jossa oli esillä yli 400 venettä.
9. helmikuuta – Neuvostoliiton Sojuz 17 palasi maahan.
10. helmikuuta – Riihimäen ja Seinäjoen välisen rataosan sähköistys valmistui.
10. helmikuuta – Tilastokeskus ilmoitti energian kokonaiskulutuksen olleen Suomessa vuonna 1974 viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 1973.
11. helmikuuta – Margaret Thatcherista tuli Britannian konservatiivipuolueen ensimmäinen naisjohtaja. Hän johti konservatiivit voittoon vuoden 1979 vaalissa, toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä 11 vuotta ja luopui puolueen johdosta marraskuussa 1990.^[3]
15. helmikuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung-hee ilmoitti, että kaikki poliittiset vangit kommunisteja lukuun ottamatta tullaan vapauttamaan. Välittömästi vapautettiin noin 40 vankia.
23. helmikuuta – Norjan Lillehammerissa kuoli 27 ihmistä junaonnettomuudessa.
24. helmikuuta – Birendra kruunattiin Nepalin kuninkaaksi. Hän oli hallinnut maata tosiasiallisesti jo vuodesta 1972.
28. helmikuuta – Onnettomuudessa Lontoon metron Moorgate-asemalla sai 43 ihmistä surmansa.^[4]

maaliskuu muokkaa

1. maaliskuuta – Iranin šaahi Muhammad Reza Pahlavi lakkautti maan kaikki poliittiset puolueet ja ilmoitti siirtymisestä yksipuoluejärjestelmään.
4. maaliskuuta – Kuningatar Elisabet II löi Charlie Chaplinin ritariksi. Hänen aateloimistaan lykättiin kahdellakymmenellä vuodella, koska Britannian ulkoministeriön raportissa vuodelta 1956 häntä epäiltiin kommunistisympatioista ja koska hän oli mennyt kahdesti naimisiin 16-vuotiaan kanssa.^[5]^[6]
4. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen kastoi vastavalmistuneen Suomen suurimman jäänmurtajan kaimakseen. Urho-jäänmurtajan teho on 22 000 hevosvoimaa.^[7]
4. maaliskuuta – Etiopian sotilashallitus Derg aloitti radikaalin maauudistuksen, joka kansallisti kaiken maan, lakkautti maaorjuuden ja asetti talonpojat vastuuseen järjestelmän toteuttamisesta. Kukaan ei saanut omistaa yli kymmentä hehtaaria maata tai palkata maatyöläisiä.^[8]
5. maaliskuuta – Suomen suurin jäänmurtaja Urho laskettiin vesille.^[2]
6. maaliskuuta – Algerin sopimus: Iran ja Irak sopivat rajariitansa. Irak menetti yksinoikeutensa Shatt al-Arabin hallintaan ja joutui luopumaan vaatimuksestaan Iranin Khūzestāniin.
8. maaliskuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen kansanedustaja Kalevi Huotari kuoli. Hänen tilalleen Eduskuntaan tuli Matti Hannola.
10. maaliskuuta – Vietnamin sota: Pohjois-Vietnamin joukot hyökkäsivät Ban Me Thoutiin tavoitteenaan valloittaa Saigon.
15. maaliskuuta – Estado da Guanabara liittyi Rio de Janeiron osavaltioon Brasiliassa.
15. maaliskuuta – Neste Oy:n säiliöalus Enskeri lähti Sköldvikin satamasta kohti Etelä-Atlanttia. Laivan lastina oli 690 arsenikkipitoista myrkkyä sisältänyttä tynnyriä, jotka oli tarkoitus upottaa mereen Afrikan rannikolla lähellä päiväntasaajaa. Aikomus herätti vastalauseiden myrskyn.
21. maaliskuuta – Etiopian sotilashallitus Derg lakkautti kuninkaalliset arvonimet ja ehdotti monarkian kumoamista.
22. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Tukholmassa. Alankomaiden edustaja Teach-In voitti kappaleella "Ding-a-dong".
25. maaliskuuta – Oma veljenpoika ampui Saudi-Arabian kuningas Faisalin.

huhtikuu muokkaa

1. huhtikuuta – Otsonikato: Kun yhdysvaltalaiset tutkijat olivat epäilleet, että tähän saakka vaarattomina pidetyt ponnekaasut (CFC-yhdisteet) saattaisivat tuhota ilmakehän otsonikerrosta, Yhdysvaltain hallitus perusti asiaa tutkineen työryhmän.^[2]
3. huhtikuuta – Bobby Fischer kieltäytyi pelaamasta šakkia Anatoli Karpovin kanssa, joten hän menetti mestaruustittelinsä.
12. huhtikuuta – Yhdysvallat sulki suurlähetystönsä Phnom Penhissä ja evakuoi kansalaisensa Kamputseasta.
15. huhtikuuta – Vuoden 1975 arsenikkiskandaali: Säiliöalus Enskerin myrkkylasti tuotiin Naantaliin.
17. huhtikuuta – Pol Pot teki Kamputseasta ”Kamputsean demokraattisen tasavallan” ja ryhtyi sen pääministeriksi (1975–1979).
20. huhtikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen torjui huhut puolueensa sisäisestä presidenttikilpailusta. Virolainen sanoi presidenttikeskustelun olevan ennenaikaista niin kauan kuin Urho Kekkonen on käytettävissä tasavallan presidenttinä.
25. huhtikuuta – Kuusi länsisaksalaisen Punaisen armeijakunnan (RAF) jäsentä valtasi Länsi-Saksan Tukholman-suurlähetystön ja otti 12 lähetystön henkilökuntaan kuuluvaa panttivangeiksi. Kaappaajat vaativat 26 toverinsa vapauttamista länsisaksalaisista vankiloista, mihin Länsi-Saksan hallitus ei suostunut. Kaappausdraama kesti 12 tuntia ja päättyi lähetystössä sattuneeseen pommin räjähdykseen. Kaksi panttivankia ja yksi kaappaaja saivat surmansa ja yli 20 ihmistä loukkaantui. Yksi kaappaaja kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin.
25. huhtikuuta – Suomen koululaiset pitivät työnseisauksen vastauslauseena hallituksen päätökselle supistaa peruskoulun määrärahoja.^[2]
30. huhtikuuta – Vietnamin sota päättyi kommunistien vallattua Saigonin ja Etelä-Vietnamin antauduttua ehdoitta. Saigonin nimi muutettiin Hồ Chí Minhin kaupungiksi.

toukokuu muokkaa

1. toukokuuta – Rafael Paasio ilmoitti SDP:n vappujuhlassa Tampereella jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden.
3. toukokuuta – Yhdysvaltalainen Newsweek-lehti kirjoitti, että Kamputseassa on teloitettu tuhansia ihmisiä.
7. toukokuuta – Professori Veli Merikoski esitti julkisuuteen antamassaan kirjelmässä huolestumisensa siitä, että politiikka on syrjäyttämässä virkanimityksissä kokemuksen ja pätevyyden. Presidentti Urho Kekkonen lähetti seuraavana päivänä Merikoskelle kuuluisaksi tulleen ”onnettomat tunarit” -myllykirjeensä, jossa hän moitti Merikoskea Kymen läänin uuden maaherran nimityksen vaikeuttamisesta.
9. toukokuuta – Elokuvaohjaaja Matti Kassila, kirjailijat Christer Kihlman ja Veijo Meri sekä taidemaalari Kauko Lehtinen nimitettiin taiteilijaprofessoreiksi.
10. toukokuuta – Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n julkaisema iltapäivälehti Iltaset ilmestyi viimeisen kerran.
12. toukokuuta – Mayaguezin välikohtaus: Kamputsean laivasto valtasi yhdysvaltalaisen kauppalaivan SS Mayaguezin kansainvälisillä vesillä.
13. toukokuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung-hee kielsi miltei kaiken oppositiotoiminnan maassa.
15. toukokuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki valtasi kauppalaiva Mayaguezin; operaatiossa kuoli 38 ihmistä.
16. toukokuuta – Intia liitti itseensä Sikkimin.
16. toukokuuta – Japanilaisesta Junko Tabeista tuli ensimmäinen Mount Everestin huipun saavuttanut nainen.
16. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Kokoomuksen kansanedustajan, varatuomari Erkki Huurtamon Kymen läänin uudeksi maaherraksi heinäkuun alusta lukien. Huurtamon tilalle eduskuntaan tuli lehtori Saara Mikkola.
21. toukokuuta – Länsi-Saksassa aloitettiin ennennäkemättömien turvatoimien saattelemana oikeudenkäynti Baader-Meinhof-ryhmää vastaan.^[2]
29. toukokuuta – 15 Länsi-Afrikan maata solmi Lagosin sopimuksen, joka loi Länsi-Afrikan talousyhteisön.
31. toukokuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välillä avattiin Nuijamaan rajanylityspaikka.

kesäkuu muokkaa

1. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen vihki käyttöön suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen Espoon Hanasaaressa. Vihkiäisiin osallistui myös Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa.
1. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti uusiksi taiteilijaprofessoreiksi elokuvaohjaaja Matti Kassilan, kirjailija Christer Kihlmanin ja Veijo Meren sekä taidemaalari Kauko Lehtisen.
4. kesäkuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa jätti hallituksensa eronpyynnön presidentti Urho Kekkoselle. Suomen toiseksi pitkäikäisimmäksi noussut hallitus hajosi sisäisiin kiistoihinsa, erityisesti SDP:n ja Keskustan erimielisyyksiin ns. maapaketista.
4. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen määräsi ennenaikaiset eduskuntavaalit pidettäviksi syyskuussa 1975.
5. kesäkuuta – Suezin kanava avattiin ensimmäisen kerran Kuuden päivän sodan jälkeen.
6. kesäkuuta – SDP piti puoluekokouksensa Jyväskylässä. Puolueen puheenjohtajaksi tuli puoluesihteeri, pääministeri Kalevi Sorsa, varapuheenjohtajiksi kansanedustajat Veikko Helle ja Pirkko Työläjärvi sekä puoluesihteeriksi opetusministeri Ulf Sundqvist.
11. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi Oy Veikkaus Ab:n osake-enemmistön oston valtiolle.
12. kesäkuuta – Kreikka haki Euroopan talousyhteisön EEC:n jäsenyyttä.
13. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Keijo Liinamaan johtaman virkamieshallituksen.
13. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen vahvisti tieliikennelain muutoksen, jonka nojalla turvavyön käyttö tuli pakolliseksi henkilöauton kuljettajalle ja etuistuimella matkustavalle. Samoin moottoripyörän kuljettajat ja matkustajat velvoitettiin käyttämään suojakypärää. Lainmuutos tuli voimaan heinäkuun alussa.
20. kesäkuuta – Virenojan tiilitehdas Orimattilassa paloi maan tasalle. Tehtaassa oli palon alkaessa tiilenpoltto käynnissä. Vahinkojen suuruudeksi arvioitiin kaksi miljoonaa markkaa.
20. kesäkuuta – Riihimäen Lasi Oy:n pakkauslasivarasto tuhoutui tulipalossa Riihimäellä. Tuhoutuneen omaisuuden arvoksi laskettiin 4–5 miljoonaa markkaa.
25. kesäkuuta – Portugalin siirtomaana lähes 500 vuotta ollut Mosambik itsenäistyi. Vapautusrintama Frelimon johtaja Samora Machel tuli maan ensimmäiseksi presidentiksi.

heinäkuu muokkaa

1. heinäkuuta – Ugandan diktaattori Idi Amin armahti kuolemaantuomitun brittiläisen kirjailijan Denis Hillsin, joka oli julkaisemattomassa käsikirjoituksessaan luonnehtinut Aminia tyranniksi. Armahduksen taustalla oli kuningatar Elisabet II:n vetoomus Hillsin puolesta.
3. heinäkuuta – Työtuomioistuin totesi Simo Juntusen erottamisen Demarin palveluksesta joulukuussa 1974 laittomaksi ja tuomitsi lehden kustannusyhtiön Kansanvallan maksamaan Juntuselle 7 000 markan vahingonkorvauksen. Erottamisen perusteita oli yleisesti pidetty väärinä ja toimittajan sananvapautta loukkaavina. Juntunen siirtyi Suomen Kuvalehden pakinoitsijaksi.
5. heinäkuuta – Kap Verde itsenäistyi Portugalista.
6. heinäkuuta – Komorit julistautui itsenäiseksi Ranskasta.
12. heinäkuuta – São Tomé ja Príncipe julistautui itsenäiseksi.
15. heinäkuuta – Apollo- ja Sojuz-avaruusalukset lähtivät avaruuteen telakointia varten.
17. heinäkuuta – Apollo- ja Sojuz-avaruusalukset telakoituivat kiertoradalla. Telakointi oli ensimmäinen kahden eri valtion avaruusalusten välinen.
17. heinäkuuta – Aulis Sallisen ooppera Ratsumies sai ensiesityksensä Savonlinnan oopperajuhlilla. Ooppera oli Olavinlinnan 500-vuotisjuhlien tilausteos ja sen libreton oli kirjoittanut Paavo Haavikko. Päärooleissa esiintyivät Anita Välkki ja Matti Salminen.
19. heinäkuuta – Miss Suomi Anne Pohtamo valittiin San Salvadorissa Miss Universumiksi.
25. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Suomen ETYK-valtuuskunnan, johon tulivat pääministeri Keijo Liinamaa, ulkoministeri Olavi J. Mattila sekä puoluejohtajat Kalevi Sorsa (SDP), Harri Holkeri (Kok.) ja Aarne Saarinen (SKDL). Keskustapuolue valitsi edustajakseen valtuuskuntaan ETYK-prosessissa aktiivisesti mukana olleen entisen ulkoministerin, tohtori Ahti Karjalaisen.
29. heinäkuuta – Olavinlinna täytti 500 vuotta.
30. heinäkuuta – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösvaihe alkoi Helsingissä.
31. heinäkuuta – Yhdysvaltain kuljetusalan ammattiliiton puheenjohtaja Jimmy Hoffa ilmoitettiin kadonneeksi Detroitissa.

elokuu muokkaa

1. elokuuta – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) päätösasiakirja allekirjoitettiin Helsingissä.
6. elokuuta – Turussa mitattiin poikkeuksellisen korkea lämpötila 31,4 astetta. Eri puolilla Eurooppaa mitattiin epätavallisen helleaallon vuoksi 30–40 asteen lämpötiloja.
11. elokuuta – Portugalin Timorin kuvernööri Mário Lemos Pires pakeni pääkaupungista Dilistä vallankumouksen ja sisällissodan vuoksi.
14. elokuuta – Suomen peruskartoitus valmistui, kun maastotyöt Pellon kunnan alueella saatiin päätökseen. Pellon kunnantalon seinään kiinnitettiin tapauksen kunniaksi muistolaatta. Peruskartoitus oli aloitettu 1940-luvun lopulla Oulujoen varresta.
15. elokuuta – Bangladeshin presidentti Mujibur Rahman sai surmansa vallankaappauksessa Dhakassa.
20. elokuuta – Nasa laukaisi Viking 1 -luotaimen Marsiin.
23. elokuuta – Kreikkalainen tuomioistuin tuomitsi vuonna 1967 vallan kaapanneen entisen presidentin Georgios Papadopoulosin ja kaksi hänen läheistä avustajaansa maanpetoksesta kuolemaan. Kreikan hallitus muutti tuomiot elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi 25. elokuuta.
25. elokuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle 500 markan setelin ja 10 markan arvoisen presidentti Urho Kekkosen 75-vuotisjuhlarahan.
28. elokuuta – Sanoma Oy päätti lopettaa Viikkosanomat-viikkolehtensä julkaisemisen vuoden 1975 lopussa taloudellisista syistä.

syyskuu muokkaa

2. syyskuuta – Joonas Kokkosen ooppera Viimeiset kiusaukset sai ensi-iltansa Suomen Kansallisoopperassa. Oopperan libreton oli kirjoittanut Joonas Kokkosen pikkuserkku, kirjailija Lauri Kokkonen ja se kuvasi herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen elämänvaiheita. Pääroolissa vuorottelivat Martti Talvela ja Martti Wallén. Ruotsalaisen vaimon roolissa esiintyi Ritva Auvinen.
3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen täytti 75 vuotta.
5. syyskuuta – Kalifornian Sacramentossa kulttijohtaja Charles Mansonin seuraaja Lynette ”Squeaky” Fromme yritti murhata Yhdysvaltain presidentti Gerald Fordin. Ford selvisi vammoitta.
12. syyskuuta – Suomen sanomalehdistö vietti 200-vuotisjuhliaan. Ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Antti Lizeliuksen julkaisemien Suomenkielisten Tieto-Sanomien näytenumero ilmestyi syyskuun alussa 1775.
16. syyskuuta – Papua-Uusi-Guinea itsenäistyi.
18. syyskuuta – Espanjalainen sotilastuomioistuin tuomitsi viisi vasemmistolaista kuolemaan erään poliisin murhasta. Tuomiot pantiin täytäntöön 27. syyskuuta ja ne nostattivat ulkomailla vastalauseiden myrskyn.
20. syyskuuta – Malesian kuninkaan Tuanku Al-Mutassimu Billahi Muhibbudin Sultan Abdul Halim Al-Muadzam Shah ibni Almarhum Sultan Badlishahin toimikausi päättyi. Hänen seuraajakseen tuli Kelantanin sulttaani Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra.
21.–22. syyskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit.
22. syyskuuta – Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford selvisi toisesta murhayrityksestä.
23. syyskuuta – Kolme teollisuusliittoa - Suomen Teollisuusliitto, Metsäteollisuuden Keskusliitto ja Teollisuudenharjoittajain Liitto - yhdistyi Helsingissä uudeksi Teollisuuden Keskusliitoksi, jonka toimitusjohtajaksi valittiin Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja Timo Laatunen. Laatusen seuraajaksi STK:n toimitusjohtajana tuli Pentti Somerto.
24. syyskuuta – Kaakkois-Aasian puolustusliitto SEATO päätti lopettaa toimintansa kahden vuoden kuluessa.
25. syyskuuta – Norjan pääministeri Trygve Bratteli ilmoitti luopuvansa tehtävistään vuoden 1976 alussa.
27. syyskuuta – Espanjassa Francisco Franco sääti paljon arvostelua herättäneen terrorismin vastaisen lain, jonka nojalla heti tuomittiin kuolemaan yksitoista ETA:n ja muiden järjestöjen jäsentä.^[2]
29. syyskuuta – Suomi tuomitsi Espanjassa toimeenpannut teloitukset ja kutsui Espanjan-suurlähettiläänsä Heikki Hannikaisen kotiin.

lokakuu muokkaa

1. lokakuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen V. J. Sukselainen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Veikko Helle ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Anna-Liisa Linkola, josta tuli ensimmäinen nainen eduskunnan puhemiehistössä.
2. lokakuuta – Japanin keisari Hirohito aloitti ensimmäisen valtiovierailunsa Yhdysvalloissa ja tapasi presidentti Gerald Fordin.
5. lokakuuta – SDP:n taloudenhoitaja Pentti Ketola ja kaksi hänen apulaistaan jäivät kiinni Arlandan lentokentällä yrittäessään salakuljettaa Ruotsin ja Länsi-Saksan ammattiyhdistysliikkeiltä Metalliliiton vaaleihin vaalitueksi saatua valuuttaa Suomeen. Julkisuudessa liikkui huhuja Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n osuudesta varojen hankintaan, minkä SDP kiisti. 4. marraskuuta pidetyt vaalit päättyivät SDP:n niukkaan voittoon.
7. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Itä-Saksa solmivat uuden ystävyys- ja avunantosopimuksen. Sopimuksesta oli poistettu kaikki viittaukset Saksojen jälleenyhdistymiseen.
10. lokakuuta – Papua-Uusi-Guinea hyväksyttiin YK:n 142. jäsenvaltioksi.
10. lokakuuta – Hovioikeudenneuvos Ritva Hyöky nimitettiin Vaasan hovioikeuden presidentiksi. Hän oli Suomen ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä.^[9]
13. lokakuuta – Sosialistinen Työväenpuolue irtisanoi kaikki työntekijänsä talousvaikeuksien vuoksi. Puolue, jonka jäsenistä suuri osa oli entisen TPSL:n kannattajia, ei ollut saanut eduskuntavaaleissa yhtäkään kansanedustajaa.
16. lokakuuta – Indonesian joukot tappoivat viisi australialaista toimittajaa Balibossa Timorissa.
24. lokakuuta – Islannissa järjestettiin naisten mielenosoitus ja työtaistelu (Kvennafrídagurinn).
29. lokakuuta – Suomi ja Yhdysvallat sopivat Asla-stipendiaattijärjestelmän muuttamisesta pysyväksi.
30. lokakuuta – Francisco Francon luovutti terveyssyistä tehtävänsä Prinssi Juan Carlosille.
31. lokakuuta – Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi Teiniliiton tileissä runsaasti epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä. Liitto oli muun muassa ilmoittanut jäsenmääräkseen 100 000, kun todellinen luku oli ollut noin 12 600. Teiniliittoa vaadittiin palauttamaan saamansa valtionapu.

marraskuu muokkaa

1. marraskuuta – Yhdysvaltain ilmavoimien majuri Harold Hering erotettiin ilmavoimien palveluksesta. Hering oli vuonna 1973 ottanut esille mahdollisuuden, että määräys käyttää ydinasetta voisi tulla presidentiltä, joka ei olisi järjissään.
5. marraskuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II avasi ensimmäisen öljyputken, jota pitkin Pohjanmeren öljyä alettiin johtaa meren pohjan alta maihin.^[2]
6. marraskuuta – 300 000 aseistamatonta marokkolaista kokoontui Tarfajaan odottamaan kuningas Hassan II:n käskyä marssia Länsi-Saharaan.
7. marraskuuta – Kuusi nuorta, joista kaksi saksalaista, kuoli kahden auton yhteentörmäyksessä Pälkäneellä.
10. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätös 3379: Äänin 72–35 (32 tyhjää) sionismi rinnastettiin rasismiin. Päätös peruttiin vuonna 1991.
10. marraskuuta – Malmilaiva SS Edmund Fitzgerald upposi 29-henkisine miehistöineen myrskyssä Yläjärvellä.
11. marraskuuta – Angola itsenäistyi Portugalista. Itsenäistymishetkellä maassa oli käynnissä verinen, kolmen ryhmittymän välinen sisällissota.
11. marraskuuta – Australian kenraalikuvernööri Sir John Kerr erotti pääministeri Gough Whitlamin, mikä johti sisäpoliittiseen kriisiin.
12. marraskuuta – Komorit hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
14. marraskuuta – Espanja hylkäsi Länsi-Saharan. Madridin sopimuksessa Marokko sai 2/3 Saharasta ja Mauritania kolmanneksen. Espanjan armeija lähti Länsi-Saharasta ja helmikuussa 1976 Polisario-rintama julisti Saharan demokraattisen arabitasavallan.
14. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti oikeusneuvos, lakitieteen tohtori Curt Olssonin Korkeimman oikeuden presidentiksi. KKO:n edellinen presidentti Antti Hannikainen siirtyi eläkkeelle. Olsson oli ollut KKO:n jäsen vuodesta 1970 ja toiminut sitä ennen mm. kauppaoikeuden professorina Svenska Handelshögskolanissa ja korkeakoulun rehtorina.
16. marraskuuta – Etelä-Afrikasta siirtyi palkkasotureita Angolaan FNLA:n ja UNITAn tueksi.
18. marraskuuta − Neuvostoliiton puoluelehti Pravda arvosteli kovin sanoin länsimaita ETYK-päätösasiakirjan noudattamatta jättämisestä.
19. marraskuuta – Keskustapuolue ja sitoutumattomat ryhmät menestyivät Suomen oppikouluissa ja lukioissa pidetyissä kouluneuvostovaaleissa. Suurimman tappion kärsi äärivasemmisto.
21. marraskuuta – Sievin junaturma: erikoispikajuna Polaria suistui raiteilta Sievin ratapihalla. 44 loukkaantui.
22. marraskuuta – Juan Carlos kruunattiin Espanjan kuninkaaksi Francon kuoleman jälkeen.
25. marraskuuta – Suriname itsenäistyi Alankomaista.
27. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti puoluejohtajille ankaransävyisen puhuttelun poliittisen hallituksen aikaansaamiseksi vedoten ”kansalliseen hätätilaan” eli ennätykselliseen työttömyyteen.
28. marraskuuta – Portugalin Timor julistautui itsenäiseksi Itä-Timorina. Ensimmäiseksi presidentiksi tuli Francisco Xavier do Amaral.
28. marraskuuta − Yhdyspankin pääjohtaja Mika Tiivola valittiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtajaksi tehtävästä terveyssyistä eronneen Päiviö Hetemäen tilalle.
29. marraskuuta – Bill Gates käytti nimeä ”Micro-soft” kirjeessään Paul Allenille. Microsoftista tuli rekisteröity tavaramerkki 26. marraskuuta 1976.
30. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kokoon ”runnomansa”, Lapin läänin entisen maaherran Martti Miettusen johtaman hallituksen, jota alettiin kutsua ”hätätilahallitukseksi”.

joulukuu muokkaa

1. joulukuuta – Länsiafrikkalainen Dahomeyn valtio otti uudeksi nimekseen Beninin kansantasavalta.
1. joulukuuta – Eduskunnan puhemiehistöön tuli muutoksia Miettusen hallituksen nimittämisen vuoksi. Ensimmäinen varapuhemies Veikko Helle valittiin puhemieheksi ja hänen tilalleen tuli Johannes Virolainen.
4. joulukuuta – Israelilainen Yuval Yaron voitti kolmannen kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun.
5. joulukuuta – Laos julistautui kansantasavallaksi.^[2]
5. joulukuuta – Agronomi Heikki Haavisto valittiin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) puheenjohtajaksi Veikko Ihamuotilan jäätyä eläkkeelle.
7. joulukuuta – Indonesian joukot valtasivat Itä-Timorin.
10. joulukuuta – Jelena Bonner vastaanotti Oslossa hänen miehelleen ydinfyysikko Andrei Saharoville myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon. Bonner esitti puheessaan voimakkaan vetoomuksen mielipidevankien vapauttamiseksi kaikkialla maailmassa.
10. joulukuuta – Teiniliitto kieltäytyi maksamasta takaisin pääosaa saamastaan valtionavusta.
12. joulukuuta – Eduskunnan pankkivaltuusmiehet esittivät yhden pennin kolikon poistamista käytöstä.
12. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat ampumahiihtäjä Heikki Ikolan vuoden parhaaksi urheilijaksi.
15. joulukuuta – Suomessa oli voimakas myrsky. Valassaarilla mitattiin 10 minuutin keskituuleksi 31 m/s. Myrsky vaurioitti muun muassa rakennusten kattoja eri puolilla maata.
15. joulukuuta – Länsi-Saksan entisen liittokanslerin Willy Brandtin entinen neuvonantaja Günter Guillaume tuomittiin 13 vuodeksi ja hänen vaimonsa Cristel Guillaume kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen vakoilusta Itä-Saksan hyväksi.
17. joulukuuta – Ensimmäinen Kuuban kommunistisen puolueen puoluekokous alkoi Havannassa. Fidel Castro valittiin politbyrooseen ja ensimmäiseksi sihteeriksi.
21. joulukuuta – Konepistoolein aseistautuneet terroristit tunkeutuivat terroristijohtaja Carloksen johdolla öljyntuottajamaiden kokoukseen OPEC-järjestön päämajassa Wienissä ja ottivat 11 öljyministeriä panttivangeiksi, joihon kuuluivat muun muassa Iranin ja Saudi-Arabian öljyministerit. Terroristit syyttivät OPEC-maita salaliitosta Israelin kanssa. Seuraavana päivänä terroristit siirtyivät panttivankeineen Libyaan. Terroristit antautuivat 23. joulukuuta Algeriassa, jossa he myös vapauttivat kaikki panttivankinsa. Palestiinalaisjärjestöt kiistivät osallisuutensa tapahtuneeseen
23. joulukuuta – Suomessa oli jälleen voimakas myrsky. Valassaarilla mitattiin toistamiseen 10 minuutin keskituuleksi 31 m/s.
24. joulukuuta – Neuvostoliitto ja Kuuba ilmoittivat jatkavansa Angolan MPLA-sissijärjestön tukemista. Kuuba oli lähettänyt runsaasti sotilaitaan Angolaan MPLA:n avuksi.
25. joulukuuta – "Iron Maiden" perustettiin.
29. joulukuuta – Pommi-isku New Yorkin LaGuardia-lentokentällä surmasi 11 ihmistä. Isku on edelleen selvittämättä, eikä kukaan ottanut siitä vastuuta. Syyllisiksi epäiltiin Puerto Ricon itsenäisyyttä tavoittelevaa FALN:aa, joka teki yli 120 pommi-iskua 1974–1983, Juutalaisten puolustusliigaa, Palestiinan vapautusjärjestöä ja Jugoslaviasta itsenäisyyttä tavoitelleita kroaatteja.^[10]

Tuntematon päivämäärä muokkaa

tammikuu – Altair 8800, ensimmäisiä mikrotietokoneita, esiteltiin Popular Electronicsin kannessa. Koneen valmistus aloitettiin toukokuussa ja se jatkui vuoteen 1978. Siinä oli Intel 8080 -suoritin ja 256 tavua keskusmuistia. Se oli myös ensimmäinen tietokone, joka käytti Paul Allenin ja Bill Gatesin BASIC-ohjelmistoa.
lokakuu – Helsingin Huopalahden ja Vantaan Martinlaakson välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
Presidentti Urho Kekkonen sommitteli kuvanveistäjä Kimmo Pyykön ateljeessa Sipoossa kevään aikana kaksi taideteosta, ”Niin on jos siltä näyttää” ja ”omakuvansa”, johon oli käytetty leipälapiota ja hevosen kuolaimia. Molemmat teokset olivat esillä Maailman luonnon säätiön Suomen osaston järjestämässä harrastetaiteilijoiden Suntai 75 -näyttelyssä Helsingissä kesän aikana. ”Omakuvan” jäljennöksiä myytiin myöhemmin vuoden 1978 presidentinvaalien alla Kekkosen vaalikampanjan tukemiseksi.

Syntyneitä muokkaa

tammikuu–maaliskuu muokkaa

2. tammikuuta – Heidi Suomi, suomalainen urheilutoimittaja ja yleisurheilija
6. tammikuuta – Marcin Świerczyński, puolalainen säveltäjä, basisti ja vokalisti
7. tammikuuta – Piia-Noora Kauppi, suomalainen toimitusjohtaja, poliitikko ja europarlamentaarikko
8. tammikuuta – Patrik Mennander, suomalainen laulaja
9. tammikuuta – James Beckford, jamaikalainen yleisurheilija
9. tammikuuta – Katri Manninen, suomalainen kirjailija
11. tammikuuta – Matteo Renzi, italialainen poliitikko
4. helmikuuta – Natalie Imbruglia, australialainen muusikko ja näyttelijä
20. helmikuuta – Brian Littrell, yhdysvaltalainen laulaja ("Backstreet Boys")
22. helmikuuta – Drew Barrymore, yhdysvaltalainen näyttelijä
24. helmikuuta – Juho Eerola, suomalainen poliitikko ja perussuomalaisten kansanedustaja
25. helmikuuta – Jarkko Nyman, suomalainen näyttelijä ja muusikko
25. helmikuuta – Chelsea Handler, yhdysvaltalainen koomikko
3. maaliskuuta – Petri Neittaanmäki, suomalainen poliitikko
5. maaliskuuta – Jolene Blalock, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. maaliskuuta – Eva Longoria, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
15. maaliskuuta – Veselin Topalov, bulgarialainen shakin suurmestari
18. maaliskuuta – Heidy Purga, virolainen poliitikko
20. maaliskuuta – Hans Petter Buraas, norjalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
27. maaliskuuta – Fergie Duhamel, alk. Stacy Ferguson, yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijä ja muotisuunnittelija
27. maaliskuuta – Tommi Uschanov, suomalainen kirjailija
29. maaliskuuta – Peep Peterson, virolainen poliitikko

huhtikuu–kesäkuu muokkaa

2. huhtikuuta – Pedro Pascal, chileläis-yhdysvaltalainen näyttelijä
4. huhtikuuta – Toni Wirtanen, suomalainen rock-muusikko ("Apulanta")
10. huhtikuuta – Sauli Lehtonen, suomalainen laulaja (vuoden 1994 tangokuningas) (k. 1995)
13. huhtikuuta – Pelle Dragsted, tanskalainen poliitikko
22. huhtikuuta – Martin Bahne, suomalainen näyttelijä
22. huhtikuuta – Anders Nyström, ruotsalainen muusikko
26. huhtikuuta – Joey Jordison, yhdysvaltalainen rumpali ja kitaristi
28. huhtikuuta – Dan Goor, yhdysvaltalainen komediakirjoittaja ja televisiotuottaja
30. huhtikuuta – Tomi Joutsen, suomalainen muusikko
2. toukokuuta – David Beckham, englantilainen jalkapalloilija
3. toukokuuta – Christina Hendricks, yhdysvaltalainen näyttelijä
8. toukokuuta – Enrique Iglesias, espanjalainen laulaja
10. toukokuuta – Hélio Castroneves, brasilialainen moottoriurheilija
10. toukokuuta – Irina, oik. Irina Saari, suomalainen laulaja, sanoittaja ja säveltäjä
15. toukokuuta – Peter Iwers, ruotsalainen basisti
16. toukokuuta – Tony Kakko, suomalainen laulaja ("Sonata Arctica")
16. toukokuuta – Khalid al-Mihdhar, saudiarabialainen Al-Qaidan terroristi ja lentokonekaappaaja (k. 2001)
17. toukokuuta – Janne Kuru (”Wrath”), suomalainen black metal -muusikko
17. toukokuuta – Laura Voutilainen, suomalainen laulaja
19. toukokuuta – Jonas Renkse, ruotsalainen muusikko
22. toukokuuta – Janne Niinimaa, suomalainen jääkiekkoilija
25. toukokuuta – Lauryn Hill, yhdysvaltalainen hip-hop-laulaja
27. toukokuuta – Jason Phillips (”Jadakiss”), yhdysvaltalainen rap-artisti
30. toukokuuta – Thomas De Carlo Callaway (”Cee Lo Green”), yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
31. toukokuuta – Heta Hyttinen, suomalainen toimittaja ja juontaja
31. toukokuuta – Toni Nieminen, suomalainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
4. kesäkuuta – Angelina Jolie Voight (”Angelina Jolie”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
4. kesäkuuta – Julian Marley, brittiläinen reggae-muusikko
4. kesäkuuta – Betty Okino, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiamitalisti
8. kesäkuuta – Juha Itkonen, suomalainen kirjailija
8. kesäkuuta – Shilpa Shetty, intialainen näyttelijä
22. kesäkuuta – Guro Sibeko, norjalainen kirjailija
25. kesäkuuta – Vladimir Kramnik, venäläinen šakinpelaaja (maailmanmestari)
30. kesäkuuta – Ralf Schumacher, saksalainen Formula 1 -kuljettaja

heinäkuu–syyskuu muokkaa

7. heinäkuuta – Veronika Honkasalo, suomalainen vasemmistopoliitikko, feministi ja nuorisotutkija
8. heinäkuuta – Tuwuhadijatitesih Amaranggana (”Amara”), indonesialainen näyttelijä, laulaja ja malli
10. heinäkuuta – Milla Jauho, suomalainen maastohiihtäjä
11. heinäkuuta – Samer el Nahhal (”OX”), suomalainen rock-muusikko (euroviisuvoittaja) ("Lordi")
13. heinäkuuta – Iiro Seppänen, suomalainen taikuri ja elokuvatuottaja
14. heinäkuuta – Marie-Joëlle Conjungo, keskiafrikkalainen yleisurheilija
18. heinäkuuta – Daron Malakian, armenialais-yhdysvaltalainen kitaristi ja laulaja ("System of a Down")
20. heinäkuuta – Birgitta Ohlsson, ruotsalainen liberaali poliitikko
22. heinäkuuta – Aleksi Randell, Turun kaupunginjohtaja 2010–2017
26. heinäkuuta – Liz Truss, brittiläinen poliitikko, pääministeri 2022
4. elokuuta – Jutta Urpilainen, suomalainen poliitikko, SDP:n ent. puheenjohtaja, ministeri ja EU:n komissaari
6. elokuuta – Renate Götschl, itävaltalainen alppihiihtäjä
12. elokuuta – Casey Affleck, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä, -ohjaaja ja -tuottaja
17. elokuuta – Matti Närhi, suomalainen keihäänheittäjä
23. elokuuta – Jarkko Ruutu, suomalainen jääkiekkoilija
25. elokuuta – Jan Ammann, saksalainen laulaja
27. elokuuta – Björn Gelotte, ruotsalainen muusikko
4. syyskuuta – Mark Ronson, englantilainen musiikkituottaja ja cover-artisti
18. syyskuuta – Aki Tykki, suomalainen laulaja (Happoradio)
19. syyskuuta – Noora Karma, suomalainen taikuri ja mentalisti
20. syyskuuta – Juan Pablo Montoya, kolumbialainen Formula 1 -kuljettaja
30. syyskuuta – Marius Urzică, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja

lokakuu–joulukuu muokkaa

2. lokakuuta – Pasi Lyytikäinen, suomalainen säveltäjä
5. lokakuuta – Parminder Nagra, brittiläinen näyttelijä (Parempi kuin Beckham)
5. lokakuuta – Kate Winslet, englantilainen näyttelijä
7. lokakuuta – Ryūzō Morioka, japanilainen jalkapalloilija
8. lokakuuta – Juha Kurvinen, suomalainen moottorisahajonglööri ja viihdetaiteilija
15. lokakuuta – Ria Kataja, suomalainen näyttelijä
17. lokakuuta – Marcin Nowak, puolalainen basisti, kitaristi ja laulaja
19. lokakuuta – Hilde Gerg, saksalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
21. lokakuuta – Henrique Hilário, portugalilainen jalkapallomaalivahti
22. lokakuuta – Jesse Tyler Ferguson, yhdysvaltalainen näyttelijä (Moderni perhe)
23. lokakuuta – Oskari Saari, suomalainen toimittaja ja selostaja
24. lokakuuta – Zbigniew Juszczak, puolalainen maahockeypelaaja
30. lokakuuta – Sanjian Shivanand Dohksha (”Ian D'Sa”), brittiläinen kitaristi ("Billy Talent")
4. marraskuuta – Riku Rajamaa, suomalainen muusikko
18. marraskuuta – Jenni Pääskysaari, suomalainen toimittaja ja juontaja
20. marraskuuta – Davey Havok, yhdysvaltalainen punk-laulaja ("AFI")
21. marraskuuta – Aaron Solowoniuk, kanadalainen rumpali
24. marraskuuta – Kristina Koznick, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä
30. marraskuuta – Linda Wagenmakers, alankomaalainen laulaja
3. joulukuuta – Pernille Vermund, tanskalainen poliitikko
6. joulukuuta – Andrea Agnelli, italialainen liikemies
16. joulukuuta – Benjamin Kowalewicz, kanadalainen laulaja
17. joulukuuta – Milla Jovovich, ukrainalaissyntyinen näyttelijä ja malli
18. joulukuuta – Sia Furler, australialainen laulaja ja lauluntekijä
25. joulukuuta – Rob Mariano, yhdysvaltalainen julkisuuden henkilö, Selviytyjät-kilpailun voittaja
30. joulukuuta – Tiger Woods, yhdysvaltalainen golfinpelaaja

Tuntematon päivämäärä muokkaa

Alherd Bah’arevitš, valkovenäläinen kirjailija

Kuolleita muokkaa

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1975 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu muokkaa

1. tammikuuta – Kalle Anttila, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1887)
1. tammikuuta – Duke Reid, jamaikalainen musiikkituottaja ja DJ (s. 1915)
3. tammikuuta – Victor Kraft, itävaltalainen filosofi ja tietoteoreetikko (s. 1880)
5. tammikuuta – Viktor Anitškin, neuvostoliittolainen jalkapalloilija (s. 1941)
16. tammikuuta – Tauno Ellilä, suomalainen oikeustieteen professori ja päätoimittaja (s. 1907)
16. tammikuuta – Heikki Simonen, suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko (s. 1902)
20. tammikuuta – Pentti Pekkarinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri (s. 1917)
21. tammikuuta – Aaro Stykki, suomalainen kansanedustaja (s. 1918)
22. tammikuuta – Clara Pontoppidan, tanskalainen näyttelijä (s. 1883)
22. tammikuuta – Heikki Savolainen, suomalainen näyttelijä (s. 1922)
24. tammikuuta – Kersti Bergroth, suomalainen kirjailija (s. 1886)
26. tammikuuta – Aino Kurki-Suonio, suomalainen pianisti ja kirjailija (s. 1900)
28. tammikuuta – Antonín Novotný, Tšekkoslovakian presidentti (s. 1910)
1. helmikuuta – Grigori Savonenkov, neuvostoliittolainen kenraali (s. 1898)
3. helmikuuta – William D. Coolidge, yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1873)
3. helmikuuta – Umm Kulthum, egyptiläinen laulaja, lauluntekijä ja elokuvanäyttelijä (s. 1904)
6. helmikuuta – Aarne Laitakari, suomalainen geologi ja professori (s. 1890)
6. helmikuuta – Yrjö Soini (”Agapetus”), suomalainen kirjailija (s. 1896)
8. helmikuuta – Robert Robinson, vuoden 1947 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (s. 1886)
9. helmikuuta – Toivo Hjalmar Silén (”T. J. Särkkä”), suomalainen elokuvatuottaja ja -ohjaaja (s. 1890)
10. helmikuuta – Dave Alexander, yhdysvaltalainen basisti (s. 1947)
13. helmikuuta – Helvi Erjakka, suomalainen kirjailija (s. 1909)
14. helmikuuta – Julian Huxley, englantilainen biologi ja kirjailija, UNESCOn ensimmäinen johtaja (s. 1887)
17. helmikuuta – Hugo Österman, suomalainen jääkärikenraali (s. 1892)
19. helmikuuta – Luigi Dallapiccola, italialainen säveltäjä (s. 1904)
24. helmikuuta – Nikolai Bulganin, Neuvostoliiton pääministeri (s. 1895)
25. helmikuuta – Elijah Muhammad, alk. Elijah Poole, yhdysvaltalainen Nation of Islam -järjestön johtaja (s. 1897)
1. maaliskuuta – Björn Forsell, ruotsalainen oopperalaulaja ja näyttelijä (s. 1915)
3. maaliskuuta – Edward H. Griffith, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1894)
3. maaliskuuta – Otto Winzer, itäsaksalainen diplomaatti ja ministeri (s. 1902)
8. maaliskuuta – Kalevi Huotari, suomalainen kansanedustaja (s. 1924)
13. maaliskuuta – Ivo Andrić, vuoden 1961 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kroatialainen kirjailija (Drina-joen silta) (s. 1892)
14. maaliskuuta – Susan Hayward, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Antakaa minun elää!) (s. 1917)
15. maaliskuuta – Aristoteles Onassis, kreikkalainen laivanvarustaja (s. 1906)
16. maaliskuuta – Aaron ”T-Bone” Walker, yhdysvaltalainen blues-muusikko (s. 1910)
20. maaliskuuta – Sven Grönvall, suomalainen taidemaalari ja professori (s. 1908)
21. maaliskuuta – Einari Junttila, suomalainen taidemaalari (s. 1901)
22. maaliskuuta – Salli Katila, suomalainen kristillinen kirjailija (s. 1903)
25. maaliskuuta – Faisal I, Saudi-Arabian kuningas (s. 1906)

huhtikuu–kesäkuu muokkaa

2. huhtikuuta – Väinö Tuomaala, suomalainen kansanperinteen kerääjä, museomies ja kotiseutuneuvos (s. 1916)
5. huhtikuuta – Tšiang Kai-šek, Kiinan tasavallan presidentti (Guomindangin johtaja) (s. 1887)
11. huhtikuuta – Lennart Segerstråle, suomalainen taidemaalari (s. 1892)
11. huhtikuuta – Pekka Streng, suomalainen muusikko ja lauluntekijä (Magneettimiehen kuolema) (s. 1948)
12. huhtikuuta – Freda Josephine McDonald (”Joséphine Baker”), yhdysvaltalais-ranskalainen tanssija, laulaja ja varieteetaiteilija (s. 1906)
13. huhtikuuta – Larry Parks, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s. 1914)
14. huhtikuuta – Fredric March, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1897)
15. huhtikuuta – Richard Conte, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1910)
15. huhtikuuta – Erik Sarlin, suomalainen yritysjohtaja (s. 1906)
16. huhtikuuta – Eino Salmelainen, suomalainen teatterimies (s. 1893)
19. huhtikuuta – Kaarlo Leinonen, suomalainen kenraali (Puolustusvoimain komentaja 1969–1974) (s. 1914)
21. huhtikuuta – Sosowath Sirik Matah, kambodžalainen prinssi (s. 1914)
21. huhtikuuta – Pascoal Ranieri Mazzilli, brasilialainen poliitikko (s. 1910)
23. huhtikuuta – Santa Tuomi, suomalainen näyttelijä (s. 1897)
24. huhtikuuta – Peter Ham, brittiläinen laulaja ja lauluntekijä (s. 1947)
25. huhtikuuta – Jacques Duclos, ranskalainen kommunistipoliitikko (s. 1896)
27. huhtikuuta – Sisowath Kossamak, Kambodžan kuningatar, kuningas Norodom Suramaritin puoliso (s. 1896)
2. toukokuuta – Kornelius Bergsvik, norjalainen poliitikko (s. 1889)
5. toukokuuta – Pentti Viljanen, suomalainen näyttelijä (s. 1915)
6. toukokuuta – József Mindszenty, unkarilainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (s. 1892)
8. toukokuuta – Avery Brundage, yhdysvaltalainen urheilija ja taidekeräilijä (Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja) (s. 1887)
10. toukokuuta – Eino Heino, suomalainen elokuvaaja (s. 1912)
11. toukokuuta – Leo Jokela, suomalainen näyttelijä (Komisario Palmun erehdys) (s. 1927)
17. toukokuuta – Hanna Svanström-Lodenius, suomalainen taidemaalari (s. 1879)
18. toukokuuta – Kasimir Fajans, puolalais-amerikkalainen radiokemisti (s. 1887)
20. toukokuuta – Barbara Hepworth, brittiläinen kuvanveistäjä ja taidemaalari (s. 1903)
22. toukokuuta – Konrad Nordahl, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja (s. 1897)
30. toukokuuta – Steve Prefontaine, yhdysvaltalainen kestävyysjuoksija (s. 1951)
31. toukokuuta – G. A. Gripenberg, suomalainen diplomaatti (s. 1890)
31. toukokuuta – Mito Umeda, japanilainen maailman pitkäikäisimpiin kuulunut henkilö (s. 1863)
3. kesäkuuta – Eisaku Sato, vuoden 1974 Nobelin rauhanpalkinnon saanut japanilainen poliitikko (s. 1901)
4. kesäkuuta – Frida Leider, saksalainen oopperalaulaja (s. 1888)
5. kesäkuuta – Paul Keres, virolainen shakin suurmestari ja shakkikirjailija (s. 1916)
5. kesäkuuta – Eva Wichman, suomenruotsalainen kirjailija, kääntäjä ja lelusuunnittelija (s. 1908)
6. kesäkuuta – Viljo Savikurki, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1905)
7. kesäkuuta – Otto Syreeni, suomalainen liikemies ja värialan keksijä (s. 1900)
12. kesäkuuta – Martti Romppanen, suomalainen näyttelijä (s. 1927)
18. kesäkuuta – Hugo Bergmann, israelilainen filosofi (s. 1883)
18. kesäkuuta – Esa Kaitila, suomalainen professori ja poliitikko (s. 1909)
28. kesäkuuta – Toivo Horelli, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1888)

heinäkuu–syyskuu muokkaa

2. heinäkuuta – R. S. Halonen, suomalainen fotogrammetrian ja kaukokartoituksen professori (s. 1915)
3. heinäkuuta – Eugen Pukema, suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja kirjailija (s. 1928)
11. heinäkuuta – Helge Aspelund, suomalainen kemisti ja professori (s. 1897)
23. heinäkuuta – Benjam Vanninen, suomalainen hiihtäjä (s. 1921)
28. heinäkuuta – Egil Offenberg, norjalainen poliitikko (s. 1899)
30. heinäkuuta – James Blish, yhdysvaltalainen fantasia- ja tieteiskirjailija (s. 1921)
30. heinäkuuta – Jimmy Hoffa, yhdysvaltalainen ammattiyhdistysjohtaja (katosi) (s. 1913)
1. elokuuta – Reiji Okazaki, japanilainen molekyylibiologi (s. 1930)
4. elokuuta – Eelis Gulin, suomalainen piispa (Tampereen hiippakunta) (s. 1893)
8. elokuuta – Julian Cannonball Adderley, yhdysvaltalainen jazz-alttosaksofonisti (s. 1928)
9. elokuuta – Dmitri Šostakovitš, neuvostoliittolainen säveltäjä (Leningrad-sinfonia) (s. 1906)
15. elokuuta - Mujibur Rahman, Bangladeshin ensimmäinen presidentti (s. 1920)
19. elokuuta – Mark Donohue, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (s. 1937)
23. elokuuta – Esko Mannermaa, suomalainen näyttelijä (s. 1916)
27. elokuuta – Lij Tafari Makonnen (”Haile Selassie”), Etiopian viimeinen keisari (s. 1892)
29. elokuuta – Éamon de Valera, Irlannin presidentti 1959–1973 (s. 1882)
3. syyskuuta – Niilo Kokko, suomalainen arkkitehti (s. 1907)
5. syyskuuta – Georg Ots, virolainen laulaja (”Saarenmaan valssi”) (s. 1920)
10. syyskuuta – George Paget Thomson, vuoden 1937 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (k. 1975)
12. syyskuuta – Heimo Lepistö, suomalainen näyttelijä (s. 1908)
15. syyskuuta – Finn Bryn, norjalainen arkkitehti (s. 1890)
20. syyskuuta – Alexis Léger (”Saint-John Perse”), vuoden 1960 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen runoilija ja diplomaatti (s. 1887)
24. syyskuuta – Pat Lowther, kanadalainen runoilija (s. 1935)
30. syyskuuta – Lauri Korpinen, suomalainen kunnanjohtaja (s. 1896)

lokakuu–joulukuu muokkaa

3. lokakuuta – Birger Carlstedt, suomalainen taidemaalari (s. 1907)
3. lokakuuta – Guy Mollet, ranskalainen sosialistipoliitikko, pääministeri 1956–1957 (s. 1903)
5. lokakuuta – Kolbjørn Buøen, norjalainen näyttelijä (s. 1895)
11. lokakuuta – Sirkka Salonen, suomalainen missi (Miss Eurooppa 1938) (s. 1917)
13. lokakuuta – Juho Koivisto, suomalainen poliitikko, ministeri ja maanviljelysneuvos (s. 1885)
13. lokakuuta – Eero Salo, suomalainen työsuojelutarkastaja ja SDP:n kansanedustaja (s. 1921)
22. lokakuuta – Arnold J. Toynbee, englantilainen historioitsija ja filosofi (Historia uudessa valossa) (s. 1889)
26. lokakuuta – Asmo Alho, suomalainen taidemaalari ja piirtäjä (Kieku ja Kaiku) (s. 1903)
27. lokakuuta – Rex Stout, yhdysvaltalainen rikoskirjailija (Nero Wolfe) (s. 1886)
28. lokakuuta – Oliver Nelson, yhdysvaltalainen saksofonisti (s. 1932)
30. lokakuuta – Gustav Ludwig Hertz, vuoden 1925 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen kvanttifyysikko (s. 1887)
2. marraskuuta – Pier Paolo Pasolini, italialainen kirjailija ja elokuvaohjaaja (Sodoman 120 päivää) (s. 1922)
5. marraskuuta – Sigurd Lybeck, norjalainen kirjailija (s. 1895)
5. marraskuuta – Edward Lawrie Tatum, vuoden 1958 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geneetikko (s. 1909)
7. marraskuuta – Mary Paischeff, suomalainen tanssitaiteilija (s. 1897)
19. marraskuuta – Matti Aura, suomalainen varatuomari, hallintomies ja ministeri (s. 1885)
20. marraskuuta – Francisco Franco, Espanjan caudillo ja generalissimus (s. 1892)
23. marraskuuta – Arvo Askola, suomalainen juoksija (s. 1909)
25. marraskuuta – Martti Parantainen, suomalainen sotilaskapellimestari ja musiikkieverstiluutnantti (s. 1903)
28. marraskuuta – Peder Furubotn, norjalainen kommunistipoliitikko (s. 1890)
29. marraskuuta – Tony Brise, englantilainen kilpa-autoilija (s. 1952)
29. marraskuuta – Graham Hill, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari) (s. 1929)
4. joulukuuta – Hannah Arendt, saksalais-yhdysvaltalainen filosofi ja poliittinen teoreetikko (s. 1906)
7. joulukuuta – Thornton Wilder, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1897)
8. joulukuuta – Gary Thain, uusiseelantilainen rockmuusikko (s. 1948)
9. joulukuuta – William A. Wellman, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1896)
14. joulukuuta – Arthur Treacher, englantilainen näyttelijä (s. 1894)
24. joulukuuta – Bernard Herrmann, yhdysvaltalainen sväeltäjä (s. 1911)
25. joulukuuta – Gaston Gallimard, ranskalainen kustantaja, Gallimard-kustantamon perustaja (s. 1881)

Nobelin palkinnot muokkaa

Muuta muokkaa

Lähteet muokkaa

Sandbrook, Dominic: Seasons in the Sun: The Battle for Britain, 1974-1979. Penguin Books, 2013. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

↑ Sandbrook 2013, s. 126.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1047–1061. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
↑ 1975: Tories choose first woman leader BBC. Viitattu 06.01.2007.
↑ 1975: Dozens killed in Moorgate Tube crash BBC. Viitattu 06.01.2007.
↑ 1975: Comic genius Chaplin is knighted BBC. Viitattu 06.01.2007.
↑ Chaplin knighthood blocked BBC. Viitattu 06.01.2007.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1976, Otava 1975, Helsinki, s. 38.
↑ [Ethiopia's Road to Socialism http://countrystudies.us/ethiopia/30.htm, Country Studies, U.S. Library of Congress]
↑ Mitä-Missä-Milloin 1977, Otava 1976, Helsinki, s. 17 ja 89.
↑ LaGuardia Christmas bombing remains unsolved 27 years later CNN. Arkistoitu 3.11.2007. Viitattu 06.01.2007.

Aiheesta muualla muokkaa

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1975.

[1] Sandbrook 2013, s. 126.

[Kronikka-2] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1047–1061. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.

[3] 1975: Tories choose first woman leader BBC. Viitattu 06.01.2007.

[4] 1975: Dozens killed in Moorgate Tube crash BBC. Viitattu 06.01.2007.

[5] 1975: Comic genius Chaplin is knighted BBC. Viitattu 06.01.2007.

[6] Chaplin knighthood blocked BBC. Viitattu 06.01.2007.

[7] Mitä-Missä-Milloin 1976, Otava 1975, Helsinki, s. 38.

[8] [Ethiopia's Road to Socialism http://countrystudies.us/ethiopia/30.htm, Country Studies, U.S. Library of Congress]

[9] Mitä-Missä-Milloin 1977, Otava 1976, Helsinki, s. 17 ja 89.

[10] LaGuardia Christmas bombing remains unsolved 27 years later CNN. Arkistoitu 3.11.2007. Viitattu 06.01.2007.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]