1930-luku
1930-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1930 ja päättyi 31. joulukuuta 1939. Vuosikymmen oli 1900-luvun neljäs vuosikymmen.
Tapahtui vuosikymmenen aikana muokkaa
- Suuri lama.
- Radiosta tuli tärkein joukkotiedotusväline teollisuusmaissa.
- Salainen Suomenlahden tykistösulku kehitettiin.
- 1933: Adolf Hitler nousi valtaan Saksassa.
- Kansallissosialistit perustavat ensimmäiset keskitysleirinsä Nohraan, Oranienburgiin ja Dachauhun 1933–1934.
- Pitkien puukkojen yön aikana kansallissosialistit teloittavat vanhat vihollisensa puolueen sisällä ja ulkona 1934.
- Kristalliyön aikana Saksassa hyökätään juutalaisten kimppuun 1938.
- Miljoonat ihmiset kuolivat nälkään ja kulkutauteihin Josif Stalinin hallinnon alla.
- Stalinin puhdistukset 1935–1939.
- Laajamittainen asteroidien etsintä Suomessa alkoi.
- 1932: Mäntsälän kapina.
- 1937: Ilmalaiva Hindenburg tuhoutui
- 1937: Nanjingin verilöyly
- 1939: Talvisota syttyi.
- Vuonna 1930 maailman väkiluku oli noin 2 070 000 000.[1]
Maailmanpolitiikka muokkaa
- 1932–1935: Chacon sota.
- 1934: Neuvostoliitto mukaan Kansainliittoon.
- 1934–1935: Pitkä marssi.
- 1935–1936: Italian–Etiopian sota (1935–1936), jossa Italia miehitti Abessinian.
- 1936–1939: Espanjan sisällissota.
- 1937: Kiinan-Japanin sota alkoi.
- 1938: Saksa liitti Tšekkoslovakian sudeettialueet itseensä, ja myöhemmin koko valtion, jättäen Slovakiaan johtamansa nukkehallituksen.
- 1938: Anschluss, Saksa liitti Itävallan alueisiinsa.
- kesä 1939 Neuvostoliiton puna-armeijan ja Japanin keisarilliseen armeijaan kuuluneen Kwantungin armeijan väliset Halhin-Golin taistelut
- 1939: Saksa liitti Memelin alueen itseensä.
- 1939: Toinen maailmansota alkoi Saksan hyökätessä Puolaan.
Kulttuuri muokkaa
Kirjallisuus muokkaa
Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saivat muun muassa Sinclair Lewis 1930, Luigi Pirandello 1934 ja Frans Eemil Sillanpää 1939.
- Mihail Šolohov: Hiljaa virtaa Don (1928–1932)
- Georges Simenon: Maigret ja Latvialainen (1931)
- Halldór Laxness: Salka Valka (1931–32)
- Louis-Ferdinand Céline: Niin kauas kuin yötä riittää (1932)
- Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus (1934)
- P. L. Travers: Maija Poppanen (1934)
- Robert Graves: Minä, Claudius (1934)
- William Faulkner: Liekehtivä elokuu (1936)
- Aldous Huxley: Uljas uusi maailma (1932)
- Karen Blixen: Seitsemän salaperäistä tarinaa (1934)
- Hal Foster: Prinssi Rohkea (1937)
- Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (1937, julkaistu 1967)
- J. R. R. Tolkien: Hobitti (1937)
- Raymond Chandler: Syvä uni (1939)
- John Steinbeck: Vihan hedelmät (1939)
Kuvataide muokkaa
Pablo Picasso maalasi kuuluisan teoksensa Guernican Espanjan sisällissodassa tuhotun kaupungin muistoksi 1937.
Elokuva muokkaa
Marlene Dietrich teki läpimurtonsa Josef von Sternbergin ohjaamassa elokuvassa Sininen enkeli, mutta muutti natsien vastustajana Yhdysvaltoihin 1937. Fritz Lang ohjasi kuuluisan rikoselokuvan M – kaupunki etsii murhaajaa vuonna 1931. Leni Riefenstahl ohjasi natsi-Saksan kuuluisimmat propagandistiset dokumenttielokuvat Tahdon riemuvoitto (1935) ja Olympia (1938). Charles Chaplinin elokuvia olivat Kaupungin valot (1931) ja Nykyaika (1936). Walt Disneyn uraauurtava piirroselokuva Lumikki ja seitsemän kääpiötä julkaistiin 1937.
Muoti muokkaa
1930-luvulla muodissa olivat art deco -tyyliset symmetriset kuviot, röyhelökauluspuserot, levenevät hihat, vastalaskoshameet, avoselkäiset halterneck-iltapuvut sekä kapealinjaiset jakkupuvut, joiden kanssa käytettiin hattua tai hansikkaita. Turkikset sekä pukukorut kuten rintaneulat, rannekorut ja helminauhat olivat suosittuja. Vaikutteita vaatteisiin otettiin urheiluasuista. Vaatteiden leikkauksissa suosittiin täysvinon langansuunnan tuomaa mahdollisuutta saada vaatteesta mahdollisimman istuva. Viskoosi tuli markkinoille ensimmäisenä kaupallisena tekokuituna ja vetoketju keksittiin.[2]
Keksintöjä ja saavutuksia muokkaa
Arkkitehtuurissa vallitseva tyyli oli funktionalismi. Yhdysvaltalainen fyysikko Enrico Fermi havaitsi vuonna 1934, että uraanilla voitiin tuottaa ydinfission ketjureaktio. Yksi aikansa ylellisimmistä loistoristeilijöistä Queen Mary ylitti Atlantin ennätyksellisessä neljässä päivässä 1938. Ensimmäiset esikypsennetyt pakasteruuat tulivat markkinoille 1939 Yhdysvalloissa.[3]
Karl Landsteiner sai lääketieteen Nobel-palkinnon keksittyään veriryhmät 1930. Ensimmäisen suihkumoottorin rakensi Frank Whittle vuonna 1937. László Bíró keksi kuulakärkikynän 1938.
Henkilöitä muokkaa
Poliitikkoja muokkaa
- Neville Chamberlain, Britannian pääministeri
- Francisco Franco, espanjalainen diktaattori
- Mahatma Gandhi, Intian itsenäisyysliikkeen johtaja
- Adolf Hitler, Saksan valtakunnankansleri
- Herbert Hoover, Yhdysvaltain presidentti
- Albert Lebrun, Ranskan presidentti
- Benito Mussolini, Italian diktaattori
- Franklin D. Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti
Muusikoita muokkaa
Taiteilijoita muokkaa
- Josef Albers
- Hans Arp
- Constantin Brâncuși
- Marcel Breuer
- Marc Chagall
- Salvador Dalí
- Otto Dix
- Marcel Duchamp
- Max Ernst
- George Grosz
- Edward Hopper
- Wassily Kandinsky
- Paul Klee
- Oskar Kokoschka
- Käthe Kollwitz
- Fernand Léger
- Henri Matisse
- Joan Miró
- Piet Mondrian
- Georgia O’Keeffe
- Diego Rivera
- Yves Tanguy
- Grant Wood
- Gustav Vigeland
Valokuvaajia muokkaa
Elokuvantekijöitä muokkaa
Näyttelijöitä muokkaa
- Jean Arthur
- Fred Astaire
- James Cagney
- Claudette Colbert
- Gary Cooper
- Joan Crawford
- Bette Davis
- Marlene Dietrich
- Errol Flynn
- Henry Fonda
- Clark Gable
- Greta Garbo
- Judy Garland
- Cary Grant
- Jean Harlow
- Olivia de Havilland
- Katharine Hepburn
- Laurel ja Hardy
- Vivien Leigh
- Carole Lombard
- Myrna Loy
- Bela Lugosi
- Marxin veljekset
- Edward G. Robinson
- Ginger Rogers
- Norma Shearer
- James Stewart
- Barbara Stanwyck
- Shirley Temple
- Spencer Tracy
- John Wayne
- Johnny Weissmuller
- Mae West
Muita muokkaa
- Noël Coward, näytelmäkirjailija
- Federico García Lorca, runoilija
- John Maynard Keynes, taloustieteilijä
- Frank Lloyd Wright, arkkitehti
- Sonja Henie, taitoluistelija
- Jesse Owens, juoksija
- Babe Ruth, baseball-pelaaja
- Al Capone, rikollisjohtaja
- Bonnie ja Clyde, rikollisia
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www.census.gov/ipc/www/worldhis.html
- ↑ Rhodes, Zandra ym.: Vintage fashion. Muodin vuosikymmenet, s. 58–59. (Vintage Fashion. Collecting and Wearing Designer Classics, 2006.) Suomentaneet Laura Jänisniemi ja Olga Jänisniemi. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22016-9.
- ↑ Evans, Charlotte (päätoim.): Värikäs maailmanhistoria, s. 677. (Kingfisher History Encyclopedia, 1995.) Suomentanut Tarja Virtanen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20190-1.
Kirjallisuutta muokkaa
- Zetterberg, Seppo (toim.): Muutosten vuosisata 4. 1930–1945. (History of the 20th Century). Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 951-0-18421-7.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1930-luku Wikimedia Commonsissa
