Ә
Ә ә | ||||||
| Kyrillinen kirjaimisto | ||||||
| Nykyaikaiset kirjaimet | ||||||
| А | Ӓ | Ӑ | Ӕ | Б | В | Г |
| Ѓ | Ґ | Ғ | Ҕ | Д | Ђ | Е |
| Ё | Ӗ | Є | Ә | Ӛ | Ж | Ӝ |
| Җ | З | Ҙ | Ӟ | Ӡ | Ԅ | Ѕ |
| Ԇ | И | Ӥ | Ӣ | І | Ї | Ӏ |
| Й | Ҋ | Ј | К | Қ | Ҝ | Ҟ |
| Ҡ | Ӄ | Л | Љ | Ԉ | М | Ӎ |
| Н | Њ | Ҥ | Ң | Ԋ | О | Ӧ |
| Ө | П | Р | С | Ԍ | Т | Ԏ |
| Ћ | Ќ | У | Ў | Ӱ | Ӳ | Ӯ |
| Ү | Ұ | Ф | Х | Һ | Ц | Ч |
| Џ | Ш | Щ | Ъ | Ы | Ӹ | Ь |
| Э | Ю | Я | ||||
| Muinaiset kirjaimet | ||||||
| Ҁ | Ѹ | Ѡ | Ѿ | Ѻ | Ѣ | Ꙗ |
| Ѥ | Ꙓ | Ѧ | Ѫ | Ѩ | Ѭ | Ѯ |
| Ѱ | Ѳ | Ѵ | Ѷ | |||
Ә, ә on kyrillinen švaa-kirjain, joka sisältyy abhaasin, baškiirin, dungaanin, kalmukin, kazakin, kurdin ja tataarin aakkosiin. Se kuului myös azerin ja turkmeenin aakkosiin, kunnes näitä kieliä alettiin kirjoittaa latinalaisella kirjaimistolla. (Myös latinalaiseen kirjaimistoon sisältyy švaa, joka on samannäköinen kuin kyrillinen vastineensa, mutta teknisesti ne ovat Unicode-merkistössä eri kirjaimia.)
Ääntäminen muokkaa
Ә ääntyy azerissa, baškiirissa, kazakissa ja tataarissa laveana väljänä etuvokaalina [æ]. Dungaanissa se on lavea puolisuppea takavokaali [ɤ] ja kalmukissa ja kurdissa välinen keskivokaali [ə]. Abhaasissa ә ei ole minkään äänteen merkki, vaan se osoittaa edeltävän konsonantin labiaalistumista, jota kansainvälisen foneettisen aakkoston mukaan merkitään yläindeksinä olevalla w-kirjaimella [ʷ]. Kirjain ә muodostaa siten edeltävän kirjaimen kanssa digrafin, jolla on oma paikka aakkosjärjestyksessä.
Koodit muokkaa
Alla olevassa taulukossa on lueteltu ison ja pienen kirjaimen koodiarvot heksalukuina eri merkistöissä.
| Ә | ә | |
|---|---|---|
| Unicode | 04D8 | 04D9 |
| ISO 8859-5 | - | - |
| KOI8 | - | - |
| Windows-1251 | - | - |
| MS-DOS-koodisivu 866 | - | - |
| HTML | Ә | ә |