Štokmanin kaasukenttä

Štokmanin kaasukenttä (ven. Штокмановское газовое месторождение, Štokmanovskoje gazovoje mestoroždenije) on maailman suurin tunnettu merialueella sijaitseva maakaasukenttä. Se sijaitsee Barentsinmerellä, noin 600 km Murmanskista koilliseen. Sen on arvioitu sisältävän noin 3,8 biljoonaa kuutiometriä kaasua ja 37 miljoonaa tonnia kaasukondensaattia. Kentän laajuus on 1 400 neliökilometriä ja meren syvyys alueella 320–340 m.[1]

Štokmanin kaasukentän sijainti

Kaasukenttä löydettiin 1988. Sen suunniteltua käyttöönottoa pidetään yhtenä vaativimmista offshore-rakennushankkeista mitä kuunaan on kaavailtu. Kenttä sijaitsee kaukana mantereesta ja sääolot ovat haastavat. Hyödyntämisoikeudet kenttään ovat Gazpromin kokonaan hallitsemalla Sevmorneftegaz-yhtiöllä. Päätöstä siitä, mitkä yhtiöt pääsevät mukaan kenttää rakentamaan, lykättiin useaan otteeseen. Syksyllä 2006 kaikki loppusuoralle päässeet ulkomaiset partneriehdokkaat hylättiin ja ilmoitettiin, että Gazprom vastaa projektista yksin. Se on sopinut yhteistyöstä Murmanskin aluehallinnon ja Venäjän merivoimien kanssa. Helmikuussa 2008 kuitenkin perustettiin kenttää rakentamaan Sveitsiin rekisteröity yhteisyritys Shtokman Development AG, josta Gazpromilla on 51 %, ranskalaisella Totalilla 25 % ja Norjan StatoilHydrolla 24 %.[1]

Rakentajat arvioivat vuonna 2008, että kaasun toimitukset kaasuputkia pitkin voidaan aloittaa vuonna 2013 ja nesteytetyn maakaasun (LNG) toimitukset 2014. Kentän lopulliseksi vuosituotannoksi on kaavailtu noin 70 miljardia kuutiometriä kaasua ja 600 000 tonnia kaasukondensaattia. Alkuvaiheessa tuotanto olisi kolmannes tästä.[1]

Tuotanto- ja siirtolinjaan on suunniteltu liikuteltavia porausalustoja, joita voitaisiin siirtää vaikeiden sääolojen takia, kentältä mantereelle Teriberkan kylään johtavaa kaasuputkea sekä kylään rakennettavaa nesteytetyn maakaasun jalostuslaitosta, josta kaasua laivattaisiin Amerikkaan. Teriberkasta rakennettaisiin myös maaputki Kuolan niemimaan ja Karjalan tasavallan halki Pietarin lähelle Olhavaan, josta kaasua johdettaisiin edelleen Viipurin kautta ja Itämeren Nord Stream -putkea pitkin Saksaan.

Kaasukenttä sai nimensä sen löytäneen tutkimusalus Professor Štokmanin mukaan, joka puolestaan on nimetty neuvostoliittolaisen meritieteilijän Vladimir Štokmanin (1909–1968) mukaan.

Lähteet muokkaa

  1. a b c Shtokman project (Arkistoitu – Internet Archive) Gazprom.com (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa