Wikipedia

Šimsk

Šimsk (ven. Шимск) on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Šimskin piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Ilmajärveen laskevan Šelonjoen alajuoksulla 48 kilometriä Novgorodista lounaaseen[1]. Taajamassa on 3 900 ja kunnassa 5 500 asukasta (vuonna 2010)[2].

Šimsk
Шимск

Šimsk

Koordinaatit: 58°12′41″N, 30°43′10″E

Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Piiri Šimskin piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 318,9 km²
Väkiluku (2010) 5 500











Piirin hallintorakennus.
Šimskin kirkko.
Vuosina 1826–1828 rakennettu Korostynin matkapalatsi.

Maantiede ja ilmasto muokkaa

Šimskin kunnan pinta-ala on 318,9 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu luoteessa Šimskin piirin Medvedin ja etelässä Podgoštšin kuntiin sekä koillisessa Novgorodin, kaakossa Staraja Russan ja lännessä Soltsyn piireihin[4]. Pinta-alasta 50,0 % on maatalousmaata, 28,5 % metsää, 14,4 % vesistöjä ja 6,2 % asuinaluetta[3].

Kunta sijaitsee Ilmajärven alangolla. Tasaista maisemaa halkovat ajoittain kuivuvien pienten jokien ja purojen uomat.[5] Hyötykaivannaisiin kuuluvat kalkkikivi, hiekka, savi, turve, sapropeeli ja kivennäisvesi[6].

Seudulla vallitsee lauhkea mannerilmasto. Tammikuun keskilämpötila on –8,1 °C ja heinäkuun 17,9 °C. Vuotuinen sademäärä on 550 millimetriä.[7]

Asutus muokkaa

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu 23 kylää: Belets, Bolšaja Viton, Bor, Dubovitsy, Golino, Ilmen, Kalinnitsa, Konople, Korostyn, Kortšištši, Makovištše, Malaja Viton, Malinovka, Mšaga Jamskaja, Mšaga Voskresenskaja, Mston, Ospino, Rutšji, Severnaja Poljana, Staryi Šimsk, Terebutitsy, Verjaža ja Zapolje[8]. Toiseksi suurin asutuskeskus on lähes 500 asukkaan Korostyn[9]. Kaupunkiväestön osuus on 71,0 %[2].

Historia muokkaa

Taajama on saanut alkunsa vuonna 1878 rakennetun Novgorodin ja Staraja Russan välisen rautatien asemasta, joka nimettiin läheisen kylän (nykyään Staryi Šimsk) mukaan. Rautatie tuhoutui toisen maailmansodan aikana. Šimsk oli piirikeskus vuodesta 1935 vuoteen 1963, jolloin se liitettiin Soltsyn piiriin. Šimskin piiri perustettiin uudestaan vuonna 1973. Vuonna 1981 Šimsk sai kaupunkimaisen taajaman statuksen.[1][10] Borin ja Korostynin maalaiskunnat liitettiin Šimskiin vuonna 2010[11].

Liikenne, talous ja palvelut muokkaa

Šimskin kautta kulkee Novgorodin ja Pihkovan välinen maantie A116, josta haarautuu maantie Staraja Russaan[12]. Taajamasta on linja-autoyhteydet piirin kyliin, Novgorodiin, Staraja Russaan, Soltsyyn ja Volotiin[13].

Paikallisia elinkeinoja ovat teollisuus, rakentaminen, liikenne, kauppa ja palvelut sekä maatalous. Kunnassa toimii rakennustarvike-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. Maataloutta edustaa muutama yksityisviljelijä, yli 600 asukkaiden palstaviljelmää ja hiljattain perustettu kumissitila.[14] Huomattava osa työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella ja lähes puolet työikäisistä ei käy ansiotöissä[15].

Keskustaajamassa toimii kaksi lastentarhaa, keskikoulu, maatalousoppilaitos ja musiikkikoulu. Korostynissa on lastentarha ja peruskoulu. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kansantaiteen talo, piirin ja lasten kirjastot, maaseudun kulttuuritalot ja kirjastot sekä kotiseutumuseo. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala ja poliklinikka, maaseudun lääkintäasemat, lastenkoti ja kaksi vanhainkotia. Šimskissä ja Korostynissa on toimivat kirkot.[16]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet muokkaa

Šimskin taajama sijaitsee pääosin Šelonin pohjoisrannalla. Se koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista sekä matalista kerrostaloista. Teollisuuslaitokset sijaitsevat taajaman koillisosassa. Palvelut ovat keskittyneet joen pohjoispuolelle Novgorodskaja- ja Lenininkatujen risteykseen.[17]

Seudulta on löydetty keskiaikaisia asuin- ja hautapaikkoja sekä vanhan suolalähteen jäänteet. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Golinon ja Korostynin kirkot sekä Korostynin matkapalatsi (arkkitehti Vasili Stasov) ja puistoalue. Historialliset kohteet liittyvät toiseen maailmansotaan.[18]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Ofitsialnyi sait Šimskogo gorodskogo poselenija: Obštšaja informatsija рпшимск.рф. Viitattu 13.1.2014. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  2. ↑ a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 13.1.2014. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Dokument, s. 76.
  4. ↑ Dokument, s. 20–21.
  5. ↑ Dokument, s. 26.
  6. ↑ Dokument, s. 32–34.
  7. ↑ Dokument, s. 25–26.
  8. ↑ Dokument, s. 20.
  9. ↑ Dokument, s. 74–75.
  10. ↑ Dokument, s. 24–25.
  11. ↑ Dokument, s. 14.
  12. ↑ Dokument, s. 136.
  13. ↑ Dokument, s. 138–139.
  14. ↑ Dokument, s. 57–60.
  15. ↑ Dokument, s. 65, 70.
  16. ↑ Dokument, s. 110–116.
  17. ↑ Dokument, s. 87.
  18. ↑ Dokument, s. 51–56.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Šimsk&oldid=21883159”