Örnsköldsvikin kunta

Kunta Västernorrlandin läänissä, Ruotsissa

Örnsköldsvikin kunta (ruots. Örnsköldsviks kommun) on Västernorrlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Ångermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Örnsköldsvik.[3]

Örnsköldsvikin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västernorrlandin lääni
Maakunta Ångermanland
Keskustaajama Örnsköldsvik
Kuntakoodi 2284
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 6 376,05 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 55 823
 – Väestötiheys 8,8 as./km²









Kunnan maapinta-ala on 6 376,05 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 55 823 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunta sijaitsee Ruotsin korkearannikon (ruots. Höga kusten) alueella, jossa sijaitsee Skuleskogenin kansallispuisto, josta osa sijaitsee Kramforsin kunnan alueella. Vaasanlaivat harjoitti aiemmin Örnsköldsvikistä liikennettä autolautalla Vaasaan Suomeen. Vuonna 2010 valmistunutrautatieosuus Botniabanan kulkee kunnan lävitse.

Vuonna 2007 kunnassa oli 148,71 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Vuonna 1894 Örnsköldsvikin kauppala muutettiin Örnsköldsvikin kaupungiksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kaksi "suurkuntaa":

  • Nätra (Nätra ja Sidensjö)
  • Anundsjö (Anundsjö ja Skorped)

Örnskölsvikin kaupunkiin ja muihin maalaiskuntiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1963 Arnäsin maalaiskunta liitettiin Örnsköldsvikin kaupunkiin ja Mon maalaiskunta Själevadin maalaiskuntaan. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Örnsköldsvikin kunta yhdistämällä kaupunki sekä Anundsjön, Nätran, Själevadin, Grundsundan, Gideån, Björnan ja Trehörningsjön maalaiskunnat.

Vaakuna muokkaa

Nykyinen vaakuna on entisen Örnsköldsvikin kaupungin vaakuna. Myös kuudella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys muokkaa

Örnsköldsvikin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
60 143
1955
  
61 319
1960
  
61 473
1965
  
60 783
1970
  
60 374
1975
  
60 378
1980
  
60 552
1985
  
59 891
1990
  
59 379
1995
  
58 246
2000
  
55 702
2005
  
54 943
2010
  
55 073
2015
  
55 576
2020
  
55 807
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 4 282 7,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 766 1,4
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 2 382 4,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 48 146 86,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 761 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 998 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 187 523 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 100 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,6 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,2 3,0
  jalostus 31,5 30,5
  palvelut 64,3 65,5
  tuntematon 1,0 1,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 24 988 25 402
  työpaikkaomavaraisuus 98,4

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 18 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 73,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 14 686 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Örnsköldsvik 28 991
2 Bjästa 1 808
3 Husum 1 647
4 Köpmanholmen 1 237
5 Bredbyn 1 186
6 Gimåt 903
7 Mellansel 827
8 Överhörnäs 603
9 Björna 413
10 Sidensjö 399
11 Billsta 361
12 Arnäsvall 341
13 Åmynnet 340
14 Västerhus 326
15 Moliden 300
16 Gideå 266
17 Långviksmon 221
18 Gottne 218

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Luettelossa mainituista taajamista Bonäset ja Själevad ovat sittemmin kasvaneet yhteen Örnsköldsvikin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Örnsköldsvikin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Örnsköldsviks Norra (27 valtuutettua)
  • Örnsköldsviks Södra (34 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Örnsköldsvikin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 4 4 6 6 4 7 5 6 4 6 8 8 7 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 17 17 18 15 12 11 10 9 8 9 10 9 10 13 {{{c2022}}}
  Liberaalit 5 5 4 2 6 6 4 4 2 4 2 2 2 0 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 3 3 3 3 3 4 7 4 7 7 5 5 5 5 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 3 1 2 2 0 0 2 2 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 30 30 30 33 32 32 31 35 31 34 35 31 28 26 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 2 2 2 2 2 1 1 2 5 3 2 2 3 5 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 5 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Örnsköldsvikin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Örnsköldsvik
  • Arnäs
  • Anundsjö
  • Skorped
  • Sidensjö
  • Nätra
  • Själevad
  • Mo
  • Grundsunda
  • Gideå
  • Björna
  • Trehörningsjö

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Anundsjö
  • Anundsjö kbfd
  • Arnäs
  • Björna
  • Gideå
  • Grundsunda
  • Mo
  • Nätra
  • Sidensjö
  • Själevad
  • Skorped
  • Solbergs kbfd
  • Trehörningsjö
  • Örnsköldsvik

Kirkot muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.9.2022. (ruotsiksi)
  3. Örnsköldsvik Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.9.2022. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Örnsköldsvikin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Örnsköldsviks kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.