Wikipedia

Ämmänsaaren rata

Kontiomäen ja Ämmänsaaren välinen rautatie
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: ”Peruskorjaus on tarkoitus aloittaa vuosien 2020–2022 aikana.”

Ämmänsaaren radalla tarkoitetaan Suomen valtion rataverkon rataosuutta Paltamossa sijaitsevalta Kontiomäen rautatieasemalta Suomussalmessa sijaitsevalle Ämmänsaaren rautatieasemalle. Aiemmin rataosaan kuului lisäksi vuonna 2004 liikenteeltä suljettu Pesiökylän ja Taivalkosken välinen rataosuus, jolloin rataa kutsuttiin Taivalkosken–Ämmänsaaren radaksi.

Ämmänsaaren rata
Perustiedot
Reitti Kontiomäki–Ämmänsaari
  Pesiökylä–Taivalkoski
Rakennettu 1938–1955
Avattu 1955
Lakkautettu Pesiökylä–Taivalkoski 2004
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tavarajunia / vrk 2
Tekniset tiedot
Pituus 92 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus 40 km/h
Liikenteenohjaus
Vähäliikenteinen rata Kontiomäki–Ämmänsaari
Ohjauskeskus Oulu
Suojastus ei
Kulunvalvonta ei
Km   Lyh. Liikennepaikat
157,0 päätepuskin
155,9 Tlk Taivalkoski
154,9 Tln Taivalniska (uusi)
Iijoki (silta)
154,5 Tln Taivalniska (vanha)
Valtatie 20:n alitus
Taivalvaaran kolmioraide
152,9 Tlv Taivalvaara
151,2 Palo
150,0 Väljänkoski
142,7 Kur Kurtti
141,1 Särkiköski
135,4 Itä Itälä
132,2 Ristisuo
128,2 Kenttä
127,2 Kou Korvua
125,2 Väv Välivaara
118,2 Vellioja
114,8 Lei Leino
112,8 Käkiaho
110,6 Uuttula
108,4 Koitto
105,8 Lip Lippo
100,5 Pvr Päävaara
94,8 Vö Vääkiö
Seututien 897 ylitys
92,0 Hauta-aho
89,3 Hjv Huuhkajavaara
86,7 Sjv Syrjävaara
85,3 Käi Kovajärvi
81,6 Ritola
77,5 Jäk Jäkäläaho
91,7 Äm Ämmänsaari
89,3 Siikaranta
87,2 Kurimo
83,8 Vä Vähä
79,8 Raappana
75,6 Kuvaja-aho
74,0 Psk Pesiökylä
71,9 Haukivaara
68,8 Plg Piilikangas
66,0 Oho Olkiaho
Seututien 892 ylitys
63,5 Lja Laaja
57,7 Hlv Hallavaara
55,8 Honkamaa
51,8 Vannevaara
50,7 Pihakala
49,2 Hyj Hyrynjärvi
Seututien 891 alitus
45,8 Hys Hyrynsalmi
43,8 Tervatie
41,0 Ovv Oravivaara
38,3 Housuvaara
33,4 Karp Karppila
31,4 Emäjoki (silta)
31,0 Kalliokoski
29,5 Jkk Jokikylä
29,1 Pienijoki (silta)
Valtatie 5:n alitus
19,9 Ssu Siltasuo
Seututien 888 alitus
18,0 Rjv Ristijärvi
12,6 Sipola
7,7 Hmm Härmänmäki
4,9 Kantatie 89:n alitus
4,7 Laajakangas
3,0  Vartiukseen
3,0 Maa Matkala
 Ouluun
0,0 Kon Kontiomäki
 Iisalmeen
 Joensuuhun
Merkkien selitykset

Rataosuus alkaa Paltamon Kontiomäen asemalta ja kulkee Hyrynsalmen ja Pesiökylän asemien kautta Ämmänsaareen. Rataosan pituus on 91,7 kilometriä, ja suurin sallittu nopeus 40 km/h: rataluokka A (kiskot 30 kg/m, puupölkyt, ratapenger raidesoraa). Rataosalla ei ole sähköistystä eikä sähköistä liikenteenohjauslaitteistoa. Liikenteenohjaus tapahtuu Oulusta käsin, ja liikkumisluvat annetaan radiopuhelimella.

Rataosalla Kontiomäki–Ämmänsaari on nykyisin vain tavaraliikennettä. Arkisin Kontiomäeltä lähtevä Ämmänsaaren päivystäjä työskentelee Hyrynsalmen, Pesiökylän ja Ämmänsaaren liikennepaikoilla, ja palaa iltapäivällä Kontiomäelle. Liikenne on lähes sataprosenttisesti raakapuun kuljetusta. Satunnaisesti rataosalla liikkuu museojunia.

Vuonna 2020 Kontiomäen ja Pesiökylän välisen rataosuuden peruskorjaukselle myönnettiin 81 miljoonan euron tuki. Peruskorjauksessa radan rakenteet uusitaan, rakennetaan turvalaitteet ja tehdään muutoksia tasoristeysjärjestelyihin. Lisäksi Pesiökylään rakennetaan uusi raakapuun kuormauspaikka.[1] Uusi kuormauspaikka mahdollistaisi Ämmänsaaren kuormauspaikan sulkemisen, jolloin Pesiökylä–Ämmänsaari-rataosuus voitaisiin lakkauttaa. Peruskorjaus on tarkoitus aloittaa vuosien 2020–2022 aikana.[2]

Rakentaminen muokkaa

Radan suunnittelu aloitettiin vuonna 1933. Valtioneuvosto hyväksyi suunnitelman Kontiomäeltä Hyrynjärvelle 23. elokuuta 1934, Hyrynjärveltä Taivalkoskelle 31. toukokuuta 1935 ja Pesiökylästä Kiantajärvelle 22. elokuuta 1935. Suunnitelmaa muutettiin vielä 19. tammikuuta 1950 siten, että haararata Pesiökylästä ulotettiin Ämmänsaareen saakka.[3]

Rakennustyöt aloitettiin 1. syyskuuta 1934. Kontiomäen ja Hyrynjärven välinen rataosuus avattiin liikenteelle 1. syyskuuta 1939. Rakennustyöt eivät juurikaan edistyneet 1940–1952 ja vuosina 1946–1949 työt olivat kokonaan pysähdyksissä. Tähän vaikuttivat muun muassa sodat. Radan rakentaminen aloitettiin kunnolla uudelleen vasta vuonna 1953. Rata valmistui Ämmänsaaren 1. joulukuuta 1955 ja Taivalniskaan 1. marraskuuta 1959. Taivalkoskelle rata avattiin vuoden 1961 alkupuolella.[3]

Radan kokonaispituudeksi tuli 176 kilometriä. Radan suurimmaksi jyrkkyydeksi tuli 12 promillea ja pienimmäksi kaarresäteeksi 600 metriä. Koko radan rakentaminen kesti lähes 30 vuotta ja se oli maksanut vuoden 1960 loppuun mennessä 3 843 000 000 markkaa.[3]

Rataosuus valmistui ja avattiin liikenteelle useassa osassa seuraavasti[3][4]:

  • 1. joulukuuta 1939: Kontiomäki–Hyrynsalmi
  • 1. marraskuuta 1954: Hyrynsalmi–Laaja
  • 16. syyskuuta 1955: Laaja–Pesiökylä
  • 1. joulukuuta 1955 Pesiökylä–Ämmänsaari
  • 15. marraskuuta 1956: Pesiökylä–Kovajärvi
  • 15. marraskuuta 1957: Kovajärvi–Vääkiö
  • 15. tammikuuta 1959: Vääkiö–Leino
  • 1. marraskuuta 1959: Leino–Taivalniska
  • 1961: Taivalniska–Taivalkoski

Galleria muokkaa

  •  
    Radanrakentajia Vääkiöstä n. 1 km pohjoiseen marraskuussa 1957.
  •  
    Radanrakentajia Suomussalmen rataosuudella elokuussa 1959.
  •  
    Juhlajunalla saapuneita kutsuvieraita Taivalkosken asemalla, 22.5.1959. Etualalla: vas. A. Korsimo, E. Aalto, E. W. Silvenius, N. Ryhtä ja L. Varanki.
  •  
    Taivalkosken kunnanjohtaja O. Nevalainen puhumassa kutsuvieraille, 22.5.1959.
  •  
    Toivo Jaatisen suunnittelema Kontiomäki-Ämmänsaari-Taivalkoski-radan muistomitali vuodelta 1962.

Osuuden Pesiökylä–Taivalkoski liikenteeltä sulkeminen ja tulevaisuus muokkaa

 
Lakkautettua rataa Suomussalmella Perangantien 8980 sillalta pohjoiseen katsottuna, 2009.

Viimeinen rataosalla Pesiökylä–Taivalkoski liikennöinyt kaupallisen liikenteen tavarajuna oli malmijuna numero 5309 Taivalkoskelta Raaheen 18. elokuuta 2001. Tämän jälkeen rataosalla liikennöitiin ainoastaan radantarkastus- ja ratatyöjunia sekä Dm7-museohenkilöjunia. Lisäksi rataa käytettiin Transtechin Taivalkosken konepajan valmistamien veturinrunkojen siirtoon. Viimeinen Pesiökylän ja Taivalkosken välillä kulkenut kiskoilla liikkuva yksikkö oli radantarkastusvaunu Ttr1 nro 51, joka suoritti radantarkastuksen 21. toukokuuta 2004.[5]

Pesiökylän ja Taivalkosken välisen radan liikenne loppui 1. heinäkuuta 2004 ja samalla rataosan kunnossapito päättyi. Kunnossapidon puutteen vuoksi rataosuus suljettiin liikenteeltä liikennöintikelvottomana 4. elokuuta 2004. Rataosuuden kiskot jätettiin paikalleen odottamaan rataosan mahdollista uudelleen avaamista tai purkamisen yhteydessä suoritettavaa poiskuljetusta.

Ratayhteys Taivalkoskelle katkaistiin 9. maaliskuuta 2007 nostamalla Vääkiön aseman eteläpäässä sijainnut seututien 897 ylittävä teräspalkkisilta pois paikoiltaan. Sillan kannattimet olivat vaurioituneet aiemmin kuorma-auton nostimen törmättyä siihen.[6] Silta on korjattu vakuutusrahoilla keväällä 2008 ja raideyhteys Taivalkoskelle on palautettu.

Rataosa Pesiökylä–Taivalkoski on suljettu liikenteeltä, mutta rataa ei pureta. Radalla kunnossapidetään tällä hetkellä kuitenkin ainoastaan kuivatusjärjestelmät ja sillat. Raidetta ei pidetä kunnossa. Rataosan Pesiökylä–Vääkiö palauttamista raakapuuliikenteeseen on suunniteltu, mikäli Vääkiölle rakennettaisiin puuterminaali. Tästä ei ole kuitenkaan mitään päätöksiä. Myös koko Taivalkosken radan avaamisesta on keskusteltu.[7]

Kiskobussiliikenne muokkaa

Kontiomäen ja Ämmänsaaren välillä on parhaimpina aikoina liikennöity kaikkiaan kolmen päivittäisen junaparin voimin. Vuonna 1961 Ämmänsaaresta lähti kiskobussivuoroja Kontiomäelle kello 6.10, 9.55 ja 16.35. Junat pysähtyivät kaikilla asemilla aina ja rataosan useilla seisakkeilla tarvittaessa. Lisäksi ajettiin yksi päivittäinen junavuoro Ämmänsaaren ja Pesiökylän välillä.[5]

Pesiökylän ja Vääkiön välinen kiskobussiliikenne alkoi 15. marraskuuta 1957 puumoottorivaunulla. Lättähatut syrjäyttivät puumoottorivaunut liikenteestä 31. toukokuuta 1958. Liikennettä jatkettiin radan valmistuessa Leinoon 15. tammikuuta 1959 ja edelleen Taivalniskalle saman vuoden joulukuussa. Parhaimmillaan vuonna 1961 Pesiökylästä liikennöitiin Leinon asemalle saakka kolmen junaparin voimin, josta Taivalkoskelle liikennettä hoidettiin kahden päivittäisen junaparin voimin. Toinen junapari poistettiin aikatauluista 30. marraskuuta 1967, ja liikennettä jatkettiin yhden junaparin turvin aina 15. heinäkuuta 1982 saakka, jolloin henkilöliikenne lakkautettiin.[5][8]

Winter Rail -koeliikenne muokkaa

Rataosalla Kontiomäki–Taivalkoski ajettiin talvella 1988–1989 kokeilumielessä hiihtojunia markkinointinimellä Winter Rail. Junissa oli makuu- ja autojenkuljetusvaunuja, ja ensimmäisenä talvena juna liikennöi kahdesti viikossa. Junan vaunut saapuivat Kontiomäelle lauantai-aamuna Helsingistä perjantai-iltana lähteneessä pikajunassa numero 71, jossa ne irrotettiin Taivalkoskelle meneväksi junaksi numero 271. Juna palasi takaisin sunnuntaina. Välipysähdyspaikkoina junilla olivat Ristijärven, Hyrynsalmen ja Pesiökylän asemat.[5]

Koeliikenne jatkui talvella 1989–1990 siten, että perjantaisin pikajuna numero 271 saapui Taivalkoskelle ja palasi sunnuntaina takaisin Kontiomäelle numerolla 74. Junan vaunut saapuivat Kontiomäelle pikajunassa numero 71, ja paluuyhteys oli pikajunassa numero 10 Joensuun kautta. Junat liikennöivät 24. marraskuuta ja 16. huhtikuuta välisenä aikana.[5]

Talvella 1990–1991 Winter Rail -junat oli merkitty ajettavaksi enää erillisestä määräyksestä, eikä vakinaista hiihtojunavuoroa ollut. Tämän jälkeen hiihtojunaliikenne Taivalkoskelle päättyi vähäisen suosion vuoksi.[5]

Tavaraliikenne muokkaa

Radalla ei koskaan ollut kovin runsaasti tavaraliikennettä. Tyypillisesti radalla liikennöi vain yksi tai kaksi tavarajunaparia vuorokaudessa arkisin, viikonloppuisin tavaraliikennettä ei yleensä ollut. Taivalkoskella sijainnut vaunutehdas aiheutti myös oman liikennöintitarpeensa. Radalla on kuljetettu Transtechin valmistamia Sr2-sähkövetureiden koreja sekä laivan potkureita.[5]

Aluksi Taivalkoskelta etelään suuntautuva malmiliikenne oli vilkasta, mutta loppuaikoina junat kulkivat vain kerran viikossa, kuljettaen kaivoksen malmivarastoja.[5]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Kontiomäki-Pesiökylä (-Taivalkoski) (PDF) Väylävirasto. Viitattu 23.6.2020.
  2. ↑ Huhtanen, Jarmo: Lisäbudjetissa iso panostus Kainuun puukuljetuksiin Helsingin Sanomat. 3.6.2020. Viitattu 23.6.2020.
  3. ↑ a b c d Valtionrautatiet 1937–1962, s. 88–89. Helsinki: Rautatiehallitus, 1962.
  4. ↑ Kiskojarru.net: Rataverkon kehitys ja sähköistyksen eteneminen (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ a b c d e f g h Kimmo Pyrhönen: Hyvästit Pesiökylä–Taivalkoski-rataosalle. Resiina-lehti, 2004, nro 4, s. s. 4–7.
  6. ↑ YLE maakuntauutiset 9.3.2007, Ylä-Kainuu -lehti 6.3.2007
  7. ↑ Taivalkosken rata halutaan avata kaleva.fi. Viitattu 3.9.2016.
  8. ↑ Iltanen, Jussi: ”29. Taivalkosken ja Vartiuksen radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 371. Taulukko 29 B. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ämmänsaaren_rata&oldid=21935767”