Árpád
Árpád (k. 907) oli 800-luvun lopulla elänyt unkarilaisten päällikkö, joka tunnetaan etenkin unkarilaisten Karpaattien altaalle suuntautuneen muuttoliikkeen (unk. honfoglalás) johtajana. Historiallisissa lähteissä hänen tarinansa kerrotaan lähteestä riippuen hieman eri tavoin, mutta Árpádista polveutuneet hallitsijat johtivat sittemmin Unkarin kuningaskuntaa aina vuoteen 1301 saakka.
| Árpád | |
|---|---|
.jpg) Árpád kuvattuna teoksessa Chronicon Pictum. | |
| Unkarilaisten ruhtinas | |
| Valtakausi | 890–907 |
| Edeltäjä | Álmos |
| Seuraaja | Zoltán |
| Syntynyt | n. 845 |
| Kuollut | 907 |
| Lapset |
Liüntika Tarkatzus Jelek Jutotzas Zoltán |
| Suku | Árpád |
| Isä | Álmos |
Elämäkerta muokkaa
Unkarilaiset ennen muuttoliikettä muokkaa
Árpádista kertovat aikalaislähteet poikkeavat jonkin verran toisistaan. Länsieurooppalaisissa aikalaislähteissä Árpádia ei mainita nimeltä ollenkaan. Sen sijaan hänet mainitaan myöhempien unkarilaisten kronikoitsijoiden teoksissa ja aikalaislähteissä Bysantin valtakunnasta.[1] 800-lukuun mennessä alkuperäisiltä kotiseuduiltaan Uralin seuduilta useiden vuosisatojen aikana muuttaneet unkarilaiset asuttivat Eteköz-nimistä aluetta Dneprin tai Donin, sekä alisen Tonavan välillä.[2] Varhaisten muslimitaustaisten lähteiden perusteella unkarilaisia heimoja johti kaksi kuningasta, arvonimiltään kende tai künde ja vähäisempää valtaa käyttänyt gyula. Esimerkiksi kasaareilla oli vastaava järjestelmä. Kuninkuuden kahtiajaosta ei kuitenkaan puhuta sittemmissä unkarilaisissa lähteissä.[1]
Árpád unkarilaisissa lähteissä ja unkarilaisten muuttoliike muokkaa
1200-luvun paikkeilla kirjoitetun tuntemattoman kirjoittajan unkarilaisen kronikan mukaan Árpádin isä Álmos polveutui hunnien kuningas Attilasta. Kronikoitsijan mukaan unkarilaisilla ei alun perin ollut yhtä kuningasta, vaan unkarilaisten seitsemää heimoa johtivat omat päällikkönsä. Hieman ennen unkarilaisten muuttoliikettä heimojen päälliköt valitsivat Álmosin johtajakseen suorittamalla pakanallisen verivalan. Chronicon Pictum mainitsee hieman epämääräisesti, että Álmos ei voinut muuttaa Karpaattien altaalle, vaan hän kuoli Transilvaniassa. Kuolema saattaa viitata kenden rituaalimurhaan. Kaikki eri unkarilaiset lähteet esittävät sittemmin Árpádin unkarilaisten johtajana näiden muuttaessa Karpaattien altaalle.[1] Bysantin valtakunnan keisari Leo VI solmi unkarilaisten kanssa vuonna 894 liiton bulgaareja vastaan ja ilmeisesti tähän sotaan liittyen unkarilaiset valtasivat Transilvanian ja Tiszan laakson. Unkarilaisten sotiessa muualla Eteköz joutui petšenegien hyökkäyksen kohteeksi, mikä puolestaan käynnisti Árpádin johtaman muuttoliikkeen Karpaattien solien läpi Karpaattien altaaseen vuosina 895–896. Alueella ei ollut unkarilaisten saapuessa pysyviä valtiomuodostelmia, vaan hajanaista slaavi- ja avaariasutusta. Alueelle siirtyneitä unkarilaisia oli eri arvioiden mukaan 250 000–500 000. Unkarissa muuttoliikkeeseen viitataan termillä honfoglalás, eli kotimaan haltuunotto. Termin rauhanomaisuudesta huolimatta valloitukseen lienee liittynyt aseellisia yhteenottoja paikallisia vastaan, mutta valloituksen luonteesta kertovia lähteitä on vain vähän.[2] Unkarilaisissa lähteissä tapahtumat kuvataan sarjana loistavia voittoja paikallisia hallitsijoita vastaan, mutta myöhemmillä kronikoitsijoilla on tuskin ollut todenmukaista käsitystä tilanteesta. Unkarilaisten lähteiden mukaan Árpád kuoli vuonna 907 ja hänet haudattiin nykyisen Budapestin kaupungin alueelle. Árpádin seuraajana mainitaan hänen poikansa Zoltan.[1] Todellisuudessa Árpádin lähimpien seuraajien nimistä ei ole varmuutta ja unkarilaisten ruhtinaan valta heikkeni merkittävästi Árpádin kuoleman jälkeen. Árpádista polveutuvien Unkarin hallitsijoiden asema vakiintui Gézan valtakaudella vuosina 972–997 ja Árpádien hallitsijasuku hallitsi Unkarin kuningaskuntaa sittemmin aina vuoteen 1301 saakka.[3]
Árpád muissa lähteissä muokkaa
Bysantin valtakunnan keisari Konstantinos VII Porfyrogennetos kertoi teoksessaan Árpádista unkarilaisista lähteistä jonkin verran poikkeavan tarinan. Konstantinos kirjoitti 900-luvulla hänen hovissaan vierailleiden unkarilaisten tarinoiden perusteella. Näihin vieraisiin lukeutui myös Árpádin pojanpoika nimeltä Tormás. Konstantinoksen kuuleman tarinan mukaan Árpád valittiin kuninkaaksi jonkin aikaa ennen muuttoliikettä hänen isänsä Álmosin sijaan, koska tätä pidettiin suuremmassa arvossa. Ruhtinaaksi kohottamiseen liittyi Konstantinoksen tarinan mukaan kilvelle nosto "kasaarien tapaan". Saman lähteen mukaan Árpád oli saanut viisi poikaa, joista kukaan ei enää vuonna 950 ollut elossa, mutta heidän kauttaan Árpádilla oli viisi pojanpoikaa. Länsieurooppalaisissa lähteissä mainitaan "unkarilaisten kuningas" Cussal, jonka baijerilaiset surmasivat vuonna 902 tai 904. Esimerkiksi paljon myöhemmin kirjoittanut Johannes Aventinus mainitsee Cusala-nimisen henkilön unkarilaisten muuttoaallon johtajana. Mahdollisesti sama henkilö mainitaan nimellä Curzan myös unkarilaisessa perinteessä, tosin vain yhtenä unkarilaisten heimojen seitsemästä johtajasta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Curzan oli unkarilaisten kende, kun taas Árpád oli gyula.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Pál Engel: The Realm of St Stephen - A History of Medieval Hungary 895-1526, s. 11, 18-20. I.B.Tauris, 2001. ISBN 1-86064-591-7.
- ↑ a b Juhani Huotari ja Olli Vehviläinen: Unkari - Maa, kansa, historia, s. 31-35. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2.
- ↑ Árpád dynasty Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.9.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Árpád Wikimedia Commonsissa
