Ándros
Ándros (kreik. Άνδρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 379,7 neliökilometriä ja asukasluku 9 221 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Ándros kuuluu Ándroksen kuntaan, Ándroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Ándroksen kaupunki.[1]
Maantiede muokkaa
Ándros sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskiosissa. Se on Kykladien saariryhmän pohjoisin saari. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Euboia luoteispuolella, Tínos ja Mýkonos kaakkoispuolella ja Sýros eteläpuolella.
Ándros on kooltaan Kykladien toiseksi suurin saari ja Kreikan saarista 13. suurin. Saari on suurimmaksi osaksi vuoristoinen, mutta siellä on myös paljon hedelmällisiä laaksoja. Saaren korkein kohta on Pétalo (994 metriä).
Hallinto, kaupungit ja kylät muokkaa
- Pääartikkeli: Ándroksen kunta
Ándros kuuluu hallinnollisesti Ándroksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1] Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kolmeen kuntaan. Kunta kuuluu ainoana kuntana Ándroksen alueyksikköön.
Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki Ándroksen kaupunki eli Chóra (1 428 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla; sekä Batsí (1 010 asukasta), satamakylä Gávrio (810), Órmos Korthíou (557), Pitrofós (330) ja Mesariá (279).[1] (Katso myös: Luettelo Ándroksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Historia muokkaa
Antiikki muokkaa
- Pääartikkeli: Antiikin Andros
Antiikin aikana Andros tunnettiin myös nimillä Gauros, Hydrussa (Hydroussa), Epagris ja Lasia. Saaren varhaiset asukkaat olivat kaarialaisia, pelasgeja, foinikialaisia ja kreetalaisia. Noin 1000 eaa. saaresta tuli joonialaisten siirtokunta.[2] Saari oli historiassa yleensä Ateenan tai sitä hallinneen tahon alaisuudessa.[3] Antiikin Androksen kaupunki sijaitsi saaren länsirannalla eri paikassa kuin nykyinen Ándroksen kaupunki. Sen rauniot sijaitsevat nykyisen Palaiópolin alueella.[4] Kaupungissa oli mm. kuuluisa Dionysokselle omistettu temppeli.
Persialaissotien aikaan saari joutui Persian vallan alle. Tämän jälkeen saari päätyi Ateenan vaikutuspiiriin ja se kuului Deloksen meriliittoon. Ándros päätyi Makedonian vallan alle 315 eaa. Roomalaiset valtasivat saaren vuonna 129 eaa.
Myöhempi historia muokkaa
Vuonna 1207 saari päätyi venetsialaisvallan alle ja osaksi Náxoksen herttuakuntaa. Turkkilaiset valtasivat saaren vuonna 1556.[2][3]
Ándros oli aktiivisessa osassa Kreikan itsenäisyystaistelussa. Kreikan itsenäistyttyä saaresta tuli merkittävä satama ja laivanvarustuksen keskus. 1920- ja 1930-luvuilla Ándroksen kaupunki oli yksi koko Kreikan tärkeimpiä satamia.[2]
Nähtävyydet muokkaa
Ándroksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa saaren antiikin aikaisen pääkaupungin rauniot Palaiópolissa sekä sen arkeologisen alueen yhteydessä toimiva Palaiópolin arkeologinen museo, hellenistiseltä ajalta peräisin olevan tornin (”Ágios Pétroksen torni”) rauniot Gávriossa sekä Ándroksen arkeologinen museo Ándroksen kaupungissa.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b c Andros History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ a b c ”Andros”, Greek Island Hopping 2008, s. 211–215. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
- ↑ Smith, William: ”Andros”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ándros Wikimedia Commonsissa
- Androsweb.gr. Saaren verkkosivut. (kreikaksi, englanniksi)
