Wikipedia

Ero sivun ”John Stuart Mill” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ArthurBot (keskustelu | muokkaukset)
88 308 muokkausta
p r2.6.3) (Botti lisäsi: hr:John Stuart Mill
Wm313 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
8 836 muokkausta
kuolinpäivä & fix
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:JohnStuartMill.jpg|thumb|220px|John Stuart Mill]]
 
'''John Stuart Mill''' ([[20. toukokuuta]] [[1806]] – [[78. toukokuuta]] [[1873]]) oli [[englanti]]lainenenglantilainen [[filosofi]] ja [[taloustieteilijä]], joka tunnetaan parhaiten [[utilitarismiUtilitarismi|utilitaristisen]] moraaliteorian kehittäjänä, [[taloustiedeTaloustiede|taloustieteilijänä]] ja [[logiikkaLogiikka|loogikkona]].
 
== Elämä ==
 
John Stuart Millin isä [[James Mill]] (1773–1836) oli [[Jeremy Bentham]]in ja [[David Ricardo]]n ystävä ja [[skotlantilainenSkotlantilainen valistus|skottilaisen valistuksen]] hengessä kasvanut mies. John Stuart Millillä ei ollut akateemista eikä muuta tutkintoa, vaan yksityisopettajat kouluttivat hänet varakkaiden vanhempien tuella. Mill oli laajasti sivistynyt ja kielitaitoinen: hän osasi [[englantiEnglannin kieli|englantia]]a, [[ranskaRanskan kieli|ranskaa]]a (Mill kirjoitti osan tuotannostaan ranskaksi), [[saksaSaksan kieli|saksaa]]a, [[latinaLatinan kieli|latinaa]]a ja [[kreikkaKreikan kieli|kreikkaa]]a.
 
Mill työskenteli 35 vuoden ajan [[Englannin Itä-Intian kauppakomppania]]n palveluksessa ja toimi [[Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti|parlamentin]] sitoutumattomana [[liberaali]]na jäsenenä [[1865]]–[[1868]]. Toimiessaan parlamentissa Mill ehdotti äänioikeuden myöntämistä naisille samoin perustein kuin miehillekin, tosin äänioikeudella tuli olla tarkat ehdot, jotta parhaimmisto valikoituisi parlamenttiin. [Considerations on Representative Government (1861)] Aloite hävisi parlamentissa äänin 196–73. Mill toimi ''The Westminster Review'' -lehden päätoimittajana ja omistajana [[1836]]-[[1840]].
Rivi 16:
 
Historiankirjoihin Mill on jäänyt ennen kaikkea yhteiskunnallisena ajattelijana, joka vaati muun muassa [[Valistus|valistuksen]] ajan ihanteita, yksilönvapautta ja ihmisten arviointia vain heidän ansioidensa pohjalta.
Mill tunnetaan parhaiten [[utilitarismi|utilitaristisen moraaliteorian]] kehittäjänä kummisetänsä [[Jeremy Bentham]]in ajatusten pohjalta. Eläessään hänet tunnettiin myös eräänä aikansa vaikutusvaltaisimmista taloustieteilijöistä. Myös hänen [[logiikka]]a koskeva teoksensa ''[[A System of Logic]]'' oli aikanaan erittäin tunnettu teos. Tässä teoksessa hän esitti filosofiansa, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä [[emergentismi]]. Mill itse tosin käytti sanaa "emergent"”emergent”.
 
Teoksessaan ''Principles of Political Economy'' ([[1848]]) Mill otti [[laissez-faire]]-myönteisen kannan, mutta uskoi myös markkinoiden usein epäonnistuvan täydellisen hyödyn saavuttamisessa. Niinpä teoksessa on lueteltu joukko tilanteita, joissa valtion väliintulo on mahdollinen. ''Utilitarismissa'' ([[1861]]) Mill uudisti benthamismia ja erotti toisistaan korkeammat ja alemmat halut ja mielihyvän. Teoksessa on tunnettu lause: ''"On parempi olla tyytymätön ihminen kuin tyytyväinen sika, ja on parempi olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen typerys."'' ''Vapaudesta'' -teoksessa ([[1859]]) Mill esitti vapauden puolustuksen utilitarismin, ei luonnonoikeuden perusteella. Teoksen kantava ajatus on [[ennakkosensuuri]]n vastustaminen. Totuus nähdään prosessina, joka toteutuu asettamalla tietoisesti vastakkain erilaisia ja tarvittaessa vastakkaisia väittämiä. ''Naisen asemasta'' -teoksessa ([[1869]]) Mill arvosteli naisten alistettua asemaa Britanniassa ja vaati naisille äänioikeutta (kuten jo Benthamkin).
Rivi 22:
=== Mill, liberalismi ja sosialismi ===
 
Milliä on pidetty [[klassinenKlassinen liberalismi|klassisen liberalismin]] perinteen ajattelijoista yhtenä [[vasemmisto]]laisimmista tai ei enää klassisen liberalismin vaan [[sosiaaliliberalismi]]n yhtenä ensimmäisistä edustajista. 1830-luvulla hän etääntyi klassisesta liberalismista muttei luopunut yksilökeskeisyydestä.
 
Postuumissa teoksessa ''Chapters on Socialism'' ([[1879]]) Mill tuki [[osuustoimintaliike]]ttä ja hyväksyi valtiolliset yritykset edellyttäen, että niillä ei ole [[monopoli]]a, vaan ne kilpailevat yksityisten yritysten kanssa. Toisaalta J. C. Reesin tutkimuksen mukaan teos ei ole Millin kirjoittama (''Mill and his early critics'', Leicester, 1956).
Rivi 30:
Mill oli [[individualisti]], jolle yhteisöillä ei ollut itseisarvoa, eikä hän hyväksynyt niitä asioita, joita nyt tunnemme nimillä [[marxismi]], [[suunnitelmatalous]] tai keskitetty päätöksenteko.
 
Hänen kuuluvuudestaan klassisen liberalismin ajattelijoihin on käyty kiistelyä. Hän allekirjoittaa esimerkiksi [[liberalismi]]n perusperiaatteen pakkovallan vastustamisesta, [[uhritonUhriton rikos|uhrittomien rikosten]] turhuudesta ja valtiovallan roolin rajoittamisen tarpeellisuudesta:
 
:''"Olisimme”Olisimme iloisia nähdessämme ihmisiä pakotettavan oikeudenmukaisuuteen ja heitä rangaistavan epäoikeudenmukaisuudesta jopa pienimmissä yksityiskohdissa, ellemme perustellusti pelkäisi luovuttaa esivallalle niin rajoittamatonta valtaa yksilöihin."”, [[Utilitarismi]], s. 74''
 
Toisaalta Millin ajattelu ei taivu yksityisen eduntavoittelun ja kilpailun ehdottomaksi puolustukseksi. Hän oli sitä mieltä, että "ihmiskunnan”ihmiskunnan tulevaisuuden suurin vaara on kaupallisen hengen rajoittamaton vaikutus"vaikutus”, ja totesi seuraavasti (sit. ja suom. Kari Saastamoisen teoksessa ''Eurooppalainen liberalismi'', 1998):
 
:''"Minun”Minun täytyy tunnustaa, että en ole ihastunut niiden ihmisten elämänideaaliin, joiden mielestä ihmislajin normaali tila on taistelua selviytymisestä; joiden mielestä yhteiskuntaelämän vallitseva muoto, siis toisten ihmisten polkeminen, murskaaminen, tuuppiminen ja astuminen toisten varpaille, olisi ihmislajin toivottavin kohtalo tai ainakin jotakin muuta kuin erään teollisen kehitysvaiheen epämiellyttävä seuraus."”''
 
=== Koulutus ===
Rivi 48:
== Teokset ==
 
* ''[[A System of Logic]]'' ("Logiikan”Logiikan järjestelmä"järjestelmä”, 1843)
* ''Essays on Some Unsettled Questions of Political Economy'' ("Esseitä”Esseitä eräistä poliittisen talouden ratkaisemattomista kysymyksistä"kysymyksistä”, 1844)
* ''Principles of Political Economy'' ("Poliittisen”Poliittisen talouden periaatteet"periaatteet”, 1848)
* ''On Liberty'' (''Vapaudesta''”Vapaudesta”, 1859)
* ''[[Utilitarismi (Mill)|Utilitarianism]]'' (''Utilitarismi''”Utilitarismi”, 1861)
* ''Considerations on Representative Government'' ("Näkökohtia”Näkökohtia edustuksellisesta hallitusmuodosta"hallitusmuodosta”, 1861)
* ''Examinations of Sir William Hamilton's Philosophy'' ("Sir”Sir William Hamiltonin filosofian tarkasteluja"tarkasteluja”, 1865)
* ''Auguste Comte and Positivism'' ("Auguste”Auguste Comte ja positivismi"positivismi”, 1865)
* ''The Subjection of Women'' (''Naisen”Naisen asema''asema”, 1869)
* ''Autobiography'' ("Omaelämäkerta"”Omaelämäkerta”, 1873)
* ''Three Essays on Religion'' ("Kolme”Kolme esseetä uskonnosta"uskonnosta”, 1874)
* ''Chapters on Socialism'' ("Lukuja”Lukuja sosialismista"sosialismista”, 1879)
 
Millin teoksista on julkaistu 33-osainen kootut teokset -laitos ''Collected Works of John Stuart Mill'' (Toronto University Press 1981–1994).
Rivi 77:
* [http://www.mises.org/reasonpapers/pdf/09/rp_9_1.pdf The libertarian philosophy of John Stuart Mill (pdf)] {{en}}
* [http://blog.mises.org/archives/002017.asp John Stuart Mill Month] {{en}}
 
 
{{Vaikutusvaltaisimmat filosofit}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Stuart_Mill”