Ero sivun ”Helsingin yliopiston Observatorio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[File:Helsinki observatory.jpg|thumb|right|Helsingin yliopiston Observatorio.]]
'''Helsingin yliopiston Observatorio''' on tieteellinen laitos, joka on organisatorisesti osa
[[Helsingin yliopistomuseo]]ta. == Historia == ===Alkuvaiheet=== Observatorio valmistui vuonna 1834 [[Tähtitornin vuori|Tähtitorninmäelle]] [[Helsinki]]in. Turussa oli ollut vuodesta 1819 [[observatorio]], mutta [[Turun palo]]n jälkeen 1827 keisari [[Nikolai I]] päätti siirtää yliopiston Helsinkiin. Niin sinne myös rakennettiin uusi observatorio. Observatoriota suunnittelivat [[Carl Ludvig Engel]] ja [[Friedrich Wilhelm August Argelander]], joka oli yliopiston tähtitieteen professori vuodesta 1828. Se oli ensimmäinen nykyaikainen observatorio, jossa kääntyvät tähtitornit olivat elimellisenä osana observatoriota.
Observatorion meridiaanisaliin sijoitettiin meridiaani- ja ohikulkukoneet, joilla tehtiin pohjois-eteläsuuntaisia tähtien paikkahavaintoja. Keskimmäiseen kääntyvään torniin sijoitettiin 1834 saapunut
=== Osanotto tähtiluettelotöihin ===
Argelanderin muutettua Bonniin 1837, tuli tähtitieteen professoriksi Gustaf Lundahl 1842 ja sitten Fredrik Wolstedt 1846. Hänen jälkeensä professoriksi tuli 1862 [[Adalbert Krueger]], joka oli toiminut Argelanderin apulaisena Bonnin observatoriossa. Krueger otti osaa Helsingissä Astronomische Gesellschaftin suureen tähtiluettelotyöhön. Hän havaitsi ohikulkukoneella
[[Anders Donner]]ista tuli tähtitieteen professori vuonna 1883. Hänen aikanaan tuli käyttöön tähtivalokuvaus. 1890 Observatoriolle valmistui
Donnerin jälkeen professoriksi tuli 1918 [[Karl F. Sundman|K.F. Sundman]], joka oli tullut tunnetuksi täydellisestä kolmen kappaleen ongelman ratkaisustaan. Hänen jälkeensä professoriksi tuli [[Gustaf Järnefelt]].
=== Astrofysiikan tulo Suomeen ===
[[Astrofysiikka|Astrofysiikasta]] tuli tähtitieteen valtavirta 1900-luvulla. Suomessa oli kuitenkin mahdotonta opiskella astrofysiikkaa. Niinpä [[Jaakko Tuominen (tähtitieteilijä)|Jaakko Tuomisen]] oli mentävä ulkomaille alaa opiskelemaan. Tuominen palasi Suomeen 1950 ja hänet nimitettiin henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi professoriksi tähtitieteeseen. Hänen aloitteestaan Helsingin yliopistoon perustettiin 1951 Radioastronominen asema. Sen nimi muutettiin Astrofysiikan laboratorioksi 1960-luvun lopulla.
Rivi 20 ⟶ 26:
1967 yliopistolle tehtiin esitys uuden tähtitornin rakentamisesta [[Metsähovi]]in astrofysikaalisten havaintojen tekoa varten. Esitys eteni nopeasti ja 1971 Metsähoviin nousi tähtitorni, jossa on 60 cm Rithey-Chretien-peilikaukoputki.
Observatorio oli ollut esimiehen asuntona perustamisestaan lähtien. 1969 professori Gustaf Järnefelt oli muuttanut sieltä pois. Uudeksi professoriksi oli nimitetty [[Paul Kustaanheimo]]. Hän aikoi muuttaa
Yliopisto suhtautui hyvin ymmärtäväisesti valtaajiin. Jo seuraavana päivänä Yliopisto alkoi muuttaa entistä esimiehen asuntoa työtiloiksi. Tapahtumaa on totuttu nimittämään [[Observatorion valtaus|Observatorion valtaukseksi]].▼
▲Yliopisto suhtautui hyvin ymmärtäväisesti valtaajiin. Jo seuraavana päivänä
== Uusi aika Observatoriolla ==▼
Kustaanheimo sai virkavapautta seuraavana vuonna. Eron tähtitieteen professorin virasta hän sai 1977.
Jaakko Tuomisesta tuli tähtitieteen professorin viransijainen vuoteen 1974 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Silloin aloitettiin järjestelmä, joka tuntui erinomaiselta. Jokainen, jolla oli tähtitieteen dosentin arvo, oli vuorollaan vuoden tähtitieteen professorin viransijaisena. Laitosdemokratia pelasi myös erinomaisesti. Laitoksen asioista päätettiin laitoskokouksissa, joihin saivat kaikki kiinnostuneet osallistua.
[[Kalevi Mattila (tähtitieteilijä)|Kalevi Mattila]] nimitettiin tähtitieteen professoriksi vuonna 1980. Tähtitieteen resursseja on lisännyt
==
Vuonna 2010 voimaan tuleen uuden yliopistolain myötä Helsingin yliopiston hallinto päätti muuttaa organisaatiorakennettaan yhdistämällä pienempiä laitoksia suuremmiksi taloudellisiksi vastuuyksiköiksi. Samassa yhteydessä myös tähtitieteen laitos päätettiin liittää osaksi fysiikan laitosta 1.1.2010. Yliopiston johto on päättänyt, että tähtitieteen tutkimustoiminta siirretään Tähtitorninmäeltä [[Helsingin yliopiston Kumpulan kampus|Kumpulan kampukselle]]. Opetustoimintaa on jo muutaman vuoden ajan suurelta osin hoidettu Kumpulassa.
Rivi 47 ⟶ 54:
*[http://www.ursa.fi/~linnaluo/observatorio30.htm Observatorion valtaus]
*[http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/TapioMarkkanen.htm Esitelmä Observatorion historiasta]
[[Luokka:Suomen observatoriot]]
[[Luokka:Helsingin yliopisto]]
| |||