Ero sivun ”Suomenselkä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Myös Pirkanmaan pohjoisraja noudattelee ainakin suunnilleen Suomenselkää
fix (linkit kuntoon)
Rivi 4:
Suomenselkä ei ole maantieteellisesti selkeästi rajattu, mutta melko yhtenäinen. Siihen luokitellaan kuuluvaksi [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] laskevien jokien ja [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] väliin jäävä alue, joka ulottuu siis teoriassa [[Jalasjärvi|Jalasjärven]] ja [[Parkano]]n seudulta [[Oulujärvi|Oulujärven]] rantamaisemiin ja [[Maanselkä (vedenjakajaseutu)|Maanselän]] länsireunaan asti. [[Salamajärven kansallispuisto]] luokitellaan virallisesti kuuluvaksi Suomenselän alueeseen. Maanselkä on täten siis Suomenselän itäinen jatke, joka ulottuu [[Kuhmo]]on ja [[Nurmes|Nurmekseen]] asti. Suomenselkä erottaa [[Kymijoen vesistö]]n [[Saarijärven reitti|Saarijärven reitin]] [[Pohjanmaa]]n rannikkovesistöstä ja muodostaa lounas-koillissuuntaisesti jatkuvat alueen.
 
[[Pirkanmaa]]n ja [[Keski-Suomi|Keski-Suomen]] maakuntien rajat [[Etelä-Pohjanmaa|Etelä-]], [[Keski-Pohjanmaa|Keski-]] ja [[Pohjois-PohjanmaanPohjanmaa]]n maakuntien rajat [[Pirkanmaa]]ta ja [[Keski-Suomi|Keski-Suomea]] vastaan kulkevat pääosin juuri Suomenselällä.
 
Suomenselkää luonnehditaan usein karuksi ja laakeaksi alueeksi. Maaston suhteelliset korkeuserot jäävät yleensä alle 20 metriin. Metsämaat Suomenselän alueella ovat pääosin karuja puolukkatyypin männikkökankaita. Alueelle on tyypillistä myös soiden huomattava runsaus. Alueen vallitseva maalaji on [[moreeni]]. Suomenselkää on myös nimitetty "Lapin sormeksi" runsaslumisten talvien vuoksi. Suomenselkä tarjoaa eläinlajeille vaellusreitin idästä eteläiseen Suomeen ja rajoittuu idässä [[Maanselkä (vedenjakajaseutu)|Maanselkään]].