Ero sivun ”Harmaakivi” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
(Ak: Uusi sivu: '''Harmaakivi''' on usein graniitin vanhentunut nimitys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.coloria.net/varit/harmaa.htm | Nimeke =Harmaa | Tekijä =Päivi Hintsanen...)
 
p
'''Harmaakivi''' on usein [[Graniitti|graniitin]] vanhentunut nimitys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.coloria.net/varit/harmaa.htm | Nimeke =Harmaa | Tekijä =Päivi Hintsanen| Julkaisija =Coloria.net| Viitattu = 12.11.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17576/1889-2_Mhlsanaluettelo.pdf?sequence=1| Nimeke =Suomen metsänhoitolehden ruotsalais-suomalainen sanaluettelo| Tekijä =P. H. W. | Tiedostomuoto =pdf| Ajankohta =1889|Viitattu = 12.11.2010}}</ref>, mutta se voi tarkoittaa myös muita harmaita kivilajeja, kuten [[granodioriitti]]a ja [[graniitti|gneissigraniittia]].<ref>[http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6919-0.pdf s. 272 Pekka Koskinen, Hämeen linnan linnoittaminen kustavilaisella ajalla 1772–1808]</ref> [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot]] on pääosin rakennettu harmaakivestä. Alkujaan monien kirkkojen ulkoseinät ovat olleet rapattuja ja kalkittuja.<ref>{{kirjaviite|Tekijä= Knapas, Marja Terttu (toim.)|Nimeke= Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta|Julkaisupaikka= Vantaa| Julkaisija= Vantaan seurakunnat| Sivu = 36 |Vuosi= 1994 |Tunniste= ISBN 9789529054220}}</ref>
 
[[Suomen keskiaikaiset kivikirkot]] on pääosin rakennettu harmaakivestä. Alkujaan monien kirkkojen ulkoseinät ovat olleet rapattuja ja kalkittuja.<ref>{{kirjaviite|Tekijä= Knapas, Marja Terttu (toim.)|Nimeke= Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta|Julkaisupaikka= Vantaa| Julkaisija= Vantaan seurakunnat| Sivu = 36 |Vuosi= 1994 |Tunniste= ISBN 9789529054220}}</ref>
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{Tynkä/Tiede}}
[[Luokka:Kivilajit]]
54 665

muokkausta