Ero sivun ”Oikeustoimi” versioiden välillä

'''Oikeustoimi''' on [[tahdonilmaisu]], jolla perustetaan, muutetaan tai kumotaan [[oikeussuhde]],. jollaisiaOikeustoimia ovat esimerkiksi [[lahja]]n antaminen ja [[sopimus|sopimuksen]] tekeminen.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (ns. oikeustoimilaki, 228/1929) on säädetty oikeustoimista ja niiden oikeusvaikutuksista, joista esimerkkinä mainittakoon OikTLlain 1  §:n mukainen tarjous-vastaustarjous—vastaus-mekanismi ja siitä seuraava sopimuksen syntyminen.

Oikeustoimiin liittyy ''[[tahto]] ja tahdon ilmaiseminen''. Tahto tarkoittaa tahtoa tulla sidotuksi siten kuin tahdonilmaisussa on mainittu. Tahdonilmaisun taas on kohdistuttavatkohdistuttava toiseen henkilöön ja sen tarkoituksena on tulla tämän tietoon. Jos nämä ehdot toteutuvat, on tahdonilmaisu pätevä oikeustoimi. Tahdonilmaisut ovat molempia osapuolia sitovia, jos ne on tehty ilman varaumia ja vilpittömässä mielessä. Oikeustoimet voivat olla myös [[valtuutus|valtuutetun]] tekemiä, jolloin oikeustoimi sitoo kuitenkin valtuutuksen antajaa (päämiestä) suoraan.

Oikeustoimet voivat olla yksipuolisia, kaksipuolisia tai tehtyjä kolmannen hyväksi. Yksipuolinen oikeustoimi on esimerkiksi [[testamentti]]. Tyypillisiä kaksipuolisia oikeustoimia taasentaas ovat [[sopimus]] ja [[avioliitto]]. [[Henkivakuutus]] on esimerkki kolmannen hyväksi tehdystä oikeustoimesta.

Oikeustoimen pätemättömyys tarkoittaa, ettei oikeustoimella ole sisältönsä mukaisia [[oikeusvaikutus|oikeusvaikutuksia]] syntymisessään, sisällyksessään tai muodossaan olevan [[virhe (oikeustiede)|virheen]] vuoksi. Oikeustoimen osapuolille ei siten muodostu [[velvollisuus (oikeustiede)|velvollisuutta]] käyttäytyä oikeustoimen edellyttämällä tavalla. Pätemättömyyden perusteista säädetään oikeustoimilain 3 luvussa. Säännökset pohjautuvat tahdonmuodostuksen virheisiin. Perusteita ovat törkeä tai lievä pakko, kiskominen, petollinen viettely, ilmaisuerehdys sekä kunnianvastainen ja arvoton menettely sekä [[oikeustoimikelpoisuus|oikeustoimikelpoisuuden]] puute.<ref name="Enc">''Encyclopædia iuridica fennicaFennica,'' Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 545–547.</ref>