Ero sivun ”Suomenselkä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Suomenselkä ei ole maantieteellisesti selkeästi rajattu, mutta melko yhtenäinen. Siihen luokitellaan kuuluvaksi [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] laskevien jokien ja [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] väliin jäävä alue, joka ulottuu siis teoriassa [[Jalasjärvi|Jalasjärven]] ja [[Parkano]]n seudulta [[Oulujärvi|Oulujärven]] rantamaisemiin ja [[Maanselkä (vedenjakajaseutu)|Maanselän]] länsireunaan asti. [[Salamajärven kansallispuisto]] luokitellaan virallisesti kuuluvaksi Suomenselän alueeseen. Maanselkä on täten siis Suomenselän itäinen jatke, joka ulottuu [[Kuhmo]]on ja [[Nurmes|Nurmekseen]] asti. Suomenselkä erottaa [[Kymijoen vesistö]]n [[Saarijärven reitti|Saarijärven reitin]] [[Pohjanmaa]]n rannikkovesistöstä ja muodostaa lounas-koillissuuntaisesti jatkuvat alueen. [[Pohjanmaa|Pohjalaismaakuntien]] ja [[Keski-Suomi|Keski-Suomen maakunnan]] rajat kulkevat pääosin juuri Suomenselällä.
Suomenselkää luonnehditaan usein karuksi ja laakeaksi alueeksi. Maaston suhteelliset korkeuserot jäävät yleensä alle 20 metriin. Metsämaat Suomenselän alueella ovat pääosin karuja puolukkatyypin männikkökankaita. Alueelle on tyypillistä myös soiden huomattava runsaus. Alueen vallitseva maalaji on [[moreeni]]. Suomenselkää on myös nimitetty "Lapin sormeksi" runsaslumisten talvien vuoksi. Suomenselkä tarjoaa eläinlajeille vaellusreitin idästä eteläiseen Suomeen ja rajoittuu idässä [[Maanselkä (vedenjakajaseutu)|Maanselkään]]. Suomenselän läpi kulkee, maan pisin [[kantatie 58]], jonka epävirallinen nimi onkin ''Suomenselkätie''. Alueen tiestöön kuuluvat olennaisesti myös [[Valtatie|valtatiet]] [[Valtatie 23|23]], [[Valtatie 18|18]], [[Valtatie 13|13]], [[Valtatie 4|4]] [[Valtatie 28|ja 28]] sekä loogisessa numerojärjestyksessä etelästä pohjoiseen [[Kantatie|kantatiet]] [[Kantatie 66|66]], [[Kantatie 77|77]] [[Kantatie 88|ja 88]].
==Alueen kunnat==
| |||