Ero sivun ”Martin Van Buren” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
p
(rv, äh muistin tämän väärin)
Ratkaistakseen finanssikriisin Van Buren päätti perustaa riippumattoman ministeriön huolehtimaan liittovaltion rahoista ja siirsi samalla liittovaltion varoja eri pankkeihin näiden kaatumisen estämiseksi. Lisäksi hän leikkasi lähes kaikkia liittovaltion kuluja minimoidakseen valtion menot. Van Burenin säästöehdotukset hyväksyttiin [[Yhdysvaltain kongressi]]ssa, mutta osa katkeroituneista demokraateista siirtyi säästöjen takia Whig-puolueen puolelle.<ref name="history"/><ref name="presidents"/>
 
Van Burenin kaudella ongelmia aiheutti myös [[kanada]]lainen [[separatisti]]liike, joka vaati itsenäisyyttä [[Iso-Britannia|Isosta-Britanniasta]]. Kun yhdysvaltalainen separatisteja tukenut laiva yritti kuljettaa aseita ja tarvikkeita [[Niagara (joki)|Niagara-joen]] poikki Kanadaan, briteille lojaalit kanadalaisjoukot valtasivat laivan ja sytyttivät sen tuleen. Yksi Yhdysvaltain kansalainen sai surmansa, ja kostoksi yhdysvaltalaiset polttivat yhden brittien laivoista. Van Buren ei kuitenkaan halunnut uutta sotaa Yhdysvaltojen ja IsoIson-Britannian välille, vaan lähetti kenraali [[Winfield Scott]]in neuvottelemaan rauhanomaisesta ratkaisusta. Yhdysvallat ilmoitti olevansa puolueeton Kanadan itsenäisyyskysymyksessä, ja tilanne rauhoittui lopulta itsestään.<ref name="miller5"/>
 
Loppuvuodesta 1838 yhdysvaltalaisia siirtolaisia alkoi asettua [[Maine (osavaltio)|Mainen]] ja Kanadan välissä sijaitsevalle maa-alueelle, jonka hallinnasta Iso-Britannia ja Yhdysvallat kiistelivät. Britit alkoivat häätää alueelle siirtyneitä siirtolaisia ja myös vangitsivat osan heistä, minkä vuoksi Van Buren määräsi Yhdysvaltain armeijan alueelle valvomaan tilannetta. Samalla hän kutsui Britannian ministerin Washingtoniin neuvottelemaan tilanteen hoitamisesta rauhallisesti. Maat pääsivät sopuun ja allekirjoittivat vuonna 1842 [[Webster–Ashburtonin rauha]]n.<ref name="miller5"/>
2 287

muokkausta