Ero sivun ”Kynsi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Movses-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.2) (Botti lisäsi: gu:નખ
p lähde vaihdettu ja toimimaton poistettu
Rivi 1:
[[Tiedosto:Fingernails2.jpg|thumb|right|200px|Vasemman käden kynsiä]]
'''Kynsi''' ({{k-la|unguicula}}) sijaitsee [[sormi|sormen]] tai [[varvas|varpaan]] päässä. Se on kova, [[keratiini]]sta muodostunut osa, jonka alussa on valkoinen alue (lunula), joka ei ole vielä täysin kehittynyt. Kynnen ensisijainen tehtävä on suojata sormen- tai varpaanpäätä. Kynnet uusiutuvat ja kasvavat, ja niitä on välillä hyvä leikata lyhyemmiksi. Sormen kynnet uusiutuvat kokonaan noin kuuden [[kuukausi|kuukauden]] kuluessa. Varpaankynnen uusiutuminen kestää kauemmin: puolesta vuodesta vuoteen.<ref>http://www.pulssi.fi/fin/artikkelit/ihotaudit/kynsisienesta_paasee_eroon/</ref>
 
== Kynnen rakenne ==
Kynsi on runsas[[rikki]]stä [[keratiini]]a eli sarveisainetta. Se on samankaltaista [[valkuaisaine]]tta kuin [[hiukset]]. Kynsi koostuu kolmesta kerroksesta. Kynsivallin [[solu]]t tekevät pintakerroksen, kynnen aiheen solut keskikerroksen ja kynnen pohjan solut alimman kerroksen. Keratiinisolujen välissä on [[fosfolipidi|fosfolipidejä]], erityisiä [[rasva|rasvoja]], jotka tekevät kynnestä taipuisan. Kynnessä ei ole [[kalsium]]ia tai muita [[mineraali|mineraaleja]] sen enempää kuin muussakaan keratiinissa. Kynnessä tavataan kymmeniä muutoksia, joista osa on kynnen kehityshäiriöitä (synnynnäisiä), osa jonkin muun [[tauti|taudin]] ilmentymiä ja osa [[sieni]]-[[infektio]]ita, pääasiassa [[kynsisilsa]]a.<ref name="tk">[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00253 Kynsimuutokset: Terveyskirjasto]</ref>
 
Kynsi on runsas[[rikki]]stä [[keratiini]]a eli sarveisainetta. Se on samankaltaista [[valkuaisaine]]tta kuin [[hiukset]]. Kynsi koostuu kolmesta kerroksesta. Kynsivallin [[solu]]t tekevät pintakerroksen, kynnen aiheen solut keskikerroksen ja kynnen pohjan solut alimman kerroksen. Keratiinisolujen välissä on [[fosfolipidi|fosfolipidejä]], erityisiä [[rasva|rasvoja]], jotka tekevät kynnestä taipuisan. Kynnessä ei ole [[kalsium]]ia tai muita [[mineraali|mineraaleja]] sen enempää kuin muussakaan keratiinissa. Kynnessä tavataan kymmeniä muutoksia, joista osa on kynnen kehityshäiriöitä (synnynnäisiä), osa jonkin muun [[tauti|taudin]] ilmentymiä ja osa [[sieni]]-[[infektio]]ita, pääasiassa [[kynsisilsa]]a.<ref>[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00253 Kynsimuutokset: Terveyskirjasto]</ref>
 
== Kynnen hoito ==
 
Kynnet kasvavat koko ajan, mutta niitä voidaan lyhentää leikkaamalla. Kynsi haurastuu pidetessään, ja silloin siitä on pidettävä erityisesti huolta. Jos kynnet ovat hauraat, täytyy syödä enemmän [[A-vitamiini]]a. Etenkin naisten on tapana lakata sormen- ja varpaankyntensä siihen erikseen valmistetulla [[kynsilakka|kynsilakalla]], jota on saatavana kauppojen kosmetiikkaosastoilta. Likaisissa olosuhteissa kynnen alle kerääntyy mustat surureunat, jotka voi puhdistaa pois kynsiharjalla. Pitkäaikainen sairaus voi tehdä uran kynteen.
 
== Kynnen tunto ==
Joskus kynsi voidaan joutua poistamaan, mikäli se on vioittunut tai sen alle on muodostunut infektio. Tämä toimenpide tehdään yleensä paikallispuudutuksen avulla. Naulan tai muun terävän esineen joutuminen kynnen alle on erittäin kivuliasta. Kuitenkaan itse kynnessä ei ole tuntoa, sillä se on kuollutta solukkoa, kuten [[hiukset]]kin. Näin ollen kynnen näkyvää osaa ei voida juurikaan hoitaa, mikäli se on vaurioitunut. Kynteen kohdistuva kova isku saattaa irrottaa kynnen. Ensin kynnen alapuolen verenkierto tyrehtyy ja kynsi tummuu. Tämän jälkeen (3–10 päivää) kynsi nousee ylös ja irtoaa itsestään. Vauriosta riippuen tilalle kasvaa uusi, täydellinen tai hieman epämuodostunut kynsi. Jotkin sairaudet heijastuvat myös kynnenrakenteen muutoksina, kuten esimerkiksi [[psoriasis]]. Noin 20 prosentillakolmasosalla [[kalju#Pälvikalju|pälvikaljua]] sairastavista esiintyy kynsimuutoksia<ref name=tohtoriErkko>{{Verkkoviite|Osoite=http:"tk"//www.tohtori.fi/?page=4702652&id=4503614|Nimeke=Pälvikalju eli alopecia areata|Julkaisija=tohtori.fi|Tekijä=Pekka Erkko|Luettu=14.8.2008}}</ref>. Kynnen alle saattaa pesiytyä [[kynsisieni]].
 
Joskus kynsi voidaan joutua poistamaan, mikäli se on vioittunut tai sen alle on muodostunut infektio. Tämä toimenpide tehdään yleensä paikallispuudutuksen avulla. Naulan tai muun terävän esineen joutuminen kynnen alle on erittäin kivuliasta. Kuitenkaan itse kynnessä ei ole tuntoa, sillä se on kuollutta solukkoa, kuten [[hiukset]]kin. Näin ollen kynnen näkyvää osaa ei voida juurikaan hoitaa, mikäli se on vaurioitunut. Kynteen kohdistuva kova isku saattaa irrottaa kynnen. Ensin kynnen alapuolen verenkierto tyrehtyy ja kynsi tummuu. Tämän jälkeen (3–10 päivää) kynsi nousee ylös ja irtoaa itsestään. Vauriosta riippuen tilalle kasvaa uusi, täydellinen tai hieman epämuodostunut kynsi. Jotkin sairaudet heijastuvat myös kynnenrakenteen muutoksina, kuten esimerkiksi [[psoriasis]]. Noin 20 prosentilla [[kalju#Pälvikalju|pälvikaljua]] sairastavista esiintyy kynsimuutoksia<ref name=tohtoriErkko>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tohtori.fi/?page=4702652&id=4503614|Nimeke=Pälvikalju eli alopecia areata|Julkaisija=tohtori.fi|Tekijä=Pekka Erkko|Luettu=14.8.2008}}</ref>. Kynnen alle saattaa pesiytyä [[kynsisieni]].
 
== Eläinten kynnet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kynsi