Ero sivun ”Laskutikku” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: lv:Logaritmiskais lineāls |
Thi (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 28:
Logaritmit keksittiin 1600-luvun alussa. Englantilainen [[Edmund Gunter]] (1581−1626), 10-kantaisten logaritmien keksijän ''Henry Briggsin'' (1561−1630) ystävä, keksi logaritmisen asteikon. Hän käytti harppia kerto- ja jakolaskujen edellyttämien janalaskutoimitusten suorittamiseen. Toimitusten suorittamisen käyttämällä kahta toistensa suhteen liu'utettaavaa asteikkoa keksi englantilainen [[William Oughtred]] (1574−1660). Gunter ja Oughtred tekivät keksintönsä 1620-luvulla. Oughtredin apuna oli hänen oppilaansa ''William Delamain'' (1600−1644). Tiettävästi vanhin säilynyt laskuviivain on Lontoon Science Museumissa oleva vuonna 1654 valmistettu laskuviivain.<ref name="Calculating Machines and Instruments">{{kirjaviite|Tekijä=D. Baxandall ja Jane Pugh|Nimeke=Calculating Machines and Instruments|Vuosi=1975|Julkaisija=Science Museum|Sivu=29|Tunniste=ISBN 0-901805-14-9}}</ref> Laskuviivaimen pyöreä versio, ''laskukiekko'', on Oughtredin ja Delamainin yhteinen keksintö. Hahlon periaatteen esitti [[Newton|Isaac Newton]] ennen vuotta 1675 kehittämässään metodissa kolmannen asteen yhtälön ratkaisemiseksi.
Nykyaikaisen laskutikun standardimuodon loi ranskalainen upseeri-matemaatikko ''Amédée Mannheim'' (1831−1906) vuonna 1850. Häneltä periytyvät
Laskutikun valtakausi oli ennen toista maailmansotaa, sen aikana ja pari vuosikymmentä sen jälkeen. Vielä 1900-luvun alussa laskutikut olivat niin kalliita, että vain johtavilla insinööreillä oli varaa hankkia sellainen käyttöönsä. 1950-luvulla laskutikkuja alettiin valmistaa [[muovi]]sta ja ne yleistyivät, kun taas [[tietokone]]et olivat vielä hyvin kalliita ja harvinaisia. Laskutikut jäivät nopeasti pois käytöstä 1970-luvun puolivälin jälkeen, kun
== Viitteet ==
| |||