Ero sivun ”Viisauden kirja” versioiden välillä

650 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
→‎Sisältö: poistetaan lähteetön
(palautus, muutokset osin uutta tutkimusta, epäneutraaleja tai perustuvat primäärilähteisiin)
(→‎Sisältö: poistetaan lähteetön)
Viisauden kirjasta ei ole säilynyt [[heprea]]nkielisiä kopioita, ainoastaan Septuagintassa oleva [[muinaiskreikka|kreikankielinen]] teksti, joka edustaa Septuagintan klassisinta kreikkaa. Vaikka kirjan kirjoittaja esittää olevansa [[Salomo]], monet tutkijat katsovat kirjan kielen ja ajatusten olevan [[hellenismi|hellenististä]] alkuperää, ja kirjoittajan, jota yleensä kutsutaan Pseudo-Salomoksi, tämän vuoksi olevan [[Aleksandria]]n juutalaisia. Kirja ajoitetaan yleensä [[ensimmäinen vuosisata eaa.|ensimmäiselle]] tai [[100-luku eaa.|toiselle vuosisadalle eaa.]]
 
== SisältöFilosofiset vaikutteet ==
 
Sisältönsä puolesta Viisauden kirja luetaan Vanhan testamentin viisauskirjallisuuteen [[Sananlaskujen kirja|Sananlaskujen]], [[Saarnaajan kirja|Saarnaajan]] ja [[Sirakin kirja|Sirakin kirjojen]] ohella.
 
Yksi esimerkki kirjan eroista Salomon kirjoittamiin teoksiin on luvussa 2:1, joka on ristiriidassa Saarnaajan kirjan kanssa:
 
:2:1 ''Sillä he sanovat sydämessään, päätellen nurjasti:''
:''"Lyhyt ja surkea on meidän elämämme; eikä ole parannuskeinoa''
:''ihmisen kuolemaa vastaan, ei tunneta sitä, joka tuonelasta päästää."''
 
Näin kirjojen ajatukset kuoleman jälkeisestä elämästä ovat hyvin erilaiset.
 
=== Filosofiset vaikutteet ===
 
Viisauden kirja on saattanut saada vaikutteita [[platonismi|keskiplatonismista]] ja sen perustana olevasta muusta [[antiikin filosofia|kreikkalaisesta filosofiasta]]. Osa kirjan uskonnollisista ja eettisistä ajatuksista on linjassa kreikkalais-roomalaisen [[stoalaisuus|stoalaisuuden]] kanssa. Kirjassa esiintyvät muun muassa neljä stoalaista ideaalia, jotka on lainattu [[Platon]]ilta. Jakeet 8:2-18 muistuttavat [[Herakles|Herakleen]] puhetta hyveestä [[Ksenofon]]in ''[[Muistelmat (Ksenofon)|Muistelmissa]]'' (II.1).
47 752

muokkausta