Ero sivun ”Samojedikielet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.5.2) (Botti lisäsi: als:Samojedische Sprachen
täydennystä kielten luokitteluun osalta copypastena artikkelista Uralilaiset kielet
Rivi 1:
'''Samojedikielet''' ovat perinteisen, muiden muassa [[M. A. Castrén]]in edustaman, käsityksen mukaan [[uralilaiset kielet|uralilaisten kielten]] toinen päähaara. Samojedikieliä puhuu noin[[suomalais-ugrilaiset 30 000 ihmistä Pohjoiskielet|suomalais-Venäjälläugrilaisten Uralinkielten]] molemminohella puolintai viidelläuudemman erikäsityksen maantieteellisellämukaan alueella:yksi Nenetsiassa,Uralilaisten Hanti-Mansiassa, Jamalo-Nenetsiassa, Taimyriassakielten sekäseitsemästä Kuolantai niemimaanyhdeksästä itäosassapäähaarasta.
 
Samojedikieliä puhuu noin 30 000 ihmistä Pohjois-Venäjällä Uralin molemmin puolin viidellä eri maantieteellisellä alueella: Nenetsiassa, Hanti-Mansiassa, Jamalo-Nenetsiassa, Taimyriassa sekä Kuolan niemimaan itäosassa.
 
==Asema uralilaisten kielten joukossa==
Vanha oletus Uralilaisten kielten kahtiajaosta suomalais-ugrilaisiin ja samojedikieliin perustuu lähinnä siihen havaintoon, että samojedi jakaa selvästi vähiten yhteisiä sanoja muiden kielihaarojen kanssa. Vaikka joitain äännetason piirteitäkin on ehdotettu vanhan kahtiajaon tueksi, <ref>Sammallahti, Pekka 1998: Historical phonology of the Uralic Languages. ''The Uralic languages.'' (toim. Sinor, Denis). Brill, Leiden.</ref> on ehdotusta myös kritisoitu ja esitetty toisenlainen tulkinta, jossa äännetason perusteella pikemminkin samojedi- ja ugrilaiskielet palautuisivat yhteiseen kantamurteeseen.<ref>Häkkinen, Jaakko 2007: ''Kantauralin murteutuminen vokaalivastaavuuksien valossa.'' Pro gradu -työ, Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilainen laitos. https://oa.doria.fi/handle/10024/7044</ref> Äännetasolta ei siis löydy selvää tukea vanhalle kahtiajaolle, ja pelkkä sanaston lukumääräero voi selittyä niinkin, samojedi on vaihtanut sanastoaan suuremmassa mitassa kuin läntisemmät kielihaarat.
 
Tästä syystä useimmat tutkijat ovat nykyisin sitä mieltä, että samojedikielten ja suomalais-ugrilaisten kielten välinen etäisyys ei ole niin suuri kuin on aikaisemmin oletettu ja että kielikunnan jako samojedilaiseen ja suomalais-ugrilaiseen päähaaraan on kyseenalainen. Monet tutkijat pitävät parempana neutraalimpaa kielikunnan ryhmittelyä suoraan seitsemään (saame, itämerensuomi, mordva, mari, permi, ugri, samojedi) tai yhdeksään päähaaraan (saame, itämerensuomi, mordva, mari, permi, unkari, mansi, hanti, samojedi).<ref name="salminen">Salminen, Tapani 2002: Problems in the taxonomy of the Uralic languages in the light of modern comparative studies. Лингвистический беспредел: сборник статей к 70-летию А. И. Кузнецовой. Москва: Издательство Московского университета, 2002. 44–55. http://www.helsinki.fi/~tasalmin/kuzn.html</ref>
 
==Luokittelu==
Rivi 69 ⟶ 76:
| '''30 288'''
|}
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{tynkä/Kieli}}