Ero sivun ”Kaarle (Valois)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p l
Rivi 5:
[[Kuva:Valois_1299.JPG|left|thumb|200px|Kaarle Valois'n vanhempi vaakuna vuodelta 1299]]
==Elämakerta==
Valois’n KaalreKaarle oli Ranskan kuninkaan [[Filip III (Ranska)|Filip III Rohkea]] ja Aragonian Isabellen poika.
Kohtalaisen älykäs, suunnattoman kunnianhimoinen ja melkoisen halukas, Valois’n Kaarle keräili ruhtinaskuntia. Hänellä olivat perustana Valois’n ja Alençon’in kreivikunnat. Vanhempi veli [[Filip IV (Ranska)|Filip IV Kaunis]], joka oli suuresti kärsinyt oman isänsä uudelleenavioitumisesta, tuki kaikin tavoin veljeään Kaarlea. Hänen tukensa, niin yleisesti arvioidaan, ylitti hänen ainoan täysveljensä kyvyt laajalti. Näin Filip IV Kaunis määräsi hänet johtamaan valtuuskuntaa [[Tournai]]’n rauhankokoukseen, jossa oli tarkoitus neuvotelle flaamien kanssa. Neuvottelujen aikana hän kuitenkin riitautui kuninkaan neuvonantajan Enguerrand de Marignyn kanssa, joka kyvyillään laajalta ylitti Kaarlen. Kuninkaan veli ei kuitenkaan ollut unohtanut noloa tilannetta ja niin hän oli Marignyn verivihollinen kuninkaan kuoleman jälkeen.
 
==Valtakuntaa etsimässä==
AvioliittinsaAvioliittonsa kautta Kaarle tuli Anjoun’m. Maine’m ja Perchen kreiviksi. Hänhän oli nainut Kaarle II, Sisilian nimellisen kuninkaan vanhimman tyttären. Hän tavoitteli eräässä vaiheessa siten Sisilian kuninkaan kruunua. Toisen avioliittonsa kautta hän avioitui Konstantinopolin viimeisen latinalaisen kuninkaan Baudouin II:n perillisen kanssa, joten hänellä oli vaatimuksia myös tämän kruunun suhteen. Mutta hän oli kuninkaan tai kuningattaren poika, veli, lanko tai vävy (Ranskan, Navarran, Englannin ja Napolin), ja aikaa myöten hänestä, kuolemansa jälkeen tosin, tuli myös kuninkaan isä.
 
Kaarle unelmoi varmaankin enemmästä ja paremmasta, ja siksi hän rinsiriensi koko ikänsä kuninkaankruunun perässä, jota hän ei koskaan saanut. Vuonna 1280 paavi tunnusti hänen Aragonian kuninkaaksi, joskin Pyhän Istuimen vasallina. Tämä olisi ollut hänen äitinsä perintöä. Tämä oli tapahtunut kilpailemalla samasta kruunusta Aragonian Pedro III:n kanssa, joka [[Sisilia]]n valloituksellaan oli tullut paavin viholliseksi. Näin Kaarle avioitui Anjoun Margueriten kanssa, sillä hänellä on tarkoituksenaan vahvistaa asemiaan sisiliassa ja tässä tavoitteessaan hän saa tukea paavilta. Aragoniaan vastaan tehdystä ristiretkestä, jota tuleva kuningas Filip IV Kaunis vastustaa, hän uskoo hyötyvänsä kuninkaan kruunun. KuitenKuitenkin hän pettyy pahasti, sillä hän voi todeta saavuttaneensa vain kardinaalina hatulla suoritetun kruunauksen vuonna [[1285]]. Tämän seurauksena häntä myöhemmin kutsutaan ”hattukuninkaaksi”. Hän ei koskaan käytä tilaisuutta varten valmistamaansa kuninkaallista sinettiä ja myöhemmin hän luopuu koko tittelistä.
 
Samaan aikaan Kaarle haaveili keisarin kruunusta ja avioitui vuonna [[1301]] Catherine de Courtenayn kanssa, tämä oli virallinen lainalisen Konstantinopolin keisarin tittelin haltija ja lapsenlapsi Baudouin II:lle. Mutta hänen oli vakuutettava paavi, ja siksi hän suoritti sotilaallisen retken Italiaan, missä hän riensi avustamaan Anjoun Kaarle II:sta omaa serkkuaan Sisilian kuningasta Fredrik II:sta vastaan. Paavi nimesi hänet apulaisekseen, mutta Kaarle sekaantui liian syvälle Italia monimuotoiseen poliittiseen elämään. Seurauksena oli että hänen maineensa Ranskassa kärsi tapahtumista erinomaisen rajusti vuosi 1301.1302.
Rivi 58:
*Kirchhoff, Elisabeth; Rois et Reines de France. Sisältää myös Mémoires de Commines. 1996.
*Wenzler, Claude; Généalogie des Rois de France. Èditions Ouest-France. 1994.
 
[[Luokka:Aateliset]]
 
[[de:Karl I. (Valois)]]