Ero sivun ”Muuttuva tähti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: nn:Variabel stjerne |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p typo. w. |
||
Rivi 1:
'''Muuttuvat tähdet''' eli ''muuttujat'' ovat [[tähti]]ä, joiden kirkkaus muuttuu joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. Muuttuvan tähden valonvaihtelu voi olla joko geometrisistä syistä (pimennyksistä) tai tähdessä tapahtuvista fysikaalisista muutoksista johtuvaa. Vaihtelu voi olla hyvinkin hidasta ja räjähdysmäisen nopeaa. Vaihteluväli voi olla useita [[
Säännöllisiä muuttuvia tähtiä ovat muun muassa [[pimennysmuuttuja]]t ja [[kefeidi]]t. [[Epäsäännöllinen muuttuja|Epäsäännöllisiä muuttujia]] ovat ainakin [[nova]]t, joissa tapahtuu räjähdysmäisiä purkauksia ja [[puolisäännöllinen muuttuja|puolisäännöllisiä]] vanhat, elinkaarensa lopussa olevat [[sykkivä tähti|sykkivät tähdet]].
Rivi 20:
Muuttuvien tähtien valo vaihtelee säännöllisesti (jaksollisesti), puolisäännöllisesti (ajan mukana vaihteleva jonkinnäköinen jakso) tai epäsäännöllistä. Muuttuvan tähden valonvaihtelun suuruutta sanotaan [[amplitudi]]ksi ja jaksoa [[periodi]]ksi. Muuttujien valonvaihtelut voivat olla hyvinkin erilaista eri aaltoalueilla, esimerkiksi punaisessa ja sinisessä valossa.
Muuttuvat tähdet jaetaan optisiin ja todellisiin. Optisia muuttujia ovat mm [[pimennysmuuttuja]]t
ja todellisia sykkivät muuttujat. Sykkiviä muuttujia on 90 % todellisista muuttujista.
==Havaitseminen==
Rivi 31:
Muuttujan kirkkautta määritetään silmämääräisesti ilman mittalaitteita vertaamalla sitä kahden tai useamman tähtiparin kirkkauteen.
[[Magnitudiasteikko]] on himmeään päin positiivinen eli esimerkiksi 6 on himmeämpi kuin 5.
Toinen vertailutähdistä on kirkkaampi, toinen himmeämpi. Silmämääräiset menetelmät ovat aina jossain määrin epätarkkoja mutta kirkkaus voidaan niillä arvioida 0,1 magnitudin tarkkuudella oikein, jos havaitsija on kokenut. Mittalaitteilla voidaan
====Pickeringin menetelmä====
Pickeringin menetelmää ovat monet suomalaiset tähtiharrastajat suosineet. Pickeringin menetelmä vaatii monia tähtiä, jotka ovat kirkkaampia ja himmeämpiä kuin vertailutähti V. Yhdessä vertailussa tarvitaan tähdet a, V ja b. a on V:tä
a:n ja B:n kirkkausväli jaetaan 2, 3, 4, 5, tai 6 osaan. Jakoa kovin moneen osaan, esimerkiksi 10 osaan ei pidetä hyvänä, koska ihmisen on vaikea
Karkeasti sanoen Pickeringin menetelmä menee näin: vertailutähti a:n kirkkaus on 2 ja b:n 4.
Tähtien välinen kirkkausero on 2,0. V on himmeämpi kuin a, mutta kirkkaampi kuin b eli aVb. V:n kirkkaus on silloin noin 2,66, jos oletetaan kirkkauserojen suhteeksi 1:2 ja a:n kirkkaus on tietenkin 2,0. Tällöin a:n ja b:n 2,0 magnitudin kirkkausero jakautuu kolmeen portaaseen, joista kunkin arvo on 2,0/3 eli 0,667. Jos otetaan kirkkauden jako neljään osaan (2,0/4), eli 0,5:n välein huomataan, että
Rivi 55:
Oletetaan, että vertailutähden a kirkkaus on
2,61 ja b:n kirkkaus 3,09. Näiden tähtien kirkkausero on 3,09-2,61 = 0,48 ja kunkin kirkkausportaan (1-4) leveys arviolta 0,48/4= 0,12 m. Jostain vertailuhavainnosta saadaan esimerkiksi
a3V1b, mikä tarkoittaa sitä että muuttuva tähti on 3 porrasta tähteä a kirkkaampi ja 1 portaan verran tähteä b himmeämpi. Näin saadaan muuttujan
====Pogsonin menetelmä====
Pogsonin menetelmä perustuu siihen, että silmä on harjaannutettu havaitsemaan kirkkauseroja 0,1, 0,2 jne [[Magnitudi (tähtitiede)|magnitudi]]a. Esimerkiksi [[Plejadit]] ovat tässä hyvä harjoituskohde. Kirkkaampi vertailutähti on b, himmeämpi a ja mitattava muuttuva tähti V.
Kunkin kirkkausportaan ero on tässä menetelmässä aina 0,1 magnitudia. Oletetaan, että a: 5,0 ja b=5,5 sekä muuttujan v kirkkaus ilmoitetaan tässä muodossa a-2 ja b+4. - on himmeämpään
Tällöin v on 5,2 (5,0-(-0,2) ja 5,1 (5,5-(+0,4)).
5,1:stä ja 5,2:sta lasketaan kirkkauksien keskiarvo tai otetaan luotettavampi arvio esimerkiksi 5,1.
| |||