Ero sivun ”Tutkimusvilppi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p //avattu lyhenne DHHS "U.S. Department of Health & Human Services"
p //lisätty linkki artikkeliin "itsemurha"
Rivi 13:
Tutkimusvilpin ilmiannon vaiheet ovat (Gunsaluksen 1998) mukaan muiden selitysten harkitseminen, kysyminen syyttämisen sijaan, todisteiden etsiminen, ammaltillisen asenteen säilyttäminen, tavoitteiden analysointi ja neuvojen hankikiminen sekä niiden noudattaminen. Vilpin ilmiantaminen on vakava toimenpide kaikkien sen osallisten kannalta, joten se on tehtävä harkiten, ja joissakin tapauksissa voi olla parasta vain unohtaa asia ja jättää ilmianto tekemättä. (Palo 2002, 258-259.)
 
Tutkimusvilpin ilmiannon seuraukset ilmiannon tehneelle ovat yleensä kielteisiä, ja harvoin myönteisiä. Ilmiantoon rohkaistaan, mutta sen seurauksena on tavanomaisesti yhteisöväkivallan kohteeksi valitseminen (mm. nuhtelu, uhkailu, yhteisön ulkopuolelle sulkeminen, erottaminen, oikeudelliset toimet, syyllistäminen). Ilmoittajan henkilöön kohdistuvista teoista voi olla seurauksena mm. avioero ja itsetuhoinen käyttäytyminen (itsesurma[[itsemurha]]). Ilmiannon seurauksena tiedeyhteisölle voi olla tapauksen asialliallinen selvittäminen ja tapauksesta oppiminen tai sitten esim. tutkimusvilpistä epäilyn suojeleminen (ilmiannon huomiotta jättäminen, tietämättömäksi jättäytyminen) ja tapauksen neutralisaatio. (Palo 2002, 260-261.)
 
Tutkimusvilpin aiheellinen ilmianto on eettisesti katsoen hyväksi tieteelle. Ilmiannon tekemiselle tulisi olla olemassa sellainen menettelytapa, jolla suojataan sekä tutkimusvilppiepäilyn tekijä että tutkimusvilpistä epäillyn henkilön (-den) sosiaalinen maine. Perusteeton tutkimusvilppiepäilystä ilmoittaminen on eettisesti väärin. (Palo 2002, 26-262.)