Ero sivun ”Dreyfusin tapaus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jafeluv (keskustelu | muokkaukset)
p täsmennys
Rivi 12:
==Tuomion jälkeen==
[[Tiedosto:J_accuse.jpg|220px|thumb|vasen|[[Emile Zola]]n kirjoitus ''[[J'Accuse]]''.]]
Kesällä 1895 tiedustelutoimiston johtoon nimitettiin everstiluutnantti Marie-Georges Picquart. Eräiden historioitsijoiden, muun muassa ruotsalaisen [[Carl Grimberg]]in, mukaan Piquart oli [[antisemitismi|antisemiitti]] – joka kuitenkin poti tapauksen johdosta tunnonvaivoja ja muun muassa valokuvasi alkuperäiset paperit, erityisesti kirjeet; Piquart oli niin sanottu isänmaallinen antisemiitti, joka piti juutalaisen tuomitsemista isänmaallisena tekona – mutta senkin piti hänen näkemyksensä mukaan tapahtua ehdottoman laillisesti ja oikeiden todisteiden perusteella.<ref>Grimberg: Kansojen historia, osa 20: ''Dreyfusin tapaus''.{{lähde tarkemmin}}</ref> Sotilasviranomaiset olivat tajunneet, että Dreyfus oli tuomittu varsin heikoin perustein, ja Picquart lupasi käydä läpi kaiken Dreyfusilta lähteneen ja tälle tulleen kirjeenvaihdon. Hän kävi läpi myös Saksan lähetystön siivoojan toimittamia papereita. Maaliskuussa 1896 Picquart sai siivoojalta pikakirjeen kappaleita. Kirjepaperista saattoi päätellä sen tehdyn Pariisissa, sillä siinä käytettyä ohutta sinistä paperia ei saanut muualta. Kirje oli osoitettu majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházylle, mutta sitä ei oltu koskaan toimitettu perille. Kirjeessä pyydettiin Walsin-Esterházyltä ”tarkempaa selitystä kuin se, jonka annoitte ratkaisemattomasta asiasta tässä eräänä päivänä”. Picquartin toimesta Esterházyä alettiin varjostaa ja hänen nähtiin menevän kahdesti Saksan suurlähetystöön. Lisäksi Picquart sai elokuussa käsiinsä kaksi Esterházyn kirjettä ja niiden käsiala oli samankaltainen kuin Henryn listassa. Henry alkoi puolestaan väärentää todisteita Dreyfusia vastaan saatuaan kuulla Picquartin yrittävän todistaa tämän syyttömäksi.<ref name="Kosonen ja Biström 1992, s. 234">Kosonen ja Biström 1992, s. 234.</ref>
 
[[Tiedosto:Caran-d-ache-dreyfus-supper.jpg|240px|thumb|oikea|Pilapiirtäjä [[Caran d'Ache]]n piirros kuvaa Ranskan jakautumista Dreyfusin kannattajiin ja vastustajiin. Rauhallinen perheillallinen muuttuu taistelutantereeksi, kun joku mainitsee Dreyfusin tapauksen.]]