Ero sivun ”Panssarinyrkki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Image:Panzerfaust helsinki.jpg|300px|thumb|Panssarinyrkkejä Helsingin sotamuseossa]]
[[Kuva:Panzerfaust.jpg|thumb|300px|Panssarinyrkki ja panssarikauhun ammus]]
[[Kuva:Tali-Ihantala.jpg|300px|thumb|Panssarinyrkeillä aseistettuja suomalaissotilaita ohittamassa tuhottua [[T-34]] -panssarivaunua [[Talin-Ihantalan taistelu|Tali-Ihantala]]ssa vuonna 1944. (Itse panssarivaunu on tuhottu räjähteillä.)]]
'''Panssarinyrkki''' ({{k-de|Panzerfaust}}) oli [[saksa]]lainen [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikainen kevyt kerta[[sinko]]. Aseen eri versioita valmistettiin miljoonittain, ja myös suomalaisilla oli [[jatkosota|jatkosodassa]] käytössä saksalaisten toimittamia panssarinyrkkejä. [[Panssarikauhu]]n ohella panssarinyrkki on nykyisten [[sinko]]aseiden edeltäjä.
Rivi 14:
==Käyttö Suomessa==
Kaikkiaan Saksasta ostettiin Suomeen 1944 yli 25 000 panssarinyrkkiä. Alku ei sujunut aivan ongelmitta, sillä kaikki käyttöohjeet olivat [[Saksan kieli|saksaksi]], ja uusi ase oli joukoille outo. Hämmennystä aiheutti esimerkiksi se, että putken reikäpää piti suunnata kohteesta poispäin. Saksan kielen taitajat tai tekniikkaa ymmärtävät oivalsivat melko nopeasti, miten ase toimi ja miten sillä piti tähdätä. Aseen perässä oleva tulisuihkusta varoittava ilmoitus jäi joskus huomioimatta, jolloin ampujan takana oleva loukkaantui, tai aseen käyttäjä loukkasi itsensä jos hän sattui pitämään putken perää olkapäätään vasten, tai takana oli kiinteä este.
Suomen käytössä oli kesällä [[1944]] Neuvostoliiton suurhyökkäyksen torjunnassa panssarinyrkistä useimmiten tyyppi 30, jonka läpäisykyky suorassa kulmassa oli noin 200 mm ja kantama vain noin 30 metriä. Ase siis piti laukaista huomattavan läheltä.
| |||