Ero sivun ”Lasten ja nuorten kuvataidekoulu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 3:
Nykyisin kuvataidekoulut ovat osa [[taiteen perusopetus]]ta. Lain (1998) mukaan taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää, ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua myöhemmin ammatilliseen koulutukseen.<ref name="Heinimaa">[http://www.youngart.fi/oppilaitokset/historia/kuvataidekoulusta-taiteen-perusopetukseen Elisse Heinimaa: ''Kuvataidekoulusta taiteen perusopetukseen'' Kuvataideopettajaliiton juhlajulkaisu Stylus 1/2007] Viitattu 24.8.2009.</ref> Käytännössä opetusta järjestetään tavallisesti 4-18-vuotiaille koulun ulkopuolella, mutta kouluvuoden aikana. Ikärajat ja käytännöt vaihtelevat jonkin verran kunnittain.
 
==Lasten ja nuorten kuvataidekoulujenKuvataidekoulujen historiaa==
===SyntySyntyvaiheet ja toimintaideatoimintaidean muotoutuminen===
[[Tiedosto:Art School for Children H3263 Kuvataidekoulu C.jpg|thumb|||Keravan lasten ja nuorten kuvataidekoulu.]]
Lasten ja nuorten kuvataidekoulut järjestelmänä perustettiin 1980-luvulla. Taustalla ajatus kokeilla lasten tavoitteellista ja pitkäjännitteistä kuvataiteen opetusta, jonka esikuvana olivat [[Musiikkiopisto|musiikkioppilaitokset]]. Kuvataidekouluille näytti olevan tilausta, joten samantyyppistä toimintaa ryhdyttiin järjestämään samanaikaisesti eri puolilla maata. Kuvataidekouluja ei perustettu viranomaispäätöksellä tai ylhäältä päin, vaan niiden takana oli joukko aktiivisia henkilöitä, kuten lasten vanhempia, taiteilijoita ja muita taideopetuksen tarjonnasta kiinnostuneita.<ref name="Heinimaa" /> Alkuvuosina 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa kouluja syntyi yhtä aikaa Kauniaisissa, Helsingissä, Espoossa, Joensuussa, Kajaanissa,<ref name="Kangas">[http://www.youngart.fi/oppilaitokset/historia/risteilevien-polkujen-leikkauspisteessa-1 Ritva Kangas:Risteilevien polkujen leikkauspisteessä] Viitattu 24.8.2009.</ref> Oulussa ja Hyvinkäällä.
 
====Alkuvaiheen tavoitteita ja innostusta====
Kuvataidekoulut olivat aluksi pienimuotoisia ja toiminnan henkeä etsittiin. Aiempaa muotoa tai säädöksiasäädöksiä toiminnalle ei ollut, joten avoin tilanne antoi tilaa ideoinnille ja erilaisille ratkaisuille. Kuvataidekouluista ei haluttu suorituspainotteisia, jollaisina musiikkioppilaitokset nähtiin. Opetukselle haluttiin luoda ihanneolosuhteet. Aikaa oli varattava riittävästi, opetusryhmien tuli olla pieniä noin kymmenen oppilaan ryhmiä. Kuvataidekoulun välineiden ja materiaalien haluttiin olevan ammattilaistasoa. Myös opetustilojen ja välineiden tuli olla asianmukaisia.<ref name="Heinimaa" />
 
Lisäksi [[Opetus|opetuksen]] ja ilmapiirin haluttiin olevan kokeilevaa ja innostunutta. Monin paikoin pidettiin tärkeänä, että opetukseen osallistuu ammattitaiteilijoita.<ref name="Heinimaa" /> Kuvataidekouluaatteen mukaan prosessin tuli olla yhtä tärkeä kuin lopputulos. Parhaimmillaan opettaminen olisi uutta luovaa kuten taiteen tekeminenkin. Opettaja ja oppilaat olisivat tällöin kuin yhteisellä matkalla oleva työryhmä, jonka jäsenet tietoineen ja taitoineen vaikuttavat matkan onnistumiseen. <ref>Fredriksson, Hahtonen, Heinimaa 1992, s. 6.</ref>
Rivi 14 ⟶ 15:
Yksittäisten kuvataidekoulujen perustajia olivat kunnat, taideyhdistykset, kannatusyhdistykset, taiteilijaseurat ja yksityishenkilöt. Kunnallisten kuvataidekoulujen ohella oli myös yksityisiä kouluja. Monet kuvataidekoulut aloittivat toimintansa kokeiluina pienten määrärahojen turvin. Maassa oli [[1980-luku|1980-luvulla]] taloudellinen nousukausi, mikä lisäsi kuntien kiinnostusta kokeilla uusia palveluja. <ref name="Heinimaa" />
 
====Yhteistyötä ja järjestäytymistä====
Eri puolilla maata syntyneet kuvataidekoulut alkoivat tehdä yhteistyötä melko nopeasti. Kuvataidekoulujen ensimmäinen yhteinen tapaaminen oli vuonna 1982. Samana vuonna perustettiin myös lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto, joka muun muassa ajoi valtionavustusten ja lainsäädännön saamista kuvataidekouluille. Tukea tulikin jo vuoden sisällä, joskin järjestelmällisempää valtionavustusta oli luvassa vasta 1990-luvun alussa, kun laki taiteen perusopetuksesta laadittiin.<ref name="Heinimaa" />
 
Rivi 19 ⟶ 21:
oppilaitos, joka antaa 5-16-vuotiaille lapsille ja nuorille persoonallisuutta kehittävää, yleissivistävää kuvataideopetusta, joka tukee koulujen opetusta ja luo edellytyksiä taiteiden ammattiopinnoille. Opetus on tavoitteellista ja opetussuunnitelman mukaista, ja sen tulee ottaa oppilaan kehitystason huomioon. Se jakautuu perusopintoihin ja syventäviin opintoihin.<ref>Työryhmä Airasmaa et al 1985, s. 75</ref> Opetussuunnitelman ja etenevyyden korostamisella kuvataidekoulut halusivat irrottautua [[kerho]]muotoisesta toiminnasta.<ref name="Heinimaa" />
 
====Vakiintuminen====
Toiminnan alkaessa vakiintua myös opettajien pedagogiseen koulutukseen kiinnitettiin huomiota. [[Taideteollinen korkeakoulu]] aloitti taiteilijoiden pedagogisen täydennyskoulutuksen vuonna 1987. Koulutus oli suunnattu etenkin kuvataidekouluissa toimiville taiteilijaopettajille.<ref name="Heinimaa" />
 
Lasten ja nuorten kuvataidekoulut vakiintuivat 1990-luvun kuluessa. Toiminnan alkaessa vakiintua myös opettajien pedagogiseen koulutukseen kiinnitettiinoli kiinnitetty huomiota. [[Taideteollinen korkeakoulu]] aloitti taiteilijoiden pedagogisen täydennyskoulutuksen vuonna 1987. Koulutus oli suunnattu etenkin kuvataidekouluissa toimiville taiteilijaopettajille.<ref name="Heinimaa" />
===Koulujen vakiintuminen ja toimintamallin laajeneminen muihin taiteisiin===
 
Lasten ja nuorten kuvataidekoulut vakiintuivat 1990-luvun kuluessa. Kuvataidekoulujen toimintamalli oli todettu hyväksi ja lapsille ja nuorille haluttiin 1990–luvulla järjestää samantyyppistä [[peruskoulu]]n ulkopuolista opetusta muillakin taiteen aloilla, kuten [[käsityö]]ssä, [[Arkkitehtuuri|arkkitehtuurissa]], sanataiteessa, [[tanssi]]ssa, [[teatteri]]ssa ja sirkuksessa. Opetushallinto loi tähän tarkoitukseen käsitteen [[taiteen perusopetus]]. Ensimmäinen laki taiteen perusopetuksesta tuli voimaan vuonna 1992 ja sitä tarkistettiin 1998.<ref name="Heinimaa" />
Organisointityö kuvataidekouluissa eteni 1990-luvulla ja opetusministeriö julkaisi perusteet opetussuunnitelmille ensimmäisen kerran vuonna 1993. Suurempi muutos tuli 2002-2005, jolloin kuvataidekouluihin tuli oppilasarvostelu ja lukiodiplomia muistuttava päättötyö.<ref name="Heinimaa" />
 
===Toimintamalli laajenee muihin taiteisiin - taiteen perusopetus tulee==
 
Lasten ja nuorten kuvataidekoulut vakiintuivat 1990-luvun kuluessa. Kuvataidekoulujen toimintamalli oli todettu hyväksi jajo 1990–luvulla, joten lapsille ja nuorille haluttiin 1990–luvulla järjestää samantyyppistä [[peruskoulu]]n ulkopuolista opetusta muillakin taiteen aloilla, kuten [[käsityö]]ssä, [[Arkkitehtuuri|arkkitehtuurissa]], sanataiteessa, [[tanssi]]ssa, [[teatteri]]ssa ja sirkuksessa. Opetushallinto loi tähän tarkoitukseen käsitteen [[taiteen perusopetus]]. Ensimmäinen laki taiteen perusopetuksesta tuli voimaan vuonna 1992 ja sitä tarkistettiin 1998.<ref name="Heinimaa" />
 
== Lähteet ==