Ero sivun ”Pussieläimet” versioiden välillä

1 018 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
marsupialia ja Metatheria -nimien määrittelyä + kappalejako
p (r2.7.1) (Botti lisäsi: ht:Masipyal)
(marsupialia ja Metatheria -nimien määrittelyä + kappalejako)
| nimi = Pussieläimet
| kuva = Red Kangaroos lying down.jpg
| kuvateksti = [[Punajättikenguru]]ita (''Macropus rufus'')
| domeeni = [[AitotumallisetAitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| alaluokka = ''[[TheriaSynnyttävät nisäkkäät]] ''Theria''
| osaluokka = Pussieläimet<br>'''''Metatheria'''''
| osaluokka_auktori = [[Thomas Henry Huxley|Huxley]], 1880 <ref name="ITIS"/>
| jaot =
*[[Pussipedot]] (''Dasyuromorphia'')
*[[OpossumitPussirotat]] (''Didelphimorphia'')
*[[Harvaetuhampaiset]] (''Diprotodontia'')
*[[Chilenpussirotta|Silkkipussirotat]] (''Microbiotheria'')
*[[Pussikontiaiset]] (''Notoryctemorphia'')
*[[Pussipäästäiset]] (''Paucituberculata'')
 
Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.
 
== Luokittelu ==
 
Pussieläinten asema nisäkkäiden [[tieteellinen luokittelu|tieteellisessä luokittelussa]] on muuttunut useaan kertaan. Aluksi pussieläimet (''Marsupialia'') oli vain yksi nisäkkäiden [[Lahko (biologia)|lahkoista]] muun muassa [[jyrsijät|jyrsijöiden]] ja [[Sorkkaeläimet|sorkkaeläinten]] rinnalla. Pian kuitenkin pussieläinten anatomian ja lisääntymistapojen havaittiin poikkeavan huomattavasti muista lahkoista, jolloin ne erotettiin [[Istukkanisäkkäät|istukkanisäkkäistä]] erilliseen '''istukattomien nisäkkäiden''' (''Metatheria'') osaluokkaan, sen ainoaksi lahkoksi.<ref name="biologia2001">{{Kirjaviite | Tekijä=Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P. | Nimeke=Biologian sanakirja | Sivu= 811| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-1-17618-8}}</ref> Nykyisin vallitsevassa luokituksessa "''Marsupialia''"-nimeä pidetään vain ''Metatheria''-osaluokan [[Synonymia|synonyymina]], ja elossa olevien pussieläinlajien katsotaan jakautuvan kaikkiaan seitsemään eri lahkoon.<ref name="ITIS"/>
 
Nykyisin elävät pussieläinlajit jaetaan seitsemäänLahkoista [[Lahko (biologia)|lahkoonpussirotat]].<ref name="ITIS"/>eli Niistä [[opossumit]], [[pussipäästäiset]] ja silkkipussirottien ainoa laji [[chilenpussirotta]] elävät [[Amerikan manner|Amerikan mantereella]], muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen [[Tieteellinen luokittelu|luokittelun]] mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, ''Ameridelphia'':n ja ''Australidelphia'':n kesken.<ref name="palaeos">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.palaeos.com/Vertebrates/Units/Unit440/440.100.html| Nimeke= A Metatherian Cladogram| Julkaisu= Palaeos.com| Julkaisija= PALAEOS: The history of life on Earth| Viitattu= 1.11.2010| Kieli= {{en}} }}</ref> Ensin mainittuun luettiin opossumitpussirotat ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.<ref name="palaeos"/>
 
== Evoluutio ==
[[Tiedosto:Marsupial biogeography present day - dymaxion map.png|thumb|vasen|Pussieläinten nykyinen levinneisyys,: luontainen sinisellä ja siirtoistutuksista aiheutunut vihreällä.]]
 
Fossiiliaineiston todisteet, jotka ensimmäisenä julkaisi tutkija [[M. J. Spechtt]], eivät tue enää ennen yleistä käsitystä pussieläimistä [[Istukkanisäkkäät|istukallisten nisäkkäiden]] primitiivisinä edeltäjinä. Molemmat [[nisäkkäät|nisäkkäiden]] tärkeimmät osaluokat (kolmas ryhmä on [[nokkaeläimet]]) näyttävät kehittyneen samoihin aikoihin [[Mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisella maailmankaudella]] ja ne ovat olleet kilpailijoita siitä lähtien.
 
Useimmilla mantereilla istukalliset nisäkkäät olivat paljon menestyksekkäämpiä ja pussieläimet katosivat. Etelä-Amerikassa opossumit saivat kuitenkin vankan jalansijan ja [[tertiäärikausi|tertiäärikaudella]] pussieläimistä kehittyi myös saalistajia, kuten esimerkiksi sapelihampainen ''[[Thylacosmilus]]''. Australiassa istukalliset nisäkkäät eivät menestyneet, vaan pussieläimet ja nokkaeläimet hallitsivat tertiäärikauden ajan. Australian istukalliset nisäkkäät ovat muuttaneet mantereelle myöhemmin.
[[Tiedosto:Marsupial biogeography present day - dymaxion map.png|thumb|vasen|Pussieläinten nykyinen levinneisyys, luontainen sinisellä ja siirtoistutuksista aiheutunut vihreällä.]]
 
Nykyisin elävät pussieläinlajit jaetaan seitsemään [[Lahko (biologia)|lahkoon]].<ref name="ITIS"/> Niistä [[opossumit]], [[pussipäästäiset]] ja silkkipussirottien ainoa laji [[chilenpussirotta]] elävät [[Amerikan manner|Amerikan mantereella]], muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen [[Tieteellinen luokittelu|luokittelun]] mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, ''Ameridelphia'':n ja ''Australidelphia'':n kesken.<ref name="palaeos">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.palaeos.com/Vertebrates/Units/Unit440/440.100.html| Nimeke= A Metatherian Cladogram| Julkaisu= Palaeos.com| Julkaisija= PALAEOS: The history of life on Earth| Viitattu= 1.11.2010| Kieli= {{en}} }}</ref> Ensin mainittuun luettiin opossumit ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.<ref name="palaeos"/>
 
== Katso myös ==
20 143

muokkausta