Ero sivun ”Kirkkoherra” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.4) (Botti lisäsi: io:Vikario
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
 
== Luterilainen kirkko ==
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkkoherra valitaan suorassa kansanvaalissa, jossa äänioikeutettuja ovat täysi-ikäiset seurakunnan konfirmoidut jäsenet. Kirkkoherran viran kelpoisuusehtona on suoritettu pastoraalitutkinto sekä seurakuntatyön johtamisen perustutkinto (Kirjo I). Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherralta, eli [[tuomiorovasti]]lta, vaaditaan myös suoritettu ylempi pastoraalitutkinto ja käytännössä myös suoritettu seurakunnan johtamisen jatkotutkinto (Kirjo IIA). Jälkimmäisen myös kaikki muut kirkkoherrat ovat velvoitettuja suorittamaan valituksi tulemisensa jälkeen elleivät ole sitä jo aikaisemmin suorittaneet.
 
==== "Papinvaalin" eli kirkkoherranvaalin vaiheet ====
Kirkkoherran viran kelpoisuusehtona on suoritettu pastoraalitutkinto sekä seurakuntatyön johtamisen tutkinto. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherralta, eli [[tuomiorovasti]]lta, vaaditaan myös suoritettu ylempi pastoraalitutkinto. Tuomiokapituli asettaa hakijat ennen vaalia kolmelle vaalisijalle. Näiden ulkopuolelle jääneet voidaan todeta olevan kelpoisia ylimääräiselle vaalisijalle. Ylimääräiseltä vaalisijalta hakija voi tulla valituksi, jos hän saa vähintään yhden kymmenesosan koko seurakunnan äänistä ja enemmän kuin puolet annetuista äänistä.
 
===== 1. Kelpoisuuden l. pätevyyden tutkiminen =====
Kirkkohallitus on esittänut tammikuussa 2009, että kirkkoherranvaalin toimittaisivat kirkkovaltuusto tai seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa seurakuntaneuvosto. Samalla luovuttaisiin nykyisestä kansanvaalista ja tuomiokapitulin suorittamasta [[ehdollepano]]sta. Uudistuksen tavoitteena on lyhentää ja yksinkertaistaa kirkkoherran viran täyttöä.<ref>[http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/9776E4E6B12C4675C225754D00150206?OpenDocument&lang=FI Kirkon tiedotuskeskus 29.1.2009]</ref>
Hiippakunnan tuomiokapituli, jossa täytettävä kirkkoherran virka sijaitsee, tutkii ensin hakijoiden kelpoisuuden eli pätevyyden. Tämän jälkeen tuomiokapituli toteaa ketkä ovat ''kelpoisia'' hoitamaan kirkkoherran virkaa. Kelpoisuuden esteenä voivat olla niin johtamiskoulutuksen puutteet kuin esim. naispappeuden vastustaminen.
 
===== 2. Varsinasille vaalisijoille vaaliehdolle asettaminen =====
Pitkään palvelleille papeille myönnetään usein [[rovasti]]n arvonimi. Sitä ei tule sekoittaa [[lääninrovasti]]n tehtävään, jonka [[rovastikunta|rovastikunnan]] papit ja lehtorit valitsevat rovastikunnan kirkkoherroista kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Lääninrovasti toimii piispan ja tuomiokapitulin apuna rovastikunnan hallinnossa.
Seuraavaksi tuomiokapituli asettaa kelpoisiksi totemansa hakijat ''varsinaisille vaalisijoille'', joita on enintään kolme. Vaalisijajärjestykseen vaikuttavat mm. virkauran pituus, johtamiskoulutuksen laajuus, aikaisemman kirkkoherrakokemuksen määrä, johtamistaito ja seurakunnan viralle asettamat paikkakuntakohtaiset erityiset tarpeet. Mikäli ''kelposia'' hakijoita on enemmän kuin kolme tuomiokapituli päättää keitä se ei tässä vaiheessa aseta ''vaaliehdolle''. Heidän osaltaan tuomiokapituli ainoastaan toteaa, että kelpoisina virkaan he ovat myös ''ylimääräisiksi vaaliehdokkaiksi kelpoisia''.
 
===== 3. Ylimääräsille vaalisijoille vaaliehdolle asettaminen =====
Hakijaa, jonka tuomiokapituli on todennut kelpoiseksi täytettävään kirkkoherran virkaan seurakuntalaisilla on kuitenkin oikeus heti tuomiokapitulin päätöksen saatua lainvoiman pyytää "ehdolle ylimääräisiksi vaaliehdokkaiksi". Kirkon vaalijärjestys toteaa (§ 25): ''"Vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä saa pyytää virkaan kelpoiseksi todettua hakijaa, jota ei ole asetettu ehdolle, ylimääräiseksi ehdokkaaksi. Pyyntö, jossa on ilmoitettava ehdokkaan nimi, on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä kirkkoherranvirastoon viimeistään viimeisen vaalinäytteen jälkeisenä keskiviikkona ennen kello 16." '' Ylimääräiselle vaalisijalle asetetaan siten vaaliehdolle vain mikäli myös seurakuntalaiset ko. henkilön ehdokkuutta erikseen pyytävät. Varsinaisille vaalisijoille asettettujen kohdalla seurakuntalaisten "kutsua virkaan" ei edellytetä.
 
===== 4. Varsinainen vaali =====
Kirkkoherra valitaan seuraavaksi kansanvaalilla siten, että varsinaisilla vaalisijoilla olevista enimmät äänet saanut tulee suoraan valituksi, ellei joku ylimääräiselle vaalisijalle seurakuntalaisten pyynnöstä asetetuista ehdokkaista ylitä kirkkolain hänelle asettamaa varsinaisilla vaalisijoilla olevia korkeampaa äänikynnystä. Kirkkolaki toteaa (§ 8:1): ''"Tullakseen valituksi [ohi varsinaisella vaalisijalla olevan] ylimääräisen vaaliehdokkaan on saatava vähintään yksi kymmenesosa koko seurakunnan äänistä [eli seurakunnan äänioikeutettujen yhteismäärästä] ja enemmän kuin puolet annetuista äänistä."''
 
Käytännössä on erittäin vaikeaa tulla ylimääräiseltä vaalisijalta valituksi erityisesti kaupunkiseurakunnissa, joiden äänestysprosentti jää yleisesti verraten alhaiseksi. Esimerkiksi vuoden 2006 Turussa sijaitsevan Martinseurakunnan kirkkoherran vaalin äänestysprosentti oli 6,45 %. Vaalissa annettiin 1031 henkilökohtaista ääntä, joista valituksi kirkkoherran virkaan tuli Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin varsinaiselle vaalisijalle asettama ehdokas, joka sai 59 henkilökohtaista ääntä. Ylimääräisellä vaalisijalla seurakuntalaisten pyynnöstä ollut ehdokas sai 903 henkilökohtaista ääntä. Hän olisi kuitenkin tarvinnut valituksi tulemiseensa vähintään 1599 ääntä. <ref>[http://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/ajankohtaista/yhtyman_uutiset?bid=1644&bm1=1 Turun Martinseurakunnan kirkkoherranvaali, 2006]</ref>
 
===== 5. Kirkkoherranvaalin muutostarpeet =====
Kirkkoherran vaalitapa on saanut runsaasti kritiikkiä seurakuntalaisilta ja seurakuntien työntekijöiltä sekä luottamushenkilöiltä epädemokraattisena ja vanhentuneena vaalijärjestelmänä, joka ei kannusta äänestämiseen. Asiaa korjaavat muutosehdotukset kirkkohallitukselle jakautuvat lähinnä kahteen vastakkaiseen leiriin. Kannatusta on saanut sekä kansanvaalin uudistaminen että kirkkoherran vaalin muuttaminen luottamushenkilöiden suorittamaksi vaaliksi. Hyvänä puolena molemmissa on, että luovuttaisiin päteviksi todettujen ehdokkaiden jakamisesta varsinaisille ja ylimääräisille vaalisijoille (tai vaihtoehtoisesti helpotettaisiin ylimääräiseltä vaalisjalta valituksi tulemista), joka on ollut merkittävin syy erityisesti seurakuntalaisten tyytymättömyyteen nykyiseen kansanvaaliin. Molempien uudistusehdotusten tavoitteena on lyhentää ja yksinkertaistaa kirkkoherran viran täyttöä sekä lisätä (joskin toisistaan hyvin poikkeavilla tavoilla) vaalin demokraattisuutta.
 
Kirkkohallitus on aiemmin asettunut kansanvaalista ja tuomiokapitulin suorittamasta [[ehdollepano]]sta kokonaan luopumisen kannalle. Se esitti tammikuussa 2009, että kirkkoherranvaalin toimittaisivat kirkkovaltuusto tai seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa seurakuntaneuvosto. <ref>[http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/9776E4E6B12C4675C225754D00150206?OpenDocument&lang=FI Kirkon tiedotuskeskus 29.1.2009]</ref> Esitystä on myös vastustettu ja asia on siirtynyt jatkoselvitysten piiriin. Kansanvaalin säilyttämistä muodossa, jossa tuomiokapituli rajaisi ainoastaan epäpätevät hakijat pois, on ilmaissut kannattavansa mm. piispa Wille Riekkinen (Kirkko ja Koti, Nro 4/2011). <ref>[http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:EF75UxQvYKYJ:www.kirkkojakoti.net/cgi-bin/linnea.pl%3Fdocument%3D00012986 Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti: Kirkko ja Koti, Nro 4/23.2.2011, sivu 3]</ref>
 
==== Rovastin arvonimi ev.lut. kirkossa ====
Pitkään palvelleille papeillekirkkoherroille myönnetään usein [[rovasti]]n arvonimi. Sitä ei tule sekoittaa [[lääninrovasti]]n tehtävään, jonka [[rovastikunta|rovastikunnan]] papit ja lehtorit valitsevat rovastikunnan kirkkoherroista kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Lääninrovasti toimii piispan ja tuomiokapitulin apuna rovastikunnan hallinnossa. Rovastin arvonimi myönnetään usein myös muussa kuin kirkkoherran tehtävässä pitkään palvelleille papeille.
 
== Ortodoksinen kirkko ==
Rivi 16 ⟶ 34:
Kirkkoherraksi voidaan valita Suomen ortodoksisen kirkon [[pappi]], joka on valmistunut ortodoksisesta pappisseminaarista tai yliopistosta ja on saanut vihkimyksen pappeuteen. Hiippakunnan piispa asettaa kirkkoherran virkaa hakeneet vaalisijoille 1, 2, ja 3. Vaalisijojen ulkopuoleltakin voidaan kirkkoherra valita tiettyjen sääntöjen ja huomattavan äänimäärän perusteella.
 
==== Rovastin arvonimi ort. kirkossa ====
[[Piispa]] voi myöntää kirkkoherralle rovastin arvonimen ja hänelle voidaan myös antaa huomionosoitukena [[epigonatio]]n kanto-oikeus. [[Luostari|Luostareissa]] olevalla munkkipapistossa arvonimet ovat erilaisia, rovastia siellä vastaa [[arkkimandriitta]]. [[Venäjä]]llä rovasti voi saada joissain tapauksissa myös [[mitra]]n kanto-oikeuden, tämä käytäntö ei ole voimassa Suomessa.