Ero sivun ”Juhani Leppälä” versioiden välillä

55 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
p
lk
p (lk)
'''Johan (Juhani) Fredrik Leppälä''' (sukunimi vuoteen [[1906]] '''Lindeqvist'''), ([[10. toukokuuta]] [[1880]] [[Nummi]] – [[15. joulukuuta]] [[1976]] [[Porvoo]]) oli [[kansanedustaja]], [[kunnallisneuvos]] ,[[kansakoulu]]nopettaja ja maanviljelijä.
 
Leppälä työskenteli nuoruudessaan renkinä, muurarin apulaisena, rakennustöissä ja kauppa-apulaisena. Kansakoulunopettajaksi hän valmistui [[Sortavala]]n seminaarista [[1902]]. Hän oli [[Sortavalan maalaiskunta|Sortavalan maalaiskunnan]] Kirjavalahden koulun opettajana [[1902]]–[[1903]] ja [[1904]]–[[1916]]. Tämän jälkeen Leppälä toimi maanviljelijänä Sortavalan maalaiskunnassa [[1916]]–[[1939]] ja [[1941]]–[[1944]], [[Paavola]]ssa [[1939]]–[[1940]], [[Pälkäne]]ellä [[1940]]–[[1941]], [[Porvoon maalaiskunta|Porvoon maalaiskunnassa]] [[1944]]–[[1948]] ja [[Askola]]ssa [[1948]]–[[1976]]. Hän oli myös [[Pellervo-seura]]n konsulentti [[1916]]–[[1935]] ja osuuskassojen tarkastaja [[1925]]–[[1930]].
 
Leppälä toimi [[Kallion III hallitus|Kyösti Kallion III hallituksessa]] [[salkuton ministeri|salkuttomana ministerinä]] [[1929]] ja toisena sosiaaliministerinä [[1929]]–[[1930]]
 
Hän oli [[Maalaisliitto]]n kansanedustajana [[1907]]–[[1908]], [[1919]]–[[1921]] ja [[1927]]–[[1950]]. Vuoteen [[1944]] saakka hän oli Viipurin läänin itäisen vaalipiirin kansanedustaja, vuodesta [[1945]] lähtien Kymen läänin vaalipiirin kansanedustaja. Leppälä oli presidentin valitsijamies 1925 ja kunnallispolitiikassa hän toimi Sortavalan maalaiskunnan kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
 
Kunnallisneuvoksen arvonimi Leppälälle myönnettiin [[1932]]. Kirjansa ''Välähdyksiä maalaispojan elämänvaiheista'' hän julkaisi [[1970]].
 
Leppälä oli viimeinen vuonna [[1907]] valitun [[Ensimmäinen eduskunta|ensimmäisen eduskunnan]] elossa ollut kansanedustaja.
[[Luokka:Suomen ministerit]]
[[Luokka:Keskustalaiset poliitikot]]
[[Luokka:Vuonna 1880 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1976 kuolleet]]