Ero sivun ”Kansallisvaltio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 24:
Esimerkiksi suomen kielen tapauksessa kirjakieli on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli#Suomen_kielen_historiaa kehitetty] pääosin lounaissuomalaisten murteiden pohjalta. Ensimmäisenä suomeksi painettiin lähinnä uskonnollisia ja hallinnollisia tekstejä, mutta viimeistään suomenkielinen lehdistö ja vuoden [http://fi.wikisource.org/wiki/Kieliasetus_1863 1863 kieliasetus] loivat suomelle yhtenäisen kielen.
Historioitsija [[Eric Hobsbawm]] taasen korostaa, että kansakunnat eivät ole kovinkaan vanhoja, vaan verrattain hyvinkin uusia. Kyseessä ei hänen mukaansa ole kovinkaan pitkistä traditioista eikä esimerkiksi alunperin yhtenäisestä kielestä. Pikemminkin nämä ovat yleensä yksittäisen valtion suvereniteetin seurauksia, eivätkä kansallisvaltion perustavia syitä. Kirjassaan Nationalismi hän esimerkiksi lainaa 1800-luvulla vaikuttaneen, Italian yhdistämistä ajaneen [http://en.wikipedia.org/wiki/Massimo_d%27Azeglio Massimo d'Azeglio]n muistelmia, joissa hän toteaa, kuinka "Italia on tehty, nyt täytyy tehdä italialaiset" (''L'Italia è fatta. Restano da fare gli italiani'').
==Lähteet==
| |||