Ero sivun ”Kansansuvereniteettiperiaate” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Kansansuvereniteetti''' on käsitys siitä, että [[kansa]] orgaanina voi hallita [[Valtio|valtiota]]. [[Demokratia|Demokratioissa]] tuo hallinta toteutettaisiin [[Enemmistö|enemmistöllä]]. Kansansuvereniteettiajatus korostui Ranskan tasavallassa, jossa haluttiin poistaa [[Feodalismi|feodalismin]] jäännökset ja kuningasvalta. Kansansuvereniteetti rajoitti myös [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] ylikansallista valtaa maallistuvassa valtiossa.
Kansansuvereniteetti käänsi aiemmat valta-asetelmat toisin päin: [[Kansa|kansasta]] tuli suvereeni ja [[Hallitsija|hallitsijasta]] näiden alamainen - heidän nimissään [[Valta|valtaa]] käyttävä välikäsi. Kansansuvereniteetin mukaan vallan [[alkuperä]] on nimenomaan kansa ja heidän tahtonsa, eikä esimerkiksi [[jumala]]. Valta on [[Legitimiteetti|legitiimiä]] mikäli sillä on kansa takanaan. Tätä ajattelua hahmottelivat ensimmäisten joukossa mm [[Yhteiskuntasopimus|yhteiskuntasopimusteoreetikot]] [[Hobbes]], [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseau]] ja [[Locke]]. Hobbes ja Rousseau korostivat hallitsijaa kansan etua ajavana toimijana omaa etua ajavan [[Tyranni|tyrannin]] sijaan. Olennaista kansansuvereniteetin kannalta ei ole [[valtiomuoto]] (esimerkiksi [[monarkia]] tai [[tasavalta]]), valtion koko, kansalaisten lukumäärä, tai [[Kuvitteellinen yhteisö|kuviteltujen kansojen]] lukumäärä - vaan se, että valtiomuodosta riippumatta valta perustuu lopulta aina kansan tahtoon.
Näin ollen valtiosta kehittyi [[yhtenäisvaltio]], jossa [[Lainsäädäntöelin|lainsäädäntöelimen]] asema oli vahva, mutta verrattuna anglo-amerikkalaiseen järjestelmään [[Tuomioistuin|tuomioistuinten]] valta heikko. Kansansuvereniteetti poisti feodalismia, mutta teki valtiosta voimakkaan.
| |||