Ero sivun ”Kansansuvereniteettiperiaate” versioiden välillä

'''Kansansuvereniteetti''' on käsitys siitä, että [[kansa]] orgaanina voi hallita [[Valtio|valtiota]]. [[Demokratia|Demokratioissa]] tuo hallinta toteutettaisiin [[Enemmistö|enemmistöllä]]. Kansansuvereniteettiajatus korostui Ranskan tasavallassa, jossa haluttiin poistaa [[Feodalismi|feodalismin]] jäännökset ja kuningasvalta. Kansansuvereniteetti rajoitti myös [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] ylikansallista valtaa maallistuvassa valtiossa.

 

Kansansuvereniteetti käänsi aiemmat valta-asetelmat toisin päin: [[Kansa|kansasta]] tuli suvereeni ja [[Hallitsija|hallitsijasta]] näiden alamainen - heidän nimissään [[Valta|valtaa]] käyttävä välikäsi. Kansansuvereniteetin mukaan vallan [[alkuperä]] on nimenomaan kansa ja heidän tahtonsa, eikä esimerkiksi [[jumala]]. Valta on [[Legitimiteetti|legitiimiä]] mikäli sillä on kansa takanaan. Tätä ajattelua hahmottelivat ensimmäisten joukossa mm [[Yhteiskuntasopimus|yhteiskuntasopimusteoreetikot]] [[Hobbes]], [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseau]] ja [[Locke]]. Hobbes ja Rousseau korostivat hallitsijaa kansan etua ajavana toimijana omaa etua ajavan [[Tyranni|tyrannin]] sijaan