Versio 13. tammikuuta 2011 kello 14.17 muokkaa Jafeluv (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 319 muokkausta p Käyttäjän 195.165.112.243 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Luckas-bot tekemään versioon. ← Vanhempi muutos		Versio 5. maaliskuuta 2011 kello 08.28 muokkaa kumoa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 191 muokkausta Suomessa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Ezra Pound.jpg\|thumb\|~~250px~~180px\|Runoilija Ezra Pound.]] '''Imagismi''' oli [[1900-luku\|1900-luvun]] alussa alkanut runon tyylisuunta, jolle tyypillistä olivat mielikuvituksellisuus sekä selkeä ja terävä kielenkäyttö. Se muodostui Britanniassa runoilijaryhmäksi, joka vaikutti 1908–1917. Imagismi antoi runsaasti vaikutteita yhdysvaltalaiselle [[beat-sukupolvi\|beat]]-runoudelle ja [[modernismi]]lle. Tunnettuja imagisteja olivat muun muassa [[Ezra Pound]], [[T. E. Hulme]] ja [[Ford Madox Ford]]. Sen piiriin kuuluivat myös [[Hilda Doolittle]], [[Richard Aldington]], [[Frank Stuart Flint]] sekä yhdysvaltalainen [[Amy Lowell]].<ref name="ok">{{Kirjaviite \| Selite =(Artikkeli:Imagismi)\| Nimeke =Otavan kirjallisuustieto \| Vuosi =1990 \|Sivu= 313–314\|Julkaisija =Otava\| Tunniste =ISBN 951-1-09209-x}}</ref>. Imagismi hylkäsi mitallisuuden ja jälkiromantiikan tunnustuksellisuuden, ja runon perusyksikkö oli kuva (imago). Ezra Pound julkaisi imagismin ohjelman 1914 Poetry-lehdessä. Poundin julkaisema antologia ''Des Imagistes'' on kooste tyylisuunnan runoilijoiden tuotantoa.<ref name="ok" /> Tyylisuunta antoi vaikutteita laajemmallekin kuin koulukunnan jäseniin. Esimerkiksi [[T. S. Eliot]] ja [[James Joyce~~]], Suomessa [[Elmer Diktonius~~]] on nimetty sen vaikutteita omaksuneiksi kirjailijoiksi. Venäjällä syntynyt runokoulukunta [[imaginismi]] on saattanut saada nimensä suuntaukselta<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Runoilijael%C3%A4m%C3%A4%C3%A4+vallankumouksen+j%C3%A4lkeenAnatoli+Mariengof+kuvaamoskovalaista+boheemimaailmaavillin%C3%A4+rehottavaa+avantgardeaja+Sergei+Jesenini%C3%A41920-luvun+kohuromaanitemppuilee+kielikuvilla+japilkkaa+aikansa+kirjallisuutta/HS20021228SI1KU021e3 \| Nimeke = Runoilijaelämää vallankumouksen jälkeen Anatoli Mariengof kuvaa moskovalaista boheemimaailmaa...\| Tekijä =Tomi Huttunen\| Ajankohta =28.12.2002\| Viitattu = 20.9.2009}}</ref>. ==Imagismi Suomessa== {{Sitaatti2\|right\|Ajettiin hillitöntä vauhtia pimeää tietä pitkin,<br>keltavästäräkki käveli mustan oksan päästä päähän.\|Pentti Saarikoski, Autolla ajoa öiseen aikaan, 1961}} Suomeen imagismi tuli vasta 1950-luvulla, ja sen etunenässä oli Pound-harrastaja [[Tuomas Anhava]]. Vaikutteet eivät kuitenkaan olleet niin merkittäviä, että tyyliä olisi noudatettu orjallisesti. Tyylisuuntaa on arvosteltu pysähtyneistä runokuvista, muun muassa Pentti Saarikoski on parodioinut sitä runossaan vuonna 1961.<ref>Jukka Koskelainen, Imagismi luotti ulkoiseen runokuvaan, Helsingin Sanomat 5.3.2011 sivu C 3</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Imagismi” versioiden välillä