Wikipedia

Ero sivun ”Dyyni” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Rivi 116:
== Suomen dyynit ==
 
[[Kuva:Dyyni Yyterissä.jpg|thumb|right|300px|Eräs Yterin dyyni.]]
Suomessakin on hiekkadyynejä joillain alueilla. Ne ovat yleensä poikittais- pitkittäis ja parabelidyynejä<ref>koivisto, s 107</ref> tai muuten kaarevia. Parabeelidyynien pituus voi olla monta km, leveys 400m ja korkeus 25 m<ref>Ratia s 161</ref>. 15 m korkeat dyynit eivät ole mitenkään tavattomia. Dyyneistä osa on metsittyneitä tai muun kasvillisuuden peitossa, osa liikkuvia<ref>Ratia s 162</ref>.▼
Liikkuva, aktiivinen dyyni pysähtyy kosteuden ja kasvillisuuden takia<ref>Koivisto s 107</ref>.▼
 
▲Suomessakin on hiekkadyynejä joillain alueilla. Ne ovat yleensä poikittais-, pitkittäis- ja parabelidyynejä<ref name="Koivisto_107">koivistoJääkaudet, Marjatta Koivisto, s 107</ref> tai muuten kaarevia. ParabeelidyynienParabelidyynien pituus voi olla monta km, leveys 400m400 m ja korkeus 25 m<ref name="Ratia_1996_161">Lohkareesta emäkallioon - jäätiköstä maaperäksi, Aatto Ratia, Gummerus 1996, ISBN 951-31-0718-3, Luku tuulikerrostumat, s 161</ref>. 15 m korkeat dyynit eivät ole mitenkään tavattomia. Dyyneistä osa on metsittyneitä tai muun kasvillisuuden peitossa, osa liikkuvia<ref>Ratia s 162</ref>.
Tunnetuimmat ovat [[Yteri|Yterin]] ja [[Kalajoki|Kalajoen]]<ref>Ratia s 162</ref> meren rannikolla olevat hiekkadyynit. [[Hailuoto|Hailuodon]] Marjaniemessä on rantavehnää kasvavia poikittaisdyynejä<ref>Koivisto s 107</ref>.▼
▲Liikkuva, aktiivinen dyyni pysähtyy kosteuden ja kasvillisuuden takia<ref>Koivisto s 107</ref>. Niinpä montakaan Suomen dyyniä ei aina ole helppoa tunnistaa maastosta.
 
▲Tunnetuimmat ovat [[Yteri|Yterin]] ja [[Kalajoki|Kalajoen]]<ref>Ratia s 162</ref> meren rannikolla olevat hiekkadyynit. [[Hailuoto|Hailuodon]] Marjaniemessä on rantavehnää kasvavia poikittaisdyynejä<ref>Koivisto s 107</ref>.
Suomen hiekkadyynialueita pidetään alun perin [[jääkausi|jääkautisen]] kylmän, kuivan ilmaston ja siihen liittyneen kallioperän ja maaperän kulutuksen synnyttäminä<ref>Lapin geologiaa, Raimo Manner Tapani Tervo, 1988, ISBN 951-47-1138-6, s 88</ref>. Dyynien lähellä on myös tasaisia hiekkakerroksia ja lössiä muistuttavia pölymaita<ref>Koivisto s 110, 111, 108</ref>
 
Suomen hiekkadyynialueita pidetään alun perin [[jääkausi|jääkautisen]] kylmän, kuivan ilmaston synnyttäminä<ref name="Manner_Tervo_1988_88">Lapin geologiaa, Raimo Manner Tapani Tervo, 1988, ISBN 951-47-1138-6, s 88</ref>. Dyynien lähellä on myös tasaisia hiekkakerroksia ja [[lössi]]ä muistuttavia [[pölymaa|pölymaita]]<ref>Koivisto s 110, s 111, s 108</ref>Ikivanhoja kasvillisuuden jo kauan sitten sitomia dyynejä on eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa<ref>Ratia s 160</ref>.
 
Dyynejä on mm Sotkamossa., Lieksassa, Hyrynsalmella, Saarijärvellä, Rokuanvaaralla, TohmajärvejjäTohmajärvellä ja Jämsässä<ref>Koivisto s 108</ref>.
Dyynien maasto muistuttaa [[Metsä-Lappi]]a, koska siellä kasvaa mäntyä [[poronjäkälä|poronjäkälän]] keskellä<ref>Ratia s 162</ref>. Dyyneillä kasvaa vain karun maan kasvillisuutta<ref>Koivisto s 108</ref>.
 
Metsän peittämiä dyynejä on mm Hirsilän suistossa [[Orivesi|Orivedellä]]<ref>Lohkareesta emäkallioon - jäätiköstä maaperäksi, Aatto Ratia, Gummerus 1996, ISBN 951-31-0718-3, Luku tuulikerrostumat, s 161</ref>. Näissä harjua muistuttavissa, kivettömissä dyyneissä on enimmäkseen kvarsia ja maasälpää hiekkana ja [[hieta|hietana]]<ref>Ratia s 162</ref> eli varsin tasajakoisena hienona maalajina. Tohmajärven Vatalan dyynistä on 95% karkeaa hietaa ja hienoa hiekkaa eli raekooltaan 0,06-0,6 mm<ref>Koivisto s 109</ref>.
Lapissa on joitain aktiivisia ja ei-aktiivisia dyynejä.
Lapin dyynialueita on mm [[Leppäjärvi|Leppäjärven]] lähellä, Raattamassa[[Raattama]]ssa ja Palojoensuun lähellä<ref>Manner&Tervo s 88</ref>.
 
Dyynialueella Pohjois-Lapissa männyn tilalla on usein koivu.
Lapissa dyynien päällä kasvaa jäkälien lisäksi kanervaa, puolukkaa ja variksenmarjaa<ref>Koivisto s 110</ref>.
 
Monilla Lapin dyynialueilla on [[eroosio]]n luomia ns. [[deflaatiokuoppa|deflaatiokuoppia]]<ref>Marjatta Koivisto, Jääkaudet s 110 s 109</ref>, joista kasvillisuus on kulunut pois. Näin voi ilmestyä kasvillisuutta kupan syvettyä.
Lapin dyynit olivat aktiivisia jääkauden jälkeisen holoseenin alussa.
Niihin ilmestyi deflaatiokuoppia pienen jääkauden aikana.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Dyyni”