Ero sivun ”Urho Kekkonen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 88.193.42.61 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Urjanhai tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 36:
|}}
'''Urho Kaleva Kekkonen''' ([[3. syyskuuta]] [[1900]] [[Pielavesi]] – [[31. elokuuta]] [[1986]] [[Helsinki]]) oli [[suomi|suomalainen]] [[poliitikko]] ja kahdeksas [[Suomen tasavallan presidentti]]. Hän toimi presidentin tehtävässä yhtäjaksoisesti vuodesta [[1956]] vuoteen [[1982]] eli yli 25 vuoden ajan. Viimeinen presidenttikausi jäi kesken Kekkosen sairauden takia. Syksyllä [[1981]] Kekkonen joutui siirtymään sairautensa tähden syrjään ja luovuttamaan virkansa hoidon pääministeri [[Mauno Koivisto]]lle, ja [[27. tammikuuta]] [[1982]] Kekkonen luopui virastaan.
Kekkonen on [[Suomen historia]]n pitkäaikaisin presidentti. Hän toimi myös [[pääministeri]]nä viisi kertaa.<ref name="presidentti150"> Haataja & Friman 2001, s. 150</ref>
Rivi 44:
===Sukutausta===
Vaikka Kekkosen [[Pielavesi|Pielavedellä]] sijaitseva syntymäkoti tunnetaan [[Lepikon torppa]]na, Kekkosella ei ole [[torppari]]taustaa. Talo oli hankittu perheen omakotitaloksi. Urho Kekkosen esivanhemmat aina kahdenteentoista sukupolveen saakka olivat kaikki vanhojen itäsuomalaisten talonpoikaissukujen jälkeläisiä. Kekkosen suku isän puolelta oli kaskimaiden valtaajia ja äidin puolelta omilla maillaan pysynyt talonpoikaissuku. Isoisä Eenokki, Urho Kekkosen isän isä, kuului kuitenkin [[1800-luku|1800-luvulla]] kasvaneeseen tilattomien ryhmään ja hankki elatuksensa tilapäistöillä ja [[renki]]nä.<ref name="nuori_7">Nuori Urho, s. 7 </ref>
Palveltuaan eri taloissa Eenokki Kekkonen vei vihille Anna-Liisa Koskisen. Heille syntyi neljä poikaa, jotka saivat nimet Taavetti, Johannes, Alpertti ja Juho. Juho Kekkonen, Koivujärven kylän Korvenmökistä vuonna [[1878]] maailmalle lähtenyt perheen nuorin poika, oli Urho Kekkosen isä. Isoisä Aatu Pylvänäinen, Urho Kekkosen äidin isä, joka viljeli Kangasniemen Tarkkalan tilaa, avioitui kesällä 1878 tuolloin vasta 16-vuotiaan Amanda Mannisen kanssa. Heidän lapsensa, kolme tytärtä ja kaksi poikaa, olivat Emilia, Elsa, Siilas, Tyyne ja Eetu.<ref name="nuori_7">Nuori Urho, s. 7 </ref>
Isä Juho Kekkonen joutui varattoman perheen poikana lähtemään metsätöihin ja päätyi vuonna [[1898]] tukkityömaalle Kangasniemelle. Siellä Kuvasmäen Tarkkalan talon sisarusparven vanhin tytär Emilia paimensi karjaa Haahkalan maiden rantalaitumilla. Samoilla rannoilla liikkuvassa tukkimiesporukassa liikkui myös Juho Kekkonen. Nuoret tutustuivat ja heidät vihittiin vuonna [[1899]]. Pariskunta muutti Otavaan, mistä Juho Kekkonen oli saanut töitä [[Halla (yritys)|Halla Oy]]:n Koivusahalla. Myöhemmin hän yleni metsätyönjohtajaksi ja tukkiasioitsijaksi. <ref name="nuori_7"/>
Nuoripari siirtyi työmaan mukana Pielavedelle, mistä Juho Kekkonen osti asunnoksi savutuvan, jota hän vähitellen korjaili ja laajensi kunnolliseksi taloksi. Talon takana olevan kauniin lepikön takia taloa alettiin kutsua Lepikon torpaksi. Pihapiirissä sijaitsi savusauna, missä Urho Kekkonen syntyi 3. syyskuuta 1900. Lepikon torpassa perhe asui kuusi vuotta ja Siiri-tytär syntyi vuonna [[1904]]. Juho Kekkosen savotoiden mukana perhe muutti vuonna [[1906]] Kuopioon ja [[1908]] Lapinlahdelle. Tiukkaa oli, mutta puutetta ei kärsitty. Perheen kuopus Jussi syntyi vuonna [[1910]]. <ref name="nuori_7"/>
===Lapsuus ja nuoruus===
Rivi 112:
Tasavallan presidentiksi Urho Kekkonen valittiin vuonna [[1956]], jolloin hän voitti valitsijamiesäänin 151–149 vastaehdokkaansa, sosiaalidemokraattien [[K. A. Fagerholm]]in. [[Suomen presidentinvaali 1956|Vaaleissa]] Kekkonen oli saanut taakseen 88 valitsijamiestä, joten hän tarvitsi tukea muilta valitsijamiesryhmiltä. Ratkaiseva tuki oli, että SKDL:n valitsijamiesryhmä äänesti häntä yksimielisesti, samoin enemmistö Kansanpuolueesta. Puuttuvaa "yhden äänen" antajaa ei ole koskaan saatu selville luotettavasti.<ref name="presidentti163"/> Mahdollisena pidetään myös sitä, että ääniä annettiin rintaman yli useita ja molemmilta puolilta.<ref> Jussila, Hentilä, Nevakivi: Suomen poliittinen historia 1809–2006</ref>
SAK:n julisti yleislakon, joka alkoi uuden presidentin virkaanastujaispäivänä 1.
Kekkosen presidenttikausi merkitsi uuteen aikakauteen siirtymistä osaltaan myös sen vuoksi, että hänen ensimmäisen virkavuotensa päättyessä yksikään hänen edeltäjistään ei enää ollut elossa. [[Risto Ryti]] oli kuollut lokakuussa ja Paasikivi joulukuussa 1956. <ref> Sakari Virkkunen: ''Käännekohtia itsenäisen Suomen historiassa.'' Suomen Kuvalehti 37B/12.9. 1986, s. 14.</ref>
Rivi 172:
==Perhe==
Urho Kekkonen meni naimisiin vuonna 1926 Sylvi (Sylvia Salome) Uinon (12.
==Merkitys ja vaikutus==
Rivi 188:
Hänen viimeisen kautensa keskeytyminen vaikutti myös siihen, että seuraajapresidentit ovat ottaneet tavakseen tiedottaa julkisuuteen terveydentilastaan.
Vuonna 2004 järjestetyssä [[Suuret suomalaiset]] -äänestyksessä Urho Kekkonen sijoittui kolmanneksi 57456 äänellä edellään [[
===Kunnianosoituksia===
Rivi 204:
=== Kekkosen presidenttiys institutiomaisena jatkumona ===
Kekkosen valtakausi oli niin pitkä, että lapset alkoivat ymmärtää nimen Kekkonen presidenttiyyden synonyymiksi. Lääkäri [[Markku T. Hyyppä]]
===Kekkonen populaarikulttuurissa===
| |||