Ero sivun ”Slovakki” versioiden välillä

38 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
p
kh
p (r2.6.4) (Botti lisäsi: gag:Slovak dili)
p (kh)
[[Slaavit]] saapuivat [[Karpaattien allas|Karpaattien altaaseen]] ja nyk. Slovakian alueelle n. v. [[500]]. [[Unkarilaiset|Unkarilaisten maahantulon]] jälkeen slovakkien yhteys [[eteläslaavit|eteläslaaveihin]] ja tšekkeihin katkesi, ja slovakin kieli alkoi eriytyä. Yhteydet tšekkiin jatkuivat ja vahvistuivat kuitenkin [[Prahan yliopisto]]n perustamisen jälkeen ([[1348]]). Tšekkiläisellä [[Králicen raamattu|Králicen raamatulla]] ([[1593]]) oli suuri merkitys, sillä sitä [[protestantit]] käyttivät sitä raamattunaan.
 
Slovakin kirjakieltä alettiin kehittää 1700-luvun loppupuolella [[Anton Bernolák]]in ja [[Ľudovít Štúr]]in toimesta. Bernolák kehitti ensimmäisen slovakin kirjakielen länsislovakianlänsislovakin murteiden pohjalta, mutta yritys epäonnistui. Štúrin keskislovakin murteiden pohjalle rakentuva kirjakieli pohjautui [[1846]] ilmestyneeseen slovakin kielioppiin ''Nauka reči Slovenskej''. Samaan aikaan oli myös yrityksiä luoda tšekille ja slovakille yhtenen kirjakieli.
 
Štúrin kielimuoto löi kuitenkin itsensä läpi ja on pohjana myös nykyslovakille. Samo Czambel julkaisi [[1902]] slovakin kielen oikeinkirjoitusoppaan, joka on käytännössä voimassa nykyäänkin.
Slovakkia kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin, joiden apuna käytetään monia diakriittisiä merkkejä. Niiden paljous voi oudoksuttaa kieltä osaamatonta, mutta todellisuudessa slovakin oikeinkirjoitus on poikkeuksellisen johdonmukainen, sillä se noudattaa melko tarkasti kielen [[fonologia]]a ja lähes jokaista äännettä vastaa oma kirjaimensa.
 
Ääntämistä helpottaa myös se, että sanan pääpaino on aina ensimmäisellä tavulla, toisin kuin esim.esimerkiksi puolassa tai venäjässä.
 
{| class="wikitable"
Slovakki tuntee lisäksi neljä [[diftongi]]a: ia, ie, iu ja ô (vastaa suomen ''uo'':ta). Ääntämyksessä voidaan erottaa myös ''au''-, ''eu''- ja ''ou''-diftongit, jotka kirjoitettuna esiintyvät muodossa av, ev ja ov.
 
Ns. kovaa ''e''-äännettä merkitään ä-kirjaimella. Sitä käytetään vain sanan sisässä b:n, m:n, p:n ja v:n jäljessä. Tavallinen ''e/é'' on pehmeä, mikä tarkoittaa sitä, että sen edellä oleva konsonantti liudentuu (pehmenee eli palataalistuu). Samoin käyttäytyy i, jonka kova vastine on y. Näin esim.esimerkiksi sana ''deti'' 'lapset' lausutaan suunnilleen ''djetji''.
 
Slovakissa on ns.niin sanottu synkooppilaki, jonka mukaan kahdessa vierekkäisessä tavussa ei voi olla kahta pitkää vokaalia, muutamia lainasanoja lukuunottamattalukuun ottamatta. Myös diftongit luetaan pitkiksi vokaaleiksi.
 
=== Konsonantit ===
Slovakki on fonologisesti runsaskonsonanttinen kieli: siinä on 5 vokaalia ja 27 konsonanttifoneemia (suomessa on 8 vokaalia ja 13-16 konsonanttia).
 
Slovakissa myös konsonantit (''l'' ja ''r'') voivat muodostaa tavun, ja siksi slovakissa on sanoja, joissa ei ole yhtäkään vokaalia, esim.esimerkiksi ''vlk'' 'susi', ''vrch'' 'vuori'. Myös niillä on pitkä vastine ''ĺ'' ja ''ŕ'', esim. ''vĺba'' 'paju', ''vŕča'' 'sudenpentu'.
 
[[Dentaali|Dentaaleilla]] ''d'', ''t'', ''n'' ja ''l'' on [[liudennus|liudentuneet]] vastineet ''ď'', ''ť'', ''ň'' ja ''ľ''. Suhuäänteet ''č'', ''dž'', ''š'' ja ''ž'' sekä ''j'' luetaan aina liudentuneiksi.
== Sanasto ==
 
Sanastoltaan slovakki on hyvin lähellä tšekkiä. Perussanasto taas on yhteistä lähes kaikille slaavilaisille kielille (ks. esim. lukusanat alla). Tšekin kielen vahvan kirjallisen tradition vuoksi tšekkiläistä lainasanastoa on paljon, myös ns.niin sanottuja [[lainasana|käännöslainoja]]. Lainasanastoa on runsaasti myös [[latina]]sta ja [[saksan kieli|saksasta]], jonkin verran [[unkarin kieli|unkarista]] ja [[romanian kieli|romaniasta]]. Toisin kuin tšekissä, slovakin kielen uudistamisessa on kiinnitetty huomiota omaperäisyyteen luomalla [[neologismi|neologismeja]] mm. [[murre]]sanojen avulla.
 
Numerot yhdestä kymmeneen:
10 686

muokkausta