Ero sivun ”Väinö Auer” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
väliots, osioiden järjestys
Rivi 3:
Auer opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa suorittaen tohtorin tutkinnon [[1923]]. Hänestä tuli yliopiston maantieteen professori [[1929]].
 
==Tutkimukset Patagoniassa==
Auer tutki erityisesti turvesoita ja sitä, miten ne ovat [[jääkausi]]en jälkeen muodostuneet pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Opetusministeriön määrärahan turvin Auer tutkijatovereineen perehtyi vuosina 1928–1929 [[Tulimaa]]n topografiaan, geologiaan, kasvillisuuteen ja eläimistöön. Auer antoi [[löytöretkeilijä|löytöretkeilijöiden]] tapaan monille löytämilleen paikoille suomalaisia nimiä: [[Finlandiavuono]], Fjordo Presidente Relander, Runeberg-, Lönnrot- ja Kivijäätiköt, mutta nimet eivät vakiintuneet eivätkä päässeet uudempiin karttoihin. Chilen viranomaiset kuitenkin tunnustivat Fjordo Finlandian (”Finlandiavuono”) ja muuan [[Fjordo Auer]]in virallisiksi vuonojen nimiksi vuonna 2007, lähes 80 vuotta Auerin ensimmäisen retkikunnan käyntiä myöhemmin.<ref name="GEO-10/2010">Sanna Leskinen: "Väinö Auer - Suotutkija teki elämäntyönsä Patagoniassa". GEO-lehti, 10/2010, sivut 32-35</ref> Auer jatkoi tutkimuksia [[Patagonia]]ssa vuosina [[1937]]–[[1938]], ja myöhemmin vuosina [[1946]]–[[1953]] hän toimi [[Argentiina]]ssa [[Juan Peron|Peronin]] hallituksen neuvonantajana.
 
Auer oli myös kiinnostunut Tulimaan alkuperäisväestön ''jaghan'' (yagan, yaman) -intiaanien elämästä ja kyvystä selviytyä hatarien majojensa, nuotioittensa, kanoottiensa ja meren antimien turvin lähes alasti ankarassa ilmastossa. Tautien ja seudulle uudisasukkaiksi muuttaneiden lammasfarmareiden vainon seurauksena jaghanien lukumäärä väheni radikaalisti, ja he joutuivat vähitellen luopumaan omasta kulttuuristaan ja kielestään. Jo Auerin Tulimaan matkan aikaan intiaanit oli valtaosin alistettu reservaatteihin tai sulautettu valtaväestöön.
 
== Jatkosota ==
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Auer toimi 11. joulukuuta 1941 perustetun [[Tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta|Tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan]] puheenjohtajana. Hänet valittiin puheenjohtajaksi [[Kaarlo Linkola]]n jälkeen. Tuolloin syntyi myös yhdessä historiantutkija [[Eino Jutikkala]]n ja kansatieteen professori [[Kustaa Vilkuna]]n kanssa kirjoitettu ''Finnlands Lebensraum'' ({{K-fi|Suomen elintila}}, 1941), jossa perustellaan [[Itä-Karjala]]n olevan historiallisesti ja maantieteellisesti osa Suomea. Teos kirjoitettiin suoraan saksaksi, sillä sitä suunniteltiin käytettäväksi "tieteellisenä" perusteena Suomen aluevaatimuksille sen jälkeen kun [[kansallissosialistinen Saksa|Saksa]] olisi miehittänyt [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]]. Toimeksianto kirjoittamiseen tuli korkeimmasta valtiojohdosta: kirjahankkeen ideoija oli presidentti [[Risto Ryti]], kirjoittajat värväsi pääministeri [[J. W. Rangell]] apunaan poliittinen sihteerinsä [[L. A. Puntila]].<ref name="ReferenceA">{{Kirjaviite | Tekijä = Ohto Manninen | Nimeke = Suur-Suomen ääriviivat: Kysymys tulevaisuudesta ja turvallisuudesta Suomen Saksan-politiikassa 1941 | Sivu = 228–234 | Julkaisija = Kirjayhtymä | Vuosi = 1980 }}</ref>
 
== Jaghan-intiaanit ==
 
Auer oli myös kiinnostunut Tulimaan alkuperäisväestön ''jaghan'' (yagan, yaman) -intiaanien elämästä ja kyvystä selviytyä hatarien majojensa, nuotioittensa, kanoottiensa ja meren antimien turvin lähes alasti ankarassa ilmastossa. Tautien ja seudulle uudisasukkaiksi muuttaneiden lammasfarmareiden vainon seurauksena jaghanien lukumäärä väheni radikaalisti, ja he joutuivat vähitellen luopumaan omasta kulttuuristaan ja kielestään. Jo Auerin Tulimaan matkan aikaan intiaanit oli valtaosin alistettu reservaatteihin tai sulautettu valtaväestöön.
 
== Yliopistouran jatko ==