Ero sivun ”Väinö Auer” versioiden välillä

986 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
→‎Jatkosota: kopioitu osuus artikkelista Eino Jutikkala viitteineen
(→‎Jatkosota: kopioitu osuus artikkelista Eino Jutikkala viitteineen)
== Jatkosota ==
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Auer toimi 11. joulukuuta 1941 perustetun [[Tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta|Tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan]] puheenjohtajana. Hänet valittiin puheenjohtajaksi [[Kaarlo Linkola]]n jälkeen. Tuolloin syntyi myös yhdessä historiantutkija [[Eino Jutikkala]]n ja kansatieteen professori [[Kustaa Vilkuna]]n kanssa kirjoitettu ''Finnlands Lebensraum'' ([[1941]]) ('Suomen elintila'), jossa perustellaan [[Itä-Karjala]]n olevan historiallisesti ja maantieteellisesti osa Suomea. Teos kirjoitettiin suoraan saksaksi, sillä sitä suunniteltiin käytettäväksi "tieteellisenä" perusteena Suomen aluevaatimuksille sen jälkeen kun [[kansallissosialistinen Saksa|Saksa]] olisi miehittänyt [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]]. Toimeksianto kirjoittamiseen tuli korkeimmasta valtiojohdosta: kirjahankkeen ideoija oli presidentti [[Risto Ryti]], kirjoittajat värväsi pääministeri [[J. W. Rangell]] apunaan poliittinen sihteerinsä [[L. A. Puntila]].<ref name="ReferenceA">{{Kirjaviite | Tekijä = Ohto Manninen | Nimeke = Suur-Suomen ääriviivat: Kysymys tulevaisuudesta ja turvallisuudesta Suomen Saksan-politiikassa 1941 | Sivu = 228–234 | Julkaisija = Kirjayhtymä | Vuosi = 1980 }}</ref>
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Auer toimi myös [[11. joulukuuta]] [[1941]] perustetun [[Tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta|Tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan]] puheenjohtajana. Hänet valittiin puheenjohtajaksi [[Kaarlo Linkola]]n jälkeen.
 
== Jaghan-intiaanit ==
124 871

muokkausta