Ero sivun ”Erkki Ruuhinen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 9850910, jonka teki Creaeditor (keskustelu)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattava|Turhaa luetteloivaa tietoa. Karsittava ja tiivistettävä niin että olennainen ilmenee.}}[[Kuva:Erkki ruuhinen.jpg|thumb|Erkki Ruuhinen 2009]]
 
'''Erkki Ruuhinen''' (s. [[3. syyskuuta]] [[1943]] [[Toivakka]]) on suomalainen [[graafinen suunnittelija]] ja muotoilun [[taiteilijaprofessori]] 1996–2001. Ruuhinen on suunnitellut liikemerkkejä, [[logo]]ja ja yritysten imagoaimagon uudistavia(corporate visuaalisiaidentity) järjestelmiäuudistusprojekteja sekä elokuva- ja kulttuurijulisteita. Hän on kansainvälisesti tunnetuimpia graafisia suunnittelijoita Suomessa. Sanavalmis, kantaaottava ja monipuolinen muotoilija, joka kirjoituksillaan on osallistunut julkiseen keskusteluun maassamme yritysten visuaalisen kuvan suunnittelussa ja muotoilussa.<ref name="apex" />. Ruuhinen on ”graafisen suunnittelun saarnamies”, luonnehti muotoilutoimittaja Hannu Pöppönen Helsingin Sanomissa 3.9.2003 julkaistussa haastattelussa suunnittelijaa.
 
==Ura==
Ruuhinen aloitti opintonsa [[Mainosgraafikkojen koulu]]ssa vuonna 1964, ja opetti samaan aikaan 1964-65 myös kalligrafiaa Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa. Ennen ammattiopintoja hän on työskennellyt muun muassa [[Yleisradio]]n [[TV1|TV1:n]] studiossa graafikkona ja tv-ohjelmien nimien, logojen ja typografian suunnittelijana. Uransa alkuvuosina Ruuhinen työskenteli 1968–1975 mainostoimisto [[SEK|SEK Oy:ssä]] suunnittelijana (art director) sekä 1975–1983 mainostoimisto [[Anderson & Lembke|Anderson & Lembke Oy:ssä]] osakkaana. Hän on toiminut graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestön [[Grafia]]n hallituksen puheenjohtajana 1969–1970.<ref name=popponen>Hannu Pöppönen, Graafisen suunnitttelun saarnamies, Helsingin Sanomat, 3.9.2003</ref> Vuonna 1983 hän avasi Helsingissä oman suunnittelutoimiston Erkki Ruuhinen Design.<ref name="apex" /> Ruuhinen on luennoinut visuaalisen yrityskuvan, viestinnän ja markkinoinnin integroinnista (design management) esimerkiksi Markkinointi-instituutissa, Vantaan ja Lahden Muotoiluinstituuteissa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Jyväskylän yliopistossa (Avance MBA) koulutusohjelmassa, sekä toiminut useiden suunnittelukilpailujen tuomaristojen jäsenenä ja puheenjohtajana.
 
Hän on ollut perustamassa Suomeen useita suunnitteluun ja muotoiluun liittyviä tapahtumia: [[Vuoden Huiput]] -kilpailua, jonka alkuperäinen ideoija hän oli, Vuoden Parhaat Kampanjat -kilpailua ja [[Vuoden graafikon]] valintaa. Ruuhinen suunnitteli ja organisoi myös: Hyvän typografian päivä -nimisen suositun seminaarin, joka järjestettiin 1980-luvulla vuosittain Helsingissä typografiasta (typographic design) kiinnostuneille suunnittelijoille Grafian ja Suomen markkinointiliiton (SML) toimesta. RuuhinenTaiteilijaprofessorikautenaan olihän taiteilijaprofessorikautenaan suunnittelemassa ja organisoimassasuunnitteli yhdessä Arja Hörhammerin ja Juhani Salovaaran kanssa myös uusia suomalaisia muotoilutuotteita (Finnish Design) esittelevän Find-näyttelynmuotoilunäyttelyn, joka avattiin samalla samanaikaisestihetkellä 2.2.2000 klo 18.00 kaikissa Euroopan kulttuuripääkaupungeissakulttuuripääkaupungissa, joita oli milleniumin kunniaksi oli peräti 9: Avignon, Bergen, Bologna, Brysseli, Helsinki, Krakova, Praha, Reykjavik ja Santiago de Compostela.
 
Ruuhinen valittiin ensimmäisenä suunnittelijana Vuoden graafikoksi vuonna 1985. Vuoden huiput -kilpailussa Ruuhinen palkittiin kilpailun pääpalkinnolla platinahuipulla numero 2 vuonna 1986.<ref>[http://www.grafia.fi/vuodenhuiput/historia Vuoden huiput historia]</ref><ref name=popponen/> Hän on saanut ammatillisia tunnustuksia ja palkintoja kotimaassaurallaan ja kansainvälisesti yhteensä noinyli 150 kappaletta. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari nimitti Ruuhisen muotoilun taiteilijaprofessoriksi vuonna 1996, lasimuotoilija Oiva Toikan jälkeen, Taiteen Keskustoimikunnan esityksestä, ensimmäisenä graafisen muotoilun edustajana Suomessa. Hänen työtään on esitelty monissaalan kansainvälisissä lehdissäammattilehdissä kuten: [[Graphis Magazine]], [[Idea Magazine]] ja [[Novum Gebrauchsgraphik]].<ref name="apex">Taiteen huipulta, s. 67</ref><ref name="whoswho">Kuka kukin on 2001, Otava, ISBN 951-1-17007-4.</ref>, sekä kirjoissa: Graphis Annual, Photo Graphis, Graphis Posters, International Typography Today, Typography, Calligraphy Today, Best Finnish Advertising and Graphic Design, Visual Puns in Design.
 
Ruuhinen on osallistunut aktiivisesti vuodesta 1966 alkaen graafista suunnittelua, julisteita, typografiaa ja kalligrafiaa esitteleviin kansainvälisiin näyttelyihin Euroopassa, USA:ssa, Japanissa ja Australiassa. Ruuhisen typografisia ja kalligrafisia töitä sekä julisteita on monien ulkomaisten museoiden kokoelmissa.<ref name="apex" />. Ruuhinen on lahjoittanut julistearkistonsa ja elämäntyönsä säilytettäväksi Lahden taidemuseon / julistemuseon kokoelmissa, sekä osan kirjastostaan, (yli 200 teosta), Lahden julistemuseon kirjastolle. Hän on monipuolinen muotoilija, joka kirjoituksillaan on osallistunut julkiseen keskusteluun yritysten visuaalisen kuvan suunnittelussa ja muotoilussa.
 
=== Suunnitteluprojekteja ===
Ruuhinen on suunnitellut [[Kesko]]n päivittäistavaraketjuihin kuuluvien myymälöiden visuaalisen uudistuksen vuosina 1993-1994, sekä visuaalisen yritysidentiteetin (corporate identity) muun muassa seuraaville yrityksille: Eläkevakuutusyhtiö llmarinen, Labsystems Oy, Marja Kurki Design, Tiedekeskus Heureka, Markkinointi-instituutti, Mainostajien liitto, Tamperetalo, Pellervo-Seura, Vakuutusyhtiö Turva, WSOY Yritysjulkaisut, ValtraValmet, Postin Keltainen Kuljetus, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito Group, Taito-Shop-myymälät, Find-suomalaisen muotoilun näyttely Euroopan yhdeksässä kulttuuripääkaupungissa vuonna 2000, Finepress Oy, sekä Jyväskylän ammattiopisto ja Jyväskylän aikuisopisto.
 
Ruuhisen suunnittelemia ovat useimpien [[Jörn Donner]]in elokuvien logot, julisteet ja esittelyaineisto. Laajimman kansainvälisen levityksen ja huomion on saanut osakseen Ruuhisen suunnittelemista elokuvajulisteista [[Ingmar Bergman]]'in Oscar-palkitun elokuvan [[Fanny ja Alexander]] kaksi julistetta vuodelta 1982. Ruuhisen suunnitteleman julisteparin ja elokuvan nimilogon (logotype) pohjalta on tehty kymmeniä versioita eri puolilla maailmaa. Osa näistä Jörn Donnerin kokoamista kansainvälisistä julisteversioista oli vuonna 1993 esillä [[Amos Andersonin taidemuseo]]ssa Jörn Donner Productions'in 25-vuotisnäyttelyssä.
 
Erkki Ruuhisen ja Jörn Donnerin yhteistyö elokuvajulisteiden ja logojen suunnittelussa alkoi vuonna 1967 elokuvasta Lapualaismorsian, jonka tuotannosta vastasi Jörn Donner Productions yhdessä FJ-Filmi Oy:n kanssa. Tästä versoi myös Ruuhisen yhteistyö muiden suomalaisten elokuvaohjaajien kanssa. Taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 1977 tehdyn lopputyön mukaan: “Erkki Ruuhinen oli suomalaisen elokuvajulisteen visuaalisen ilmaisun uudistaja 60-70-luvuilla.” Hän on suunnitellut julisteet mm. seuraaviin elokuviin:
 
1. Lapualaismorsian, 1967, ohjaaja Mikko Niskanen; 2. Kuuma kissa, 1968, ohjaaja Erkko Kivikoski; 3. Punahilkka, 1968, ohjaaja Timo Bergholm; 4. Mustaa valkoisella, 1968, ohjaaja Jörn Donner; 5. Asfalttilampaat, 1968, ohjaaja Mikko Niskanen; 6. Sixtynine, 1969, ohjaaja Jörn Donner; 7. Naisenkuvia, 1970, ohjaaja Jörn Donner; 8. Anna, 1970, ohjaaja Jörn Donner; 9. Pilvilinna, 1970, ohjaaja Sakari Rimminen; 10. Perkele! Kuvia Suomesta 1972, ohjaajat Erkki Seiro, Jaakko Talaskivi ja Jörn Donner; 11. Tabu, 1977, ohjaaja Vilgot Sjöman; 12. Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti, 1979, ohjaaja Ralf Långbacka; 13. Miestä ei voi raiskata, 1978, ohjaaja Jörn Donner; 14. Tulipää, 1980, ohjaajat Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto; 15. Korpinpolska, (Raven's Dance), 1980, ohjaaja Markku Lehmuskallio; 16. Fanny & Alexander, 1982, ohjaaja Ingmar Bergman; 17. Jäähyväiset, (Avskedet), 1982, ohjaaja Tuija Maija Niskanen; 18. Skierri, 1982, ohjaaja Markku Lehmuskallio; 19. 250 grammaa, (250 grammes a radioactive testament), 1983, ohjaajat Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto; 20. Angelan sota, 1984, ohjaaja Eija-Elina Bergholm; 21. Riisuminen, 1986, ohjaaja Lauri Törhönen; 22. Amerikan raitti, 1990, ohjaaja Lauri Törhönen.
 
== Palkinnot ja tunnustukset ==